« Hallinto oikeudelle selitys Rainer Partaselta , Viite 07194/07/1203 | Videoita ja Kirjallista tietoa Päällikkö virkamies rikoksista. » |
Valitus KKO:lle, tuomio 2376 16.09.2010
KORKEIMMALLE OIKEUDELLE
I ASIA Valitus
II VALITUKSENALAINEN TUOMIO
Helsingin hovioikeuden tuomio nro 2376, antamispäivä 16.9.2010, diaarinro R 09/1241, jutussa Sjä/Rainer Partanen, törkeä petos ym.
III VALITTAJA Rainer Partanen
Helsinki
IV VALITTAJAN ASIAMIES/PROSESSIOSOITE
Tero Puha
asianajaja, varatuomari, Helsinki
Asianajotoimisto Puha & Taskinen Oy
Vuorikatu 22 A 8, 00100 Helsinki
puh. 0400-701 169, fax 09-660 480
V VALITUS Kunnioittavasti pyydämme, että korkein oikeus
1) Kumoaa hovioikeuden tuomion
2) toteaa Rainer Partasen syyttömäksi tuomiossa väitettyihin tekoihin
3) määrää valtion varoista korvattavaksi allekirjoittaneen, Partaselle määrätyn puolustajan/avustajan palkkiot ilman omavastuuosuutta
PERUSTELUT Helsingin hovioikeus on tuomiossaan ratkaissut asian suurelta osin oletuksien nojalla. Tuomiossa ei ole otettu esitettyä näyttöä huomioon kuin murto-osiltaan ja tuomiossa on tyydytty spekuloimaan oletuksilla ja arvailluilla todennäköisyyksillä. Kyseiset oletukset ja arvailut ovat todistettavasti vääriä.
Väitetty törkeä petos Partanen ei ole erehdyttänyt osakkeenomistajia, Partanen ei ole hankkinut itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä eikä Partanen ole aiheuttanut osakkeenomistajille taloudellista vahinkoa tai vahingon vaaraa.
Alioikeuden ja hovioikeuden käsittelyissä tuli näytön myötä esille, että 145 osakasta on ilmoittanut kirjallisesti poliisin kyselykirjeen (kirjallinen todiste 1) ja poliisin valtakunnallisiin lehtiin antamien syyllistävien ilmoitusten (kirjalliset todisteet 2-4) jälkeen, vakaina mielipiteinään ja asiasta riittävin tiedoin varustettuina, että Rainer Partasella on liiketoimintasuunnitelmasta ilmenevä akkukeksintö ja ettei Rainer Partanen ole pettänyt osakkeenomistajia ja että he ovat olleet tietoisia sijoitukseen liittyvistä riskeistä (kirjalliset todisteet 5-149). Osakkaat ilmoittavat, että:
”Olen Ab Europositron Oy:n osakkeenomistaja. Vakaa mielipiteeni on, että Rainer Partasella on hänen esittämästään liiketoimintasuunnitelmasta ilmenevä akkukeksintö ja ettei hän ole pettänyt minua”.
Edelleen samat 145 osakasta ilmoittavat kirjallisesti, että:
”Samoin olen ollut osakepäätöstä tehdessäni tietoinen sijoitukseen liittyvistä riskeistä”.
Edelleen Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE ry on antanut 28.11.2007 päivätyn lausunnon (kirjallinen todiste 150), joka selkeästi puoltaa ja osoittaa Partasen syyttömyyttä. Kyseinen lausunto sen sijaa voimakkaasti ja asiantuntevasti puoltaa ja vahvistaa Partasen syyttömyyttä. KEKE ry on perehtynyt tarkasti asiaan ennen lausunnon antamista ja sillä on ollut tiedossaan kaikki oleelliset asiaan liittyvät seikat, puolelta jos toiselta. Lausunnossa todetaan mm., että:
”Katsomme, että keksijä Rainer Partanen on noudattanut patenttien haussa yleisesti hyväksyttyä käytäntöä ja siten käyttänyt patentoinnissa hyödykseen kaikki mahdollisuudet säilyttää keksintöjen salaisuudet siihen asti, kunnes rahoituksen järjestyminen sekä muut seikat puoltavat patenttihakemusten loppuun viemistä. ”
Edelleen lausunnossa todetaan, että:
”Ab Europositronin liiketoimintasuunnitelmasta käy kiistatta ilmi, että kyseessä on riskirahoitus ja että osakeanneilla kootut varat on päätetty käyttää siinä yksityiskohtaisesti esitetyn prototyyppiohjelman toteuttamiseen patentointiin sekä yhtiön markkinointi- ja yleiskuluihin”.
Suomen Keksijäin Keskusliitto ry:n puheenjohtaja, kauppatieteiden tohtori, tekniikan lisensiaatti ja keksijä Yrjö Rinta-Jouppi vahvisti kyseisen lausunnon oikeudessa oikeaksi.
Edelleen Patentti- ja rekisterihallitus on antanut Helsingin hallinto-oikeudelle 28.1.2008 päivätyn lausunnon, joka selkeästi puoltaa ja osoittaa Partasen syyttömyyttä (kirjallinen todiste 151). Lausunto on syytä lukea tarkasti, koska siinä on kerrottu patentoinnista paljon ja kyseiset seikat ovat suurelta osin täysin samoja, jotka Partanen on esittänyt syyttäjälle jo esitutkinnan aikana ja käräjäoikeudelle ja hovioikeudelle käsittelyssä, mutta joita näkemyksiä syyttäjä, käräjäoikeus ja hovioikeus eivät ole jostain syystä uskoneet tai ymmärtäneet.
Keksinnön olemassaolo
Tosiasia ja riidaton seikka on lisäksi, että arvostettu amerikkalainen konsulttiyritys Frost & Sullivan Oy palkitsi Ab Europositron Oy:n vuoden teknologiainnovaatiosta 2005. Palkinnon saamiseen ei liity mitään mystiikkaa, ennakkomaksuja tai muitakaan hämäriä seikkoja, kuten hyvin ilmenee mm. Frost & Sullivan Oy:n vastauksista (esitutkinta-aineistossa).
Tosiasia on, että Partasella on keksintö olemassa, mutta hän ei voi julkistaa sitä eikä paljastaa sitä koskevia yksityiskohtia ennen kuin prototyyppi on valmistettu ja patentointi on suoritettu, koska muutoin ulkopuoliset tahot varastavat erittäin arvokkaan keksinnön. Tästä asiasta todistivat useat tahot oikeudessa (mm. Partanen, Laitinen, Kyrö, Hodkinson, Palmer, Marley, Ylitalo, Hyvärinen, Pekanheimo, Aaltonen, Järvinen, Helminen, Ervasti, Jänkälä, Sairanen, Laakso ja Torvinen). Poliisin peruslähtökohta esitutkinnalle ja tuomion oleellinen perusta, keksintöä ei muka ole, on täten väärä.
Syyttäjän nimeämät todistajat Vuorilehto ja Piepponen ovat joutuneet ottamaan kantaa asiaan vain heille esitetyn materiaalin perusteella. Heillä ei ole ollut kuin murto-osa materiaalista ja niistä tiedoista, joita on Partasella. Niillä seikoilla, jotka ovat olleet heidän tiedossaan, ei asiaan voi ottaa kantaa. Kaiken lisäksi, kannanottaminen asiaan, joka on uusi ja tuntematon, on erittäin vaikeaa. Erityisesti, jos ei tiedä asian yksityiskohtia eikä ole kyseisiä keksintöjä tehnyt. Kyseiset tahot ovat pääsääntöisesti todenneet, ettei kyseisillä tiedoilla pysty oikein ottamaan asiaan kantaa eikä voida päätellä riittävästi keksinnöstä.
Vuorilehto on todennut mm. hovioikeudessa, että keksintömateriaalista oli hyvin vaikea saada tolkkua, koska siinä oli yritetty kertoa asiasta paljastamatta mitään (s. 28, toinen kappale). Tämä pitää paikkansa, koska Partanen on pyrkinyt siihen, ettei hän paljasta asiaa ennen kuin patentoinnit ovat varmat. Edelleen Vuorilehto totesi, että aineistosta näki, että paljon on pohdittu (s. 28, toinen kappale). Tämäkin seikka puoltaa Partasen syyttömyyttä.
Edelleen Vuorilehto totesi hovioikeudessa, että hänelle oli vahvistunut näkemys, jonka mukaan Partasella oli ollut mielikuvituksessaan keksintö (s. 28, neljäs kappale). Tämäkin seikka puoltaa Partasen syyttömyyttä.
Tuomiossa tuodaan patentointiin liittyviä asioita virheellisesti esille. Tosiasia on, että Partanen on tehnyt liki 50 patenttihakemusta aikavälillä 22.10.1987-tämä päivä, siis yli kahdenkymmenen (20) vuoden uurastuksen aikana. Kirjallisena todisteena 152 on luettelo osasta kyseisiä patenttihakemuksia. Kyseinen todiste osoittaa senkin, että on täysin mahdotonta, että Partanen olisi suunnitellut oikeuden väittämää rikostekoa (oikeuden väittämää valekeksintöä ja sen markkinointia), liki kaksikymmentä vuotta. Todiste osoittaa senkin, että keksiminen on ollut pitkäjänteistä, vakaata ja todellista.
Yhtiön ja Partasen välillä on sopimus siitä, että yhtiöllä on oikeus hyödyntää Partasen omistamia primääri- ja sekundääriparistoihin liittyvien keksintöjen immateriaalioikeuksia kaikkialla maailmassa. Kirjallisena todisteena 153 on 3.3.2003 päivätty sopimus, kirjallisena todisteena 154 on 10.9.2004 päivätty sopimus ja kirjallisena todisteena 155 on 16.5.2007 päivätty sopimus. Yhtiön etu ei siis ole patenttiasioiden osalta mitenkään uhattuna ja yhtiö on voimakkaasti patentoinneissa mukana. Asiantunteva todistaja, yhtiön tilintarkastaja KHT Tom Turja vahvisti oikeudessa kyseiset seikat, mitä seikkaa oikeus ei ole laisinkaan huomioinut.
Ensimmäiseen antiin liittyvän liiketoimintasuunnitelman (kirjallinen todiste 157) kohdassa 5 ei väitetä, että keksintö on patentoitu (kuten oikeus yrittää asian kääntää) vaan kyseisessä liiketoimintasuunnitelmassa todetaan kohdassa 1.5, että:
”Nykyisin voimassa oleva patenttihakemus on jätetty 7.5.2001 numeroltaan 20010941 ja se on tehty Rainer Partasen nimissä”.
Mikäli yhtiö tai Partanen olisivat yrittäneet harhauttaa osakkeenomistajia olisi kyseisessä kohdassa, joka koskee nimenomaan patentointia, mainittu, että yhtiöllä on jo patentti tai patentteja. Näin ei kuitenkaan ole tehty eikä ole haluttu tehdä, koska yhtiö on pyrkinyt tiedottamaan asiasta rehellisesti.
Kyseiseen antiin liittyvä osakeantiesite on kirjallinen todiste 156.
Toiseen antiin liittyvän liiketoimintasuunnitelman (todiste 158) kohdassa 5 ei todeta, että uusi tekniikka on patenttihaussa vaan kyseisessä liiketoimintasuunnitelmassa kohdassa 1.5 todetaan, että:
”Nykyisin voimassa olevat patenttihakemukset on jätetty 1.12.2004 numeroilla 20041549, 20041550 ja 20041551 ja ne on tehty Rainer Partasen nimissä. Tässä on linkki Patentti- ja rekisterihallituksen pdf-tiedostoon:”http://patinfo.prh.fi/julkaisut(viikkoluettelo/2004/49-2004.pdf”. Pdf-tiedoston sivulta 4 löytyvät nämä hakemukset. Yhtiön ja keksijän välillä on olemassa sopimus, joka antaa yhtiölle oikeudet hyödyntää kaupallisesti keksintöjä”.
Liki 50 patenttihakemusta ovat kaikki osaltaan vahvistaneet Partasen ja yhtiön saamaa tietoutta keksintöihin liittyvistä asioista ja ne ovat niihin liittyvien päätöksien ja viitejulkaisujen kanssa vahvistaneet keksinnön eteenpäin viemistä. Patenttihakemukset ovat olleet suureksi avuksi keksintöjen tekstillisessä muodostuksessa tulevaa patentointia silmälläpitäen. Patenttihakemukset ovat yksittäisiä osia, jotka muodostavat kokonaisuuksia, jotka ovat uusia ja eroavat olennaisesti tunnetuista tekniikoista ja jotka vain Partanen kyseisten asioiden keksijänä tietää. Nämä tosiasiaseikat vahvistuvat, kun lukee läpi kirjallisen todisteen 151 (Patentti- ja rekisterihallituksen 28.1.2008 päivätty lausuma).
Partasen kolmelle pääkeksinnölle ei vielä edes ole koskaan haettu patenttia. Patenttihakemukset liittyvät osittain toisiinsa ja ulkopuolisen on mahdotonta hahmottaa niistä, mistä asiassa on kyse. Vaihtoehtoja on liikaa. Erityisesti, kun ulkopuolisilla (esim. todistajat Vuorilehto ja Piepponen) ei ole ollut mitään tietoa kolmesta pääkeksinnöstä.
Asiantunteva todistaja Hodkinson, jolla on laajat oppiarvot ja pitkä käytännön kokemus akkuihin liittyvistä asioista, kertoi hovioikeudessa, että Partanen on kertonut ja avannut hänelle keksintöään ja näyttänyt asiakirjoja ja että hän uskoo saamansa informaation valossa siihen, että Partasella on keksintö ja ratkaisu alumiiniakun valmistamiseen ja että Partasen keksintö toimii. Edelleen Hodkinson kertoi hovioikeudessa, että Partasella on käyttökelpoinen tekniikka ja sen takia hänen yhtiönsä oli valmis sijoittamaan hankkeeseen runsaasti rahaa. Hän myös ilmoitti uskovansa siihen, että alumiiniakun valmistaminen yleisesti ottaen on mahdollista. Todistaja Vuorilehtohan ilmoitti, ettei valmistaminen ole mahdollista. Asiantunteva todistaja Palmer, jolla myös on laaja kokemus akkuihin liittyvistä asioista ja jonka yhtiö oli valmis sijoittamaan yhtiöön 4,5 miljoonaa euroa, kunnes oikeudenkäynnit sotkivat asian, ilmoitti, että hän uskoo, että Partasella on keksintö ja että alumiiniakun valmistaminen on mahdollista. Oikeuden olisi näytön valossa pitänyt päätyä siihen, että Partasella on keksintö ja että alumiiniakun valmistaminen on mahdollista.
Hovioikeus ei uskonut Hodkinsonia miltään osin vaan päätti uskoa Vuorilehtoa ja perusti tuomion Vuorilehdon esittämille ja paikkaansa pitämättömille väitteille, vaikka Hodkinson on selvästi pätevämpi, kansainvälisempi ja tietävämpi kuin Vuorilehto.
Tiedonantovelvoitteen täyttäminen, selonottovelvoite, osakkaiden saamat tiedot, annilla saatujen
varojen informoitu ja laillinen käyttö
Tosiasia on ja Partasen puolesta oikeudessa näytettiin (mm. osakastodistajat Aaltonen, Järvinen, Helminen, Ervasti, Jänkälä, Sairanen, Laakso ja Torvinen omasta ja kymmenien muiden osakasomistajien puolesta), että yhtiöllä on ollut mm. liiketoimintasuunnitelmat, ylimääräisten yhtiökokousten pöytäkirjat, osakeantiesite, kirjeitä asian tiimoilta, suusanallista informaatio osakkeenomistajille ja yhtiön internet-sivut asiasta ja että kaikki osakkeenomistajat ovat olleet näistä seikoista ja kulumenoista tietoisia. Liiketoimintasuunnitelmasta selviää aukottomasