Europositron weblog

Koska he ovat ilmoittaneet, haluavansa sijoittamansa summan korvauksena. Silloin he ovat hyväksyneet oikeuden ilmoittaman lunastus summan, jolla he myyvät osakkeensa. Näin me lunastamme kaikki riitapukarit ulos Europositron Oy:stä ja eliittiosakkaat jatkavat sopimuksen myötä kohti suurta toteutuksen voittoa ja meillä on rahoitus kokonaisuudessa silloin toteutunut ja tulevat sopimukset valmiina jotka takaavat tekniikan onnistuessa, jättiläisvoiton sijoitukselle. Joka on todella suuri asia, yhteistyöllä ja kärsivällisyydellä me olemme silloin voittaneet, rikolliseksi epäiltävän syyttäjän ja käräjäoikeuden tuomarin. Mikään mahti maailmassa ei voi pitää tämän sopimuksen jälkeen keksijää syyllisenä mihinkään. Myös hovioikeus saanee myös kiitosta koska se on päättänyt lähettää, keksijän totuuden mukaisen valituskirjelmän kaikille osakkaille. Tämä tarkoittaa että hovioikeus on nähnyt oikeaksi, että mahtavan syyllistämisen jälkeen on puolustuksella puheenvuoro. Totuus ei pala tulessakaan ja se tulee nyt yleisesti ilmi, toivottavasti lehdistö ymmärtää että se voi nyt myös kertoa totuuden asiassa kun se on vain syyllistänyt tähän asti.

Emerituskeksijä

Meillä pitää todistaa syyttömyys, eikä sekään riitä todennäköisin syin.
Meillä kaikki on bluffia eli lumedemokratiaa ja syyttömät tuomitaan ja virkamiehet selviävät aina kun vastassa on yksityinen. Tuomarikunta on Valtion täydessä orjuudessa, vaikka puhutaan itsenäisestä oikeuslaitoksesta. Jos Valtion virkamies antaa määräyksen että on tuomittava niin keksitään syy tuomita kuten akkukeksijän oikeudenkäynnissä jossa ei sittenkään löytynyt pätevää syytä vaikka tuomittiin. Matts Dumell:in esimerkki, nuorimies tuomittiin vakoilusta vaikka ei edes ymmärtänyt vakoilusta mitään, tämä vaikutti jo silloin 80 luvulla keksityltä ja tänään se on täysin selvää. Lukuisat esimerkit viimevuosilta kertoo miten surkeassa tilassa meidän oikeuslaitos on. Nyt olisi aika laittaa Suomeen länsimainen oikeus jossa syyttäjällä tulee olla selvä näyttö rikoksesta ennen kannetta. Miksi Suomalaiset tuomarit eivät ole sivistyneet, he ovat kuin inkvisition kirkkomiehet että tunnustus vaikka kiduttamalla. Suomen oikeushenkilöt keksivät pakkokeinolain jotta voi sivuuttaa kaikki ihmisoikeudet. Ei voi ajatella kuten Stalin että joka vuosi pitää tuomita tietty määrä, jotta vankilat pysyvät täytenä. Suomesta ei tule hyvinvointi Valtiota enne kuin oikeushallinto siirtyy länsimaiseen oikeuteen ja tuomarit alkavat kunnioittaa ihmisoikeuksia sekä vanhoja viisaita oikeusoppineita jotka veivät oikeutta oikeaan suuntaan, he ymmärsivät että on parempi antaa jonkun rikollisen kulkea vapaana kuin että tuomita syyttömiä vankeuteen. Tämän päivän tuomarit eivät ymmärrä koko asiasta mitään koska ovat klooneja ja syvällisyys puuttuu oikeusoppineilta. Meilläkin löytyy varmasti vielä muutamia oikein toimivia tuomareita, mutta suurin osa on koulutettu täysin virheellisesti, jonka asian toi esille Kari Uoti joka on älykäs oikeusoppinut eikä klooni. Kun tuomari tekee virheen josta seuraa epäillylle suurta vahinkoa, tuomari voi saada muistutuksen oikeuskanslerilta mutta vahinko on kuitenkin jo tapahtunut, eikö vahinko tule korvata heti hallinnon toimesta, nyt ei tapahdu mitään. Jää nähtäväksi mitä Euroopan ihmisoikeus tuomioistuin tulee sanomaan akkukeksijän tapauksesta. Löytyykö edes sieltä oikeutta.
Vielä on pieni mahdollisuus että hovioikeus poikkeaa hallinnon antamasta määräyksestä ja hylkää kaikki syytteet. Jos ei niin korkein oikeus voi vielä näyttää itsenäisyytensä, saattaa olla niin että pieni keksijä yksilö ei merkitse heille mitään, kuten tunnetaan sota ei yhtä miestä kaipaa. Eikä kaipaa vuosittain montaa muutakaan menetykset on rauhanaikana liian suuret, kuten 90 luvun 14000 oikeusmurhiksi nimitettäviä hengenriistoja. Ihmisoikeus artiklat on Suomessa ollut voimassa 20 vuotta mutta niitä ei ole koskaan noudatettu, eikä mikään taho pidä huolta että niitä noudatettaisiin voiko pahemmin olla moraalittomasti tekopyhä luterilainen yhteiskunta.

