Europositron weblog

(6.8.2010) Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on toistuvasti tuominnut Suomen maksamaan kansalaisilleen hyvityssakkoja oikeudenkäyttövirheistä. Virheet ja niistä saadut tuomiot lisääntyvät huolestuttavasti Rintalan mukaan. Suurimpia kärsijöitä ovat Rintalan mukaan kuitenkin ihmiset, joiden oikeutta on loukattu. Loukkauksella voi olla vakavia henkisiä tai aineellisia vaikutuksia koko loppuelämään.

Erkki Rintala on esittänyt jälleen kerran merkittävän oikeusturvapoliittisen puheenvuoron, toteaa EOK:n toiminnanjohtaja Jarmo Juntunen. Juntusen mukaan kyse on kuitenkin Euroopan ihmisoikeustuomisoikeustuomioistuimen ratkaisujen osalta vain oikeusloukkausten jäävuoren huipusta.

Juntusen mukaan moni ei kykene tai jaksa viedä asiaansa ylimpiin kotimaisiin tuomioistuimiin asti, mikä on yleensä edellytys asian viemiselle EIT:hen. EIT:n resurssit ovat liian heikot asioiden selvittämiseen, kun ihmisoikeusloukkaus perustuu vähänkään monimutkaisempaan tapahtumaketjuun.

Juntusen mukaan huolestuttavinta on se, että moni ei uskalla tuoda esille kokemiaan oikeusloukkauksia pelätessään viranomaisten sekä näiden kanssa liittoutuneiden asianajajien kostoa. Pelko on oikeutettua. Tuoreessa EIT:n ratkaisussa todettiin, että EOK:n yhden perustajajäsenen Liisa Mariaporin ihmisoikeuksia oli loukattu, kun hänet tuomittiin nyttemmin syyttäjälaitoksen huipulle kiivenneen syyttäjän arvostelusta kymmenien tuhansien eurojen maksamisekseen.

EOK:n liittohallituksen puheenjohtaja OTT, dosentti Petter Kavonius toteaa, että oikeaakin yrittämisen meininkiä on ollut esimerkiksi nykyisellä juristioikeusministerillä ja Korkeimmalla oikeudella ihmisoikeustilanteen parantamiseksi. Tilanne on silti kaikkea muuta kuin hyvä, toteaa Kavonius.

Kaikki juristit tässä maassa ovat sosiaalistuneet etenkin alitajuisella tasolla käytäntöihin, jotka synnyttävät suuria riskejä vakavista ihmisoikeus- ja oikeusturvaloukkauksista. Näitä alitajuisen tason vaikutuksia juristit Suomessa eivät tunne juuri lainkaan, ja niiden avoin ja rehellinen selvittäminen johtaa varsinkin heikon ammatillisen itsetunnon omaavat tuomarit suojelemaan valhekuviaan jopa järjestysrangaistusten ja esiintymiskieltojen myötä, toteaa Kavonius.

Varsinkin oikeudenkäyntijuristin on pakko vaieta ainakin oikeudenkäynneissä niistä tärkeimmistä syistä, jotka johtavat ihmisoikeusloukkauksiin, tai on pian entinen oikeudenkäyntijuristi, huomauttaa Kavonius.

Kavoniuksen mielestä on syytä kokeilla seuraavana keinona Suomen ihmisoikeus- ja oikeusturvarappiosta pääsemiseksi ja todellisen oikeusturva- ja ihmisoikeusvaltion rakentamiseksi, että uudistusten johtoon asettuu seuraavien vaalien jälkeen kansalaisten oikeusturvaongelmiin syvällisesti perehtynyt henkilö, joka ei kuulu juristeihin.

(EOK-viestintä)