vaikka ne tietävät taikka olisi pitänyt tietää julkaisevansa ilmiselvästi kunniaa ja ihmisoikeuksia loukkaavaa aineistoa. Tässä on erityisesti kunnostautunut toimittaja Tuomo Pietiläinen, joka varmasti tietää tekevänsä rikoksen kuten myös lehden vastuullinen päätoimittaja.
Tässä otetaan tietoinen riski olettaen, että teosta julkisuuden tuomitsema ei pysty enää puolustautumaan ja tullaan tuomitsemaan näin luotujen ennakkoasenteiden perusteella ilman kiistatonta näyttöä. Pitääkö aina loukatun nostaa kanne, vaikka selvät tapahtuneen rikoksen tunnusmerkit löytyvät artikkelista? Julkisen
Sanan Neuvostokin on osa tätä rikollista “hyvä veli” verkostoa, joka
ottaa harvoin kantaa loukatun puolesta. Kyllä maatamme hallitseva
virkamies-diktatuuri mukaan luettuna oikeuslaitoksemme lannistaa alamaisensa yhtä tehokkaasti kuin naapurimaamme aikaisempi kommunistidiktatuuri. Tähän liittyy kritiikittömästi päämedia.