Emerituskeksijä.

Oikeuslaitos Suomessa ja Ruotsissa nauttii kansalaisten luottamusta. Tuomiot perustuvat lakiin. Tuomarit eivät ole lahjottavissa. Tällainen tilanne on hyvin tärkeää yhteiskunnan kannalta. Me valitsemme poliittiset päättäjät, mutta tuomarit nimitetään pätevyyden perusteella.

Tämä ei kuitenkaan estä sitä, että oikeuskäytäntöä ei tulisi arvostella. Ruotsissa on Oikeuskansleri Lampertz jopa esittänyt yleistettävissä olevia väitteitä siitä, että syyttömiä on tuomittu. Suomessa ei kukaan tällaista väitä. Suur-Tukholma on kuitenkin selostanut kahta juuri nyt tuomion saanutta oikeustapausta, jotka ovat Suomessa jääneet oikeuskäytännön kannalta välttämätöntä arvostelua vaille.

TUOMARI TOIMI VÄÄRIN. Keksijä Rainer Partasen tuomiossa no.1564 asia. R 08/6540
Suur-Tukholma on kertonut, että suomalainen alumiiniakun keksijä Rainer Partanen pidätettiin ja hänen omaisuutensa otettiin takavarikkoon. Kaksi henkilöä oli tehnyt tutkintapyynnön. Molemmat olivat ostaneet osakkeita. jotka oikeuttivat osuuteen niistä valtavista tuloista, jotka Partasen keksinnön realisointi antaa. Tutkintapyynnön tekijät halusivat osallistua Partasen toimintaan enemmän kuin mihin keksijä uskalsi heitä päästää. Petosta asiassa he eivät epäilleet, mutta eivät ymmärtäneet keksijän tarvetta pitää patentoimaton keksintö omana tietonaan.

Fortum Gas toimitusjohtaja Bo Lindfors oli toinen tutkinnan pyytäjistä. Hän ymmärsi keksinnön merkityksen sähköauton moottorin voimanlähteenä ja kaasuauton kilpailijana. Hän on nyt kahden vuoden poliisitutkimuksen jälkeen vakuuttunut, että Partaselle pitää antaa tilaisuus keksinnön toteuttamiseen. Hän ei enää edusta yritysintressejä kun hän on jäänyt eläkkeelle Fortum Gasista. X- Joht. Bo Lindfors oli oikeudenkäynnissä kuultu todistaja, jolla oli selvä käsitys 145 muun piensijoittajan kanssa Partasen mahdollisuuksista.

Asia tutkittu ja myös tuomari on tullut myönteiseen tulokseen. Partanen on 20-30 vuoden ajan kehittänyt alumiiniakkua ja tehnyt asiassa uusia oivalluksia. Näin ajatellen kysymyksessä ei siis olisi petos, jonka tarkoituksena on kerätä rahaa Partasen henkilökohtaiseen käyttöön. Näin Bo Lindfors ja muut osakkeiden omistajat voisivat saada keksintöön sijoittamansa rahat takaisin moninkertaisina.

Käräjäoikeus on kuitenkin tuominnut keksijän 1 v 7 kk vankeuteen petoksesta ja menettämään omaisuutensa. Mikä pahinta häneltä on vielä kielletty kuudeksi vuodeksi liiketoiminta. Siis keksijä kaltereiden taakse, rahat pois häneltä ja vielä päälle toimintakielto. Alumiiniakkua Partanen voi ryhtyä kehittämään vasta v.2015 kun hän on jo 75 vuotta. Keksintö on siinä vaiheessa, että sitä voidaan edistää vain liiketoiminnalla, jota keksijä ei voi laskea käsistään. Ehdollinen vankeustuomio muuttuu ehdottomaksi, jos Partanen jatkaa keksinnön toteuttamista.

Asiantuntijoita on kuultu, mutta kukaan heistä ei yritäkään osoittaa, että Partanen olisi toiminut petollisesti. He eivät pysty Partasen suunnitelmien pohjalta tekemään alumiiniakkua. Poliisi on siis näyttänyt keksijän asiakirjat toisille energia-alan asiantuntijoille. Pahinta mitä keksijälle voidaan tehdä. Jos Partanen olisi säilyttänyt kassakaapissaan kaiken tietonsa olisi patentoimaton keksintö voitu varastaa. Poliisilla ei siis ole mitään käsitystä siitä kuinka patentoimatonta keksintöä pitää suojella.

Kuultujen asiantuntijoiden olisi pitänyt todistaa, että Partasen puuhat ovat vain silmänlumetta, että kaikki Partasen 40 patenttihakemusta ovat arvottomia, että Partanen on käyttänyt 20 vuotta petoksen valmisteluun.

Tuomari on joutunut etsimään todistajia niiden 300 henkilön joukosta, jotka todellakin uskovat alumiiniakun olevan mahdollisuuksien rajoissa ja sijoittaneet Partasen yhtiöön. Tämä tuntuu ihan mahdottomalta, mutta kun summat ovat keskimäärin vain 4.000 euroa voi ajatella, että usko Partasen keksintöön ei ole niin varma, että sitä ei voisi horjuttaa, kun vakuuttelun taakse asettuu poliisi Suomessa ja ulkomailla, syyttäjä ja tuomari.

Tuomari on lähettänyt syyttäjän keksimän ajatuksen petoksesta osakkaille perusteluineen ja pyytänyt kannanottoa. Hän on myös esittänyt, että osakkaat vaatisivat takaisin maksamiaan rahoja, vaikka mitään petosta ei ole toteen näytetty. Osakkaat voisivat käsittää syyttäjän väitteet jo annetuksi tuomioksi ja ajattelisivat, että Partasen toiminta keksijänä on pysäytetty. Heidän rahansa ovat siis jääneet turhan pantiksi ja tuomarin kirjeeseen kannattaa vastata.

Kolmannes osakkaista on selvästi kirjoittanut, että he eivät usko syyttäjän väitteisiin. Muut ovat joko jättäneet kokonaan vastaamatta tai sitten vaan ilmoittaneet, että he haluavat rahansa takaisin. Muutamat harvat ovat valmiit tuomitsemaan Partasen syyttäjän kirjelmän perusteella - ilman oikeudenkäyntiä. Todistajiksi Partasen petoksesta ei heistäkään ole. Tuomari siis on vetänyt vesiperän kun hän etsii tukea syyttäjän väitteille.

Tuomion perusteluissa sanotaan, että kaksi kolmasosaa osakkeiden omistajista kokee itsensä petetyiksi. Tällä perusteella on Partanen tuomittava petoksesta. Siis kun mistään ei löydetä näyttöä Partasen petoksesta tulkitaan osakkaiden kannanotto virheellisesti ja päädytään väärään tuomioon.

Petoksen todistamisen puuttuminen on korvattu 117 sivulla tekstiä, jossa mm kuvataan siitä kuinka rahat ovat kulkeneet osakeyhtiön, Partasen aikaisemman yrityksen ja hänen itsensä välillä. Näillä tiedoilla ei ole mitään tekemistä keksinnön kanssa. Petos on tapahtunut, jos Partasella ei ole mitään keksintöä vireillä. Tällaista ei oikeus ole pystynyt todistamaan - vaikka halu on kova.

Jos oikeus olisi voittanut ja Partanen vapautettu olisi Suomen valtio joutunut korvaamaan menetyksen, joka aiheutui 1,5 vuoden viiveestä arvokkaan keksinnön markkinoinnissa. Lisäksi olisi maksettava Partaselle korvaus pidätysajasta ja siitä, että hän ei ole voinut tehdä työtään kun rahat on takavarikoitu.

Seppo Isotalo
Tekniikan tohtori, väitellyt KTH:ssa Ruotsissa
Sosiaalipolitiikan dosentti
isotalo@suur-tukholma.se

Artiklat jotka turvaavat yksilön oikeudet. Länsimainen lehdistö on perinteisesti suojellut kansalaisia kaltoin kohtelulta.

Mutta suomessa ei ole tällaista perinnettä, meillä lehdistö on kansalaisen syyllistäjä ja viranomaisia nuoleva sekä tukiaisia anova loinen. Valitettavasti ei ole poikkeuksia vaikka kuinka etsisi. Koska pääsemme eroon kommunistisesta hallinnosta joka toteuttaa oikeushallinnossa mielivaltaa ja alistaa lehdistön orjaksi.

Emerituskeksijä

Tutkinnan alainen henkilö kaapitettiin, kuten ounastelinkin. Kaapitus, vankilaan passittaminen tapahtui hiljaisuudessa kuin paavin valinta. Käräjäoikeus käsittelee vangitsemisjuttuja yleensä n. 15 minuuttia, minkä jälkeen savu tuprahtaa, uusi vanki on syntynyt. Osumaprosentti on noin 100.

Suomessa henkilö vangitaan käytännössä aina kun poliisi sitä vaatii. Suurimmassa osassa tapauksia lopputulos on perusteltu. Ongelmallista on, että liukuhihnamainen vangitseminen johtaa myös ylilyönteihin, kaappi kutsuu myös painostusmielessä. Poliisi voi halutessaan käyttää käräjäoikeuden leimasinkonetta painostuksena kuulusteluissa.

Tutkittavan henkilön vangitsemisoikeudenkäynti käytiin suljetuin ovin, mutta minkä vuoksi? Mikä on se asia, jota tutkinnallisista syistä on pakko salata? Kumpi on tärkeämpää, vangitsemisperusteitten rehellisyyden julkinen arviointi vai tutkinnan suojaaminen? Nyt ei kuitenkaan ole kyse mistään raiskausjutusta, tai tavallaan on, oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ja kansan oikeutta saada tietää tuomiovallan käytön perusteita raiskataan tällaisilla ratkaisuilla.

Tässä asiassa henkilö vangittiin todennäköisin syin. Tuomioistuimelle on siis selvitetty, että poliisilla on jo perusteet, jotka aikanaan johtavat syytteeseen. Kun asia on näin selvä, miksi sitten sitä salataan? Mitään järjellisiä syitä salaamiselle ei ole. salataan kun poliisi pyytää ja poliisi ei pyydä perusteetta, koska laki kieltää sen.

Tähän liittyy virkamiesoikeudellinen onnenpyörä, virkamies ei voi tehdä väärin ja joutua vastuuseen virkatoimissaan aiheuttamastaan vahingosta, koska laki kieltää virkamiestä toimimasta virheellisesti. Tästä seuraa, että ei ole mahdollista, että virkamies toimisi virheellisesti.

Kuitenkin unohdetaan asiakirjasta salassapitomerkintä ja päästetään julkiseksi salaiset asiat ja todetaan että tapahtui vahinko. Näin taitavaa on virkamiestoiminta nykyään, koska siitä ei seuraa muuta kuin huomautus, mutta tutkittava kärsii täysin aiheettomasti ennakko syyllistämisestä. Joka vaikuttaa moneen merkittävään tahoon, vaikka mitään syytettä ei vielä ole nostettu, vaikuttaa siltä että syyllistäminen on ennakko toimenpide tulevan syytteen varmistamiseksi sekä tuomion saamiseksi.

Lisäksi virkamiehet kirjoittavat asiakirjoihin sumeilematta totuuden vastaisia asioita totuutena, kun tällaisesta huomautetaan niin korkeintaan korjataan asia, eli virkamiehillä on oikeus valehdella kaikissa asiakirjoissa ja tässä on poliisi, syyttäjä ja tuomarit erityisen osaavia. Silloin asiasta tulee virkamiesten tarina jolla ei ole mitään tekemistä varsinaisen tosiasia kertomuksen sisällön kanssa.

Suomen romahdusta odotellessa.

Emerituskeksijä.