http://emeritus-keksija.blogspot.com/

April 28th, 2017

Yllä olevasta linkistä löydät keksijän kirjan oikeusmuhasta jossa peruste oli ( " Ei ole keksintöä johon ei ollut mitään näyttöä syyttäjällä koska keksintö oli edelleen salassapidettävä kun ei ollut vielä suojausta ja odotettiin rahoitusta annista") näin Suomessa teurastetaan keksijöitä kun halutaan varastaa keksintö.

Emeritus keksijä.

http://mvlehti.net/2015/10/19/sauli-niinisto-tassa-muistutus-kansan-harhauttamisesta/

April 28th, 2017

Onko presidentti Sauli Niinistö yhtä rikollinen valtiopetokseen kuin epäilty presidentti Mauno Koivisto ja Tarja Halonen sekä Martti Ahtisaari, sillä kaikki on ollut mukana ainakin salaamassa ja toteuttamassa Mauno Koiviston ohjeita joita hän esitti konklaavissa -92.

Herääkö Ab Europositron Oy eloon suomen 100 vuotis juhlana ja osoittaa että valtion hyökkäys sitä kohtaan oli oikeusmurha.

April 12th, 2017

Murhaajat joutuvat tuomiolle, koska 90- luvun valtiopetos tuodaan voimakkaasti julkisuuteen.

Uusivuosi uudella ohjelmalla 2017

April 11th, 2017

Merkittävä keksintö vuosi tulossa.

Emerituskeksijä.

Ns. pankkikriisiä vetävät yhä pankit ja valtiovalta

December 16th, 2016

Lainattu kirjoitus.
Karjalan Kuvalehti haastatteli kesällä 2016 Velallisten Tuki ry:n johtoryhmän jäsentä Hilkka Laikkoa, joka oli myös Oy ST-Line Ltd:n markkinointipäällikkö sekä merikapteeni Tatu Hoikkalaa, joka oli Oy ST-Line Ltd:n toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja.
Tarkoituksemme oli selvittää, elääkö ns. pankkikriisi yhä voimakkaana ja ketkä sitä vetävät. Tästä selvityksestä näkyy hyvin selvästi, että yhteiskunta yrittää painaa ns. pankkikriisin pimentoon, mutta Velallisten Tuki ry ja eräät yksityishenkilöt eivät siihen suostu.
Tähän ei tarvitse suostuakaan, sillä perustuslaki, rikoslaki ja muu lainsäädäntö takaa Suomessa tietyt oikeudet. Vai takaako se? Paremminkin näyttää siltä, että erityisesti pankkeja suojellaan, ihmisellä tai yrityksellä ei ole väliä.
Miksi puhumme niin sanotusta pankki- kriisistä? Syy tähän on se, että sekä valtio- valta että sen edustajat tekivät ja yhä tekevät pankkien lisäksi lukuisia päätöksiä yrittäjien tappamiseksi. Siksi kyseessä ei ollut, eikä ole, vain pankkikriisi.
n VeikkoSaksi
18
04/2016 JOULUKUU
Kuva: Kun kriisi iskee! www.5wpr.com

Kuva: Pankkisysteemi, hallituksen edustajat ja ihmiset. Mitä kenellekin annetaan ja mitä jää? www.tomheneghanbriefings.com
KKL: Mitä on tapahtunut lain kunnioitukselle Suomessa?
HL: Pankki- ja perintätoimi saavat tuhota Suomen valtiontalouden kenenkään valvo- van viranomaisen puuttumatta laittomaan toimintaan. Hurjimmat tapaukset ovat to- della karmeita, jossa pankin toimesta vaih- detaan yrittäjän asunnon lukot - 25 asteen pakkasella ja ruuat heitetään lumihankeen – yrittäjän ollessa lääkärikäynnillä.
Laki on olemassa, mutta sitä käytännös- sä sovelletaan vain ”nakkivarkaisiin” ja mil- jardiveropetokset saavat rauhassa rehottaa poliitikkojen erityissuojeluksessa
KKL: Toimiiko hyvinvointivaltio?
HL: Mikä hyvinvointivaltio? 540 000 henkilöä on ulosotossa, joista 1 000 alaikäistä; 371 800 maksuhäiriöistä; 300 000 – 400 000 työtöntä, 25 prosent- tia heistä eläkeläisiä ja 16.7 prosenttia alle 14-vuotiaita.
1990-luvulla tuhottiin Suomen talous: 65 000 elinkelpoista yritystä kaadettiin, aiheutettiin 600 000 työtöntä, joista pit- käaikaisia on edelleen 130 000 ja valtion- velka kasvatettiin lähes nollasta 100 miljar- diin, joka edelleen on noin 105 miljardia EUROA ja kasvaa koko ajan, koska pankit ja veroparatiisiperintäyhtiöt kiertävät val- tionveroja miljardeilla.
Suomen kansa kärsii ja joku ”puna- tukkainen” höpisee hyvinvointivaltiosta – mikä hyvinvointi ja missä?
KKL: Mikä on käsityksesi oikeuslaitoksen tai paremminkin tuomiolaitoksen toiminnasta?
HL: Missä tahansa oikeusvaltiossa, jossa tuomarit itse myöntävät tehneensä (YLE:n tutkimus) vääriä päätöksiä, johtaisi oikeus- laitoksen remonttiin – ei meillä. Suomi ei ole oikeusvaltio.
Meillä puuttuu kokonaan tuomiois- tuinlaitosten todellinen valvonta. Sekä ihmisoikeusloukkaukset että perustuslain loukkaukset saavat rauhassa rehottaa, koska meillä ei ole Perustuslakituomioistuinta
KKL: Mikä osuus Suomen valtiolla oli ns. pankkikriisissä?
HL: 06.05.1992 silloinen presidentti Mauno Koivisto ohjeisti, että instituuti- ot eivät saa hävitä. Siitä huolimatta, että
KKL: Hilkka Laikko, kerrot olevasi oikeustaistelija. Kerro tästä lisää.
HL: Suomessa loukataan erityisesti yrittä- jien ja takaajien perustuslaillisia ja ihmisoi- keuksia, koska yrityksen joutuessa pieniin- kin vaikeuksiin [tai sen ei tarvinnut edes joutua vaikeuksiin], velkojapankki lähtee herkästi hakemaan saataviaan todella härs- kein keinoin avustajinaan ulosottomiehet.
Alihintaiset omaisuuden realisoinnit ovat arkipäivää jopa niissä tapauksissa, joissa pari vuotta aiemmin omaisuus on pankin toimesta arvostettu 190 000 euroon ja heti vaikeuksien tullen pankki hyväksyy karkean alihintaisen kaupan 20 000 euroa.
Velat jäävät asiakkaalle, joka ajautuu so- siaalitoimen asiakkaaksi ja jää yhteiskunnan ulkopuolelle tuottamattomaksi. Pankki voi myydä bulvaaninsa kautta omaisuuden nyt käypään markkinahintaan ja silti korjata luottotappioiden kautta omaa tulostaan vähentämällä luottotappion!
Olisi kiva tietää, miksi ulosottomiehille maksetaan tulospalkkaa ja mikä on se yh- teiskunnalle tästä asiasta jäävä TULOS.
Alihintaisista kaupoista ja niiden valitus- oikeudesta on KKO:n ennakkopäätöksiä 2004, 2006 ja nyt viimeisin 18.05.2016, mutta ulosottojärjestelmään ei vain tule muutosta, vaikka jokainen alihintainen kauppa on sekä perustuslakia että ihmisoi- keussopimusta vastaan.
Kasvatti-isäni oli poliisi ja kuluttaja- lainsäädäntöä luin Leo Ermen opastuk- sella. Mitä oikeus on? Se on ”Totuus ja kohtuus, mikä ei ole kohtuus – älköön olko oikeuskaan”. Suomessa tämä on unohdettu täysin sitten 1990-luvun. Velallinenkin on ihminen.
KKL: Miksi ajat 1990-luvun ihmisten ja erityisesti yrittäjien ja heidän takaajiensa oikeusturvaa?
HL: Jos 1.5 miljoonan markan velasta, 5 miljoonan markan suorituksilla, on pan- kin mielestä maksettavaa 10 miljoonaa ja he ilmoittavat, että nuo ”velat” ovat hei- dän kirjanpidossaan, on tässä maassa jo- tain todella pahasti pielessä.
PK-yrittäjällä ei ole minkäänlaista oi- keusturvaa, ei vakuudeksi annetun omai- suuden suojaa – ja ongelmien tullen koko yhteiskunta eli virallinen Suomi kääntää selkänsä.
Yrittäjä menettää oikeusturvansa Suomessa heti sillä sekunnilla, kun hän on päättänyt perustaa yrityksen Suomeen.
04/2016 JOULUKUU 19

20
04/2016 JOULUKUU
Kuva: Velallisten Tuki ry:n oikeustaistelija ja tiedottaja Hilkka Laikko Uudessakaupungissa kesällä 2016. Karjalan Kuvalehti
silloinen Aho-Viinanen -hallitus oli tehnyt kaikkien pankkien kanssa so- pimuksen 3/1992, että elinkelpoisia yrityksiä ei kaadeta, Koiviston linjaus merkitsi ennennäkemättömän yrittäji- en teurastuksen alkua.
Tämä yrittäjien teurastusmentali- teetti jatkuu edelleen – kenenkään sii- hen puuttumatta. Mm. rikoslaissa on 28 luku 4§ 3. mom. ja 5§, jotka pakot- tavana lainsäädäntönä edellyttävät sel- laisen tahon, joka on saanut asiakkaan varoja haltuunsa, tekemään tilityksen – en ole vielä nähnyt sellaista yhtään sadoissa 1990-luvun tapauksissa.
Valtio halusi salata, että osa pankeis- ta oli ottanut valuuttaa Suomeen, ohi Suomen Pankin määräysten ja niiden vastaisesti. Pankinjohtajien vauhtisoke- us olisi johtanut pankkien konkurssei- hin, mutta maksumiehiksi altistettiin
rehelliset, työllistävät yrittäjät, vaikka nimenomaan pankit toimivat valtion vahingoksi
KKL: Mikä osuus pankinjohtajilla oli ns. pankkikriisissä?
HL: Velallisten Tuki ry on jo saanut useita tapauksia selvitetyiksi, joissa tie- detään, että valuuttavelka oli pankin oma – ei ryöstettyjen yrittäjien. Tämä koskee erityisesti 1988 – 1989 yritys- toiminnan rahoituskuvioita.
KKL: Miten/miksi useimmiten muutenkin vahvoilla olevia ihmisiä ja pankkeja suojellaan?
HL: Hyvä kysymys. Lainaan Islannin presidentin sanoja: ”Me luotimme kan-

saan ja kriminalisoimme pankkien toimin- nan valtion vahingoksi”. Tämä meilläkin pitäisi tehdä.
KKL: Miten velkoja ostavat yritykset liittyvät tähän kuvioon?
HL: Viimeksi tutkin tapausta, jossa Arsenal-sopimus 31.03.2000 on joh- tanut täyteen mielivaltaan erään takaa- jan tapauksessa. Ongelma on siinä, että meillä ei ole mitään todellista pankki- ja perintätoimistovalvontaa.
Olen sitä mieltä, että jokainen perintä- toimisto ja osa pankeista pitää saattaa eri- tyistilintarkastukseen, jossa kaivetaan esil- le, millä perusteella kirjanpidoissa edelleen vuonna 2016 pidetään jopa vuoden 1983 velkakirjoja?
Näitä todellisuudessa olemattomia velkoja pidetään kirjanpidoissa ja nii- tä myydään yhtiöltä toiselle ja koko ajan luottotappiot voidaan vähentää myyjän kirjanpidossa – valtion vahingoksi.
Suurin osa perintäyhtiöistä pitää pää- majaansa veroparatiiseissa, joten ei mikään ihme, että Suomen valtiolta loppuvat rahat.
KKL: Keitä muita liittyy tähän ns. pankkikriisin kuvioon?
HL: Kaiken edellä kerrotun perusteella haluamme tietää, ketkä päättäjistä ovat
mukana perintäyhtiöiden ja tiettyjen pankkien taustalla.
KKL: Mihin rahat katosivat ja mihin ne katoavat nykyään?
HL: Ne katoavat pääomapiirien pohjat- tomaan ahneuteen ja heidän taskuihinsa. Näin ei voida jatkaa.
KKL:Miksikirjoitatesimerkiksi oikeusministeri Jari Lindströmille?
HL: Yrittäjien, takaajien ja velallisten oi- keusturva on palautettava esimerkiksi vaa- timalla käytäntöjen muuttumista, mm. ulosoton ja verotarkastajien ns. tulospalk- kaus on lopetettava, koska se johtaa täysin kohtuuttomiin omaisuuksien realisointei- hin, jotka aiheuttavat mittavat vahingot koko yhteiskunnalle.
Kirjoittamisella on tarkoitus saada yrit- täjien ja takaajien oikeusturva vastaamaan perustuslain ja ihmisoikeussopimuksen vaatimuksia ja tilitysvelvollisuuden pakot- tavuuden huomioimista jokaisessa velko- misprosessissa, oikeusistuimissa, ulosotois- sa, verotuksissa.
Laki on sinänsä kohtuullisen hyvä, mut- ta käytännöt eivät vastaa voimassa olevaa lainsäädäntöä.
KKL:Mitäkarkeitavirheitä Suomessa tehdään velkojen perinnän ja ulosoton avulla?
HL: Alihintaiset kaupat ovat laittomia ja aiheuttavat yhteiskunnalle mittavat va- hingot. Viranomaisten tehtävä on olla ta- sapuolisia, mutta nykyjärjestelmä (kiitos Koiviston 06.05.1992) suosii velkojaa.
Viranomaisten tehtävänä tulee ensisi- jaisesti selvittää, onko perittävä velka edes todellinen eli olemassa oleva.
KKL: Mitä tarkoitat Vihdin tragedialla?
HL: Tapauksen taustalla on väärä velan- perintä, joka johti lopulta tragediaan. Tapauksen jatkokäsittely on kesken, joten en voi tarkemmin kommentoida.
KKL: Mitä perustuslain kohtaa loukattiin 1990-luvun ns. pankkikriisissä ja nykyään?
HL: Vastaus on pitkä ja koskee useita py- käliä rikoslaissa.
􏰀Kuva: Raha lentää pois ihmisten ulottuvilta. www.pieria.co.uk
04/2016 JOULUKUU 21

8 § R ikosoikeudellinen laillisuusperiaate.
Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen, eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei te- kohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.
Nämä syyttömät yrittäjät tuhottiin ja ryöstettiin pelkästään poliittisella käskytyksellä ja heidän tilanteensa on se, että he ovat nyt syyttöminä kärsineet jo 25 vuotta, kun murhasta kärsitään keskimäärin 14.7 vuotta. Kaikki vain, jotta totuus 1990-luvusta ei tulisi esiin.
15 § Omaisuuden suoja
Jokaisen omaisuus on turvattu.
Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla. Esimerkiksi vouti toimittaa pakkohuutokaupan 3 päivässä, toimittaa täytäntöönpanokiellon aikana miljoona-
omaisuuden pankille, jolla on etukäteen ostaja tiedossa ja esikauppasopimus tehtynä ja lisäksi toimittaa pankin maksaman pilkkahintaisen huudon rahatkin takaisin em. pankille.
Pankki kuittaa itselleen 3 280 000 miljoonaa asiakkaan omaisuudesta. Vuonna 2016 pankki väittää asiakkaan olevan velkaa vielä 10 miljoonaa markkaa, vaikka suoritukset ovat riittäneet kolminkertaisesti velan maksuun. Edelleen toimitaan samalla tavalla.
18 § Oikeus työhön ja elinkeinovapaus.
Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.
19 § Oikeus sosiaaliturvaan.
Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön
Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättö- mään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huo- lenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.
Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.
EU on huomauttanut, että Suomessa ei ole riittävää perusturvaa!
21 § Oikeusturva.
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
23 vuotta oikeuden istuntoja ja ne edelleen jatkuvat ….
22 § Perusoikeuksien turvaaminen.
Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Edelleen nämä 1990-luvun uhrit ovat vailla oikeusturvaa, vai mitä sanot, jos 23 vuotta on taisteltu oikeu- dessa ja tämä vieläkin jatkuu …
Suvi Anne Siimes myi C & A Finlandille ja Aktiv Hansalle 31.03.2000 mm. SYP-velasta (tuomio 1994) takaukseen menneen henkilön velkaorjaksi 56 000 muun velallisen kanssa. Kukaan ei tar-
kistanut, oliko velkaa enää jäljellä.
01.06.2001 velallinen pääsi velkajärjestelyyn (velkoja Aktiv Hansa). Vuonna 2006 hänelle määrätään lisäsuoritusvelvollisuus (Aktiv Kapital) ja 2008 lisäsuoritusvelvollisuuden lisäsuo- ritusvelvollisuutta (C & A Finland ja päätös ei perustu lakiin) ja nyt häntä velkoo PRA Suomi Oy …. tilityspyyntöön firmasta vastataan ”Hae velkajärjestelyyn!”

Kuva: Ruokajonot olivat ja ovat yhä Suomessa pitkiä. Tämä internet-sivusto on käsitellyt lukuisia ns. pankkikriisin asioita. www.pankkikriisi.blogspot.com
Kuva: Suvi-Anne Siimes. www.talouselama.fi
KKL: Mitä/miten ihmisoikeussääntöjä loukattiin 1990-luvun ns. pankkikriisissä ja nykyään?
HL: Omaisuuden suoja Oikeudenmukai- nen oikeudenkäynti.
Velkavankeus on kaikkialla maailmassa kielletty, mutta täysin sallittua Suomessa!
KKL: Miten ymmärrät uhri- käsitteen ns. pankkikriisissä ja muutoinkin?
HL: Pankkien valuuttakeinottelun seu- raukset, ohi Suomen Pankin määräysten, kaadettiin rehellisten, elinkelpoisten ja työllistävien yritysten ja takaajien nis- kaan. Rehelliset kansalaiset maksoivat laittomasti toimineiden pankinjohtajien
Kuva: Hallitus
”auttaa” ihmisiä, aiheuttaman vahingon ja valtion poliitti-
mutta tässä kuvassa
ryöstää kansalaiselta
lompakon takataskusta
eli valtio antaa ropoja,
mutta vie setelit. olivat niiden omia – ei asiakkaiden. www.whlawoffices.com
set päättäjät suojelivat rikollisia rehellisten kansalaisten asemesta.
Suurin osa pankkien valuuttaveloista
KKL: Kuinka paljon oli Stakesin arvioimia itsemurhia? Mitä itse arvelet luvusta?
HL: Stakesin mukaan 14 500 ja Suomen Mielenterveysseuran mukaan 11 000. Oli kumpi tahansa – yksikin uhri on liikaa, varsinkin, kun tilanne johtuu poliitikko- jen vääristä päätöksistä.
Edelleen on tilanteita, joissa Velallisten
04/2016 JOULUKUU 23􏰁 Kuva: Tässä kuvassa on pieni tulipalo (”nuotio”) vuoden 2009 Hondurasin poliittisessa kriisissä. www.en.wikipedia.org
􏰁􏰁 Kuva: Tämä kreikkalainen kuva voisi hyvinkin olla Suomesta soveltuvassa tilanteessa. Tässä kreikkalaiseläkeläiset yrittävät saada automaatista rahaa. www.telegraph.co.uk
HL: Pidettiin itsepäisesti kiinni markan arvosta ja tuettiin sitä, vaikka seuraukset olisivat olleet huomattavasti vähäisem- mät, jos markan arvo olisi saanut vapaasti määräytyä jo aiemmin. 14 prosentin de- valvointi oli monelle ulkomaankauppaa käyvälle kuolinisku.
KKL: Veneen heiluttaminen, ongelmien esille tuonti, uhreja liian paljon, liian suuret korvaukset, historian uudelleen kirjoittanen. Onko asia näin?
HL: Korvausrahoja ei oteta valtion kassas- ta, vaan pankeilta ja perintätoimistoilta, joilla on miljardien edestä myös valtiolle kuuluvaa rahaa.
KKL: Ovatko maahanmuuttajien ongelmat suuremmat vai pienemmät kuin yrittäjien ja takaajien ongelmat, vanhat asiat
KKL
Tuki ry joutuu tukemaan äärimmäisessä hädässä olevia 1990-luvun uhreja, joiden voimat alkavat hiipua.
KKL: Miten viranomaiset/pankit estävät ihmisten työnteon nykyään?
HL: Esimerkiksi liian herkästi, pienistäkin vaikeuksista lähdetään hakemaan yritystä konkurssiin. Mm. 4 000 euron tilapäisestä rästistä 240 000 euron talo meni pakko- huutokauppaan, talo oli kolmen alaikäisen koti.
KKL: Mitä tarkoittaa kohtuu- periaate ja miten sitä nykyään sovelletaan?
HL: 1990-luvun uhrien tilanteissa ei ole mitään oikeutta eikä kohtuutta.
KKL: Miksi media ei toimi nykyään?
HL: Poliittiset klikit estävät vapaan lehdis- tön ja toimittajien toiminnan.
KKL: Harjoitatko sinä yhteiskuntakritiikkiä vai vihapuhetta?
HL: Yhteiskuntakritiikkiä.
KKL: Mitä tarkoitettiin vahvan
markan politiikalla?
ja omien kansalaisten hätä?
HL: Maahanmuuttokriittisyys on oire Suomen kansalaisten kokemasta hädästä omasta toimeentulostaan. Oma pesä ensin kuntoon, vasta sitten on mahdollisuus aut- taa muitakin.
KKL: Mitä valtio menettää harjoittamansa politiikan vuoksi nyt ja on menettänyt ns. pankkikriisin aikana?
HL: Kymmeniä miljardeja euroja veron- kiertona. Meillä on kestävyysvaje ”politiik- kojen terveestä järjestä”.
KKL: Miten suhtaudut Koiviston presidenttinä antamaan vakuutukseen: ”Minä Mauno Henrik Koivisto, jonka Suomen kansa on valinnut Suomen tasavallan presidentiksi, vakuutan, että minä presidentintoimessani vilpittömästi ja uskollisesti noudatan tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin voimin edistän Suomen kansan menestystä”.
HL: Suomen kansalle maailman kallein satamatyöläinen.
KKL: Saako mielestäsi yrittäjien, takaajien, yrittäjien perheiden ym. ihmisoikeuksia polkea, jotta suomalaiset pankit olisivat EMU- vakavaraisia?
HL: Ei!
KKL: Syntyikö ns. pankkikriisistä Suomen suurin talouskatastrofi ja miten se on jatkunut?
HL: Syntyi kymmenien ja jopa satojen mil- jardien veronkiertokupla, joka syö koko ajan edelleenkin Suomen valtion taloutta olemattomien luottotappioiden ja niiden 18 prosentin korkovähennysoikeuden takia.
KKL: Onko kyse salaliittoteoriasta vai jostain muusta?
HL: Kiintoisaa olisi tietää, keiden etua palvelee Suomen kansantalouden ryöstö. Kenen etuja palvelee salaiseksi julistettu SSP-sopimus tai Arsenal-sopimus.
Demokraattisessa valtiossa ei voida salata
asiakirjoja, joilla on perustavaa laatua olevaa
merkitys Suomen kansantaloudelle.
04/2016 JOULUKUU
25
26
04/2016 JOULUKUU
Kuva: Merikapteeni Tatu Hoikkala
Oy ST-Line Ltd:n toimitusjohtaja
ja hallituksen puheenjohtaja. Karjalan Kuvalehti
Pankki ja valtio tekivät
TatuHoikkalastan VeikkoSaksi syntipukin
KKL: Miksi Hilkka Laikko sanoo, että hän oli viime kesänä haastattelussa liikkeellä kaksi kertaa evakkoon ajetun henkilön kanssa?
TH: Olen Antti Yrjönpoika Hoikkalan jälkeläinen Hoikkalan kylästä Koiviston Makslahdesta. Ensimmäinen evakkotaival alkoi 1944 vain 2-vuotiaana hevoskärryjen kyydissä. Sinne jäi kotitila 1500 luvulta.
Toinen evakkotaival alkoi 1992 tapahtu- mista, jolla yritykseni ja henkilökohtainen omaisuuteni vietiin puhtaalla 0 markalla, voudin avustaessa. Pankki kuittasi miljoo- naomaisuudestani yli 5 miljoonaa markkaa velkojen ollessa vain 1.5 miljoonaa markkaa – kyse oli siis markka- ei valuuttaluotosta, vaikka sillä minua huijattiin pankin toimesta.
Olen vuosia elänyt asuntovaunussa, tois- ten nurkissa ja välillä heitin jo hanskat tiskiin ja olin muutaman vuoden Espanjassa.
Oikeudenkäynti on kestänyt tuolta asti ja edelleen jatkuu. Nyt vaadimme tilitystä, jota pankki ei halua tehdä. Jokainen Finlexin lu- kija voi käydä katsomassa, mitä RiL 28 luku 4§ 3. mom. aiheesta toteaa.
KKL: Kerrotko lyhyesti oman
casesi?
TH: Jäädessäni maihin kauppalaivastosta aloitin yritystoiminnan vesibussiyrittäjänä ja sitten sain idean isommasta risteilyaluk- sesta, jonka hankin 1988. Pankista oli 1.5 miljoonan markan laina ja Keralta [Kera Oyj, entinen Kehitysaluerahasto Oy] 800 000 markan laina.

▲Kuva: ”Myötäisiä tuulia” -mainos ja lehtinen oli Oy ST-Line Ltd:n innostunut viesti, ennen kuin yhtiön pankki valtiovallan tuella ryhtyi hankalaksi. Karjalan Kuvalehti
Pankki totesi, että laina voidaan vaihtaa va- luuttalainaksi myöhemmin ja sain siitä tarjo- uksen. Pari vuotta pyöritin yritystä Raumalla, mutta sitten siirryimme Ouluun paremmille markkinoille. Yritys oli voimakkaassa kasvussa ja työllistimme 27 henkilöä.
1992 pankki lähti hakemaan konkurssiin valuuttavelalla ja saivatkin sen 07.12.1992, vaikka heidän saatavalleen oli turvaava val- tiontakaus, joka annettiin elinkelpoisille yrityksille.
VATA:n [valtion]takauksesta pankinjoh- taja totesi; ”Tuohon paperiin meillä ei pyyhitä edes persettä”. Vain kuukautta myöhemmin miljoonalaiva jäätyi pesänhoitajien huolimat- tomuuden takia. Yhtiö hakeutui velkajärjeste- lyyn, joka alkoi 04.06.1993. Nyt sain laivani takaisin – romuna, jota korjasin lähes 500 000 markalla, jotta sain sen liikenteeseen. 31.03.1994 vielä yhtiön ollessa saneerauk- sessa, pankki neuvotteli laivastani 3 280 000 markan tarjouksen saksalaisen ostajan kanssa. Kolmessa päivässä miljoonaomaisuus meni 0 markalla pankille ja se teki heti laivasta miljoo- nakaupat itselleen. Vouti toimi täytäntöönpa- nokiellon aikana, vaikka toimet olisi pitänyt keskeyttää.
KKL: Mikä tilanne on nyt?
TH: Pankki pitää minulle kuuluvia palkka- rahoja luottolaitoslain ja oikeuden päätök- sen vastaisesti itsellään.
Pankki on tuomittu lojaliteettivelvollisuu- den rikkomisesta ja vähintään 2 miljoonan markan vahingon aiheuttamisesta 15.12.2006 sekä yhtiölle, että minulle takaajana.
Nyt on menossa käräjäoikeudessa vaati- mus, että pankki tekee tilityksen omaisuu- destani, mutta pankki ei suostu tekemään vuonna 2014 määrättyä tilitystä uhkasakosta huolimatta.
Yhtiöni velat ovat pankin väitteen mukaan 10 miljoonaa markkaa eli 1.6 miljoonaa eu- roa, minä olen niistä takausvastuussa. Pankki pitää näitä 18 prosentin koroilla kasvavia vel- koja omassa kirjanpidossaan ja tilijärjestelmis- sään! Pelkät korot tähän asti ovat reilut 1.3 milj. euroa – kelpaa niillä paikkailla pankin taseita.
Sellaista päivää ei tule, että periksi annan!
KKL
􏰁 Kuva: On parempi puhua ns. pankkikriisistä, koska paljosta muustakin, esimerkiksi valtiojohdon vehkeilystä, oli kyse kuin pankkien omasta vehkeilystä. Karjalan Kuvalehdessä No 11 kerrottiin pääosin Kjeld Möllerin sanoin ns. pankkikriisistä. Karjalan Kuvalehti
04/2016 JOULUKUU 27

28
04/2016 JOULUKUU
Jorma Jaakkola
on pitkän linjan ns.
pankkikriisimies!
Ensimmäiseksi Jorma Jaakkola kysyy, että ”tiesitkö, että minulla ja joillakin henkilöillä on Koiviston konklaavin salainen muistio ja konklaavin kutsumuistioita?” Jaakkola on Kjeld (Kelle) Möllerin kanssa tehnyt omia tutkimuksiaan ns. pankkikriisistä. Näistä tutkimuksista tulee erillinen artikkeli Karjalan Kuvalehden johonkin tulevaan numeroon.
Seuraavassa Karjalan Kuvalehti esitti vain kaksi kysymystä Jorma Jaakkolalle. Ensimmäisen kysymyksen vastaus on pitkä, vaikka sitä on vähän lyhennetty.
Kuva: Entinen
maailmanluokan sijoittaja. www.kingworldnews.com
Kuva: Jorma Jaakkola. Jorma Jaakkolan kokoelmat
n VeikkoSaksi
KKL: Mikä on mielestäsi
ns. Koiviston konklaavin 06.05.1992 merkitys Suomelle ja suomalaisten ihmisoikeuksille?
JJ: Suomen ainutlaatuinen valtiosääntö oli ulkopolitiikasta (EY:hyn liittymisesta&#776&#59;) määränneelle Mauno Koivistolle ongel- ma. Tästä syystä Koivisto tarkoituksella -
vahvan markan politiikalla - järjesti laman. Dokumenttina perustuslain uudista- misesta on Valtiosääntökomiteoiden mie- tintöjä. Ensimmäinen komitea nimitettiin samoihin aikoihin maaliskuussa 1989, jol-
loin tehtiin revalvaatio.
Komitean tehtävä oli poistaa Koiviston
ongelmana olleita määrävähemmistösää- döksiä, sillä EY ei sallinut, että 1/3 vähem-

Kuva: Kun pään laittaa pensaaseen tai menee piiloon äitinsä helmaan, voi kuvitella, ettei ole mitään rahoituskriisiä olemassakaan. www.inc.com
mistö pystyisi kaatamaan seuraavan vuo- den alijäämäisen budjetin.
Yhdeksi vuodeksi alijäämäiseksi tule- va budjetti voitiin hyväksyä eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä, mutta ei useammaksi vuodeksi. Tätä EY ei tulisi hyväksymään.
Komitea järjesti esityksensä kyseiseen muutokseen liittyvään Hallitusmuodon 72 §:n tekstin ”Lailla säädetään, miten markan ulkoisesta arvosta päätetään” eteen virkkeen: ”Suomen rahayksikkö on markka”.
Näin hallitusmuotoon tuli Koiviston huomaamatta vielä suurempi ongel- ma eli markan hävittäminen vaatisi 5/6 kiireellisyysenemmistön!
Harri Holkerin hallituksen loppujan oikeusministeri Tarja Halonen esitteli la- kiesitystä helmikuussa 1991, mutta laki ei keskustan ja vasemmistoliiton vastustuksen vuoksi mennyt läpi, vaan jäi lepäämään yli vaalien.
Demarit olivat alibinaan halunneet määrävähemmistösäädösten hävittämistä voidakseen perustuslaillisella vallankaappa- uksella siirtyä sosialismiin. Demarit jäivät keväällä 1991 suunnitellusti oppositioon.
Syksyllä demarit eivät hyväksyneetkään em. lakiesitystä sellaisenaan, vaan eduskun- nan päätösvallalla piti tehdä lisäkarsinta eli määrävähemmistösäädösten poisto laman varjolla tekaistulla poikkeuslailla.
Tämä poikkeuslaki tehtiin tieksi ETA-, EY-, EU-säädösten voimaansaattamiseksi. Jo ETA-lain hyväksyminen 27.02.1992 olisi edellyttänyt 5/6 enemmistöä, koska ko. lailla Hallitusmuodon 1 ja 2 §:stä tuli kuolleita kirjaimia.
Devalvointia pitkitettiin tarkoituksella, jotta valtiontalous saataisiin kuralle lain viemiseksi helpommin läpi. Oikeastaan marraskuun 1991 devalvaatio oli laiton (mini)kellutus, koska hallitus lopetti sen, ettei markka devalvoitunut liikaa.
Hallitusmuodon 72 §:n tekstissähän luki ”Lailla säädetään, miten markan ulkoi- sesta arvosta päätetään”. Kyseessä oli rahala- ki, josta oli lakiesitys valmisteilla.
Kun laiton kellutus syyskuussa 1992 alkoi, oli lakiesitys Suomen Pankin päätös- vallan eli markan ulkoisen arvon päätösval- lan ryöstöstä edennyt ja tuli eduskunnan käsittelyyn pari päivää ETA-lain hyväksy- misen jälkeen. Eduskunnan pöytäkirjoista ilmenee, että kansanedustajat olivat ihan pihalla molemmista sekä ETA-laista että rahalaista.
Devalvaation/kellutuksen pitkittämi- nen tarvittiin juuri rahalain ovelaa läpivie- mistä varten. Tavoitteena oli karsia Suomen
04/2016 JOULUKUU 29

▲ Kuva: Nyt odotetaan Suomen presidentiltä tekoja, ei vain puheita. www.pankkikriisi.blogspot.com
▲ Kuva: Iltalehdessä kerrottiin Tarja Halosen huippukallista lennosta. www.veikkovasama.net
30
04/2016 JOULUKUU
▲ Kuva: Kataisen aprillipila. www.murobbs.muropaketti.com
Kuva: Mauno Koivisto ja Venäjän Leonid Breshnev. www.iltalehti.fi
Kuva: Mauno
Koivisto. www.mvlehti.net

Pankin merkittävä päätösvalta etukäteen lokakuun 1996 ERM-kytköstä varten.
Keväällä 1992 Koivisto järjesti talouspo- liittisen seminaarin, jossa Björn Wahlroos päästi suustaan pommin: pankkien vakuu-
det ovat alle BIS 8 prosentin vakavaraisuu- asukaslukuun.
den ja lisää vakuuksien arvojen alenemises- Konklaavissa Koivisto asettautui tuo- ta on tulossa jo syyskuun 1992 kellutuksen mioistuinlaitoksen yläpuolelle eli teki HM
vuoksi. 2 §:ää rikkoen valtiopetoksen. Suomi lak-
Kuva: Entinen MEP ja kansanedustaja Esko Seppänen on kirjoittanut kirjan mm. Suomen vaikenemisesta. www.mtv.fi
sopimuksen liitteistä kohdan, että Suomea ja Itävaltaa koski EY-direktiivin mukautus- määräys pankkien vakavaraisuuksien nos- tamisesta 8 prosentin tasolle.
Huippusalainen Rohto-ryhmä oli ryh- tynyt toimiin jo keväällä 1991 ja lakiesi- tykset runnottiin läpi huhtikuun loppuun mennessä 1992, sillä pankkien vakavarai- suuden nostamislakien oli astuttava voi- maan 01.05.1992.
Yksipuolinen koronnosto oli yksi jo ainakin 1990 sovittu keino, jolta Korkein oikeus vei ratkaisullaan KKO 1992:50 pohjan pois.
Konklaavin kutsumuistioista voi pää- tellä, että Koivisto oli määrännyt KKO:n presidentin Olavi Heinosen tekemään rat- kaisun, että pankin pitää voittaa.
Heinonen ei totellut, vaan halusi kool- le oikeuspoliittisen seminaarin, jossa hän mukaan tulevien juristien tuella kertoisi Koivistolle, että HM 2§:n kolmijaon mu- kaan tuomioistuinlaitos on riippumaton.
Koivisto määräsi Heinosen etukäteen kertomaan mukaan tuleville tilaisuuden luonteen Koiviston toivomusten mukai- sesti. Mutta Heinonen ei totellut tässäkään Koivistoa. Niinpä Koivisto teki piirtohei- tinkalvon, jonka tekstin hän luetutti ti- laisuuden alussa niin, ettei tekstistä tullut mitään nauhoitukseen, joka litteroitiin muistioksi.
Minulla on digikameralla kuvattu Hufvudstadsbladetin uutinen (elokuussa 1992). Kameran takana on mitä ilmeisim- min Heinonen.
KKL: On esitetty väite,
että ns. pankkikriisi oli sosiaalidemokraattien suunnitelma 1980-luvulta, jota käytetään sitten, kun Suomi on riittävän syvällä talouslamassa. Mitä mieltä olet asiasta?
JJ: Se, että demarit olisivat halunneet pankkikriisin tai pikemminkin pankki- en vähentämisestä EY-tasolle verrattuna Suomen asukasmäärään, nousee mieleen vain sikariportaan lentopalloilijan Jouko Laakson minulle kertomista asioista.
Hän kertoi presidentti Koiviston to- denneen, että Suomessa on liikaa pank- keja, kuntia ja pk-yrityksiä verrattuna
Kuva: Ns. pankkikriisin aikaan keskeisissä asemissa olivat poliitikot Esko Aho, Iiro Viinanen ja Sirkka Hämäläinen (periaatteessa hän oli Suomen Pankissa). www.kansanuutiset.fi
Kjeld Möllerin ansiosta löysin ETA- kasi olemasta oikeusvaltio.

Emerituskeksijä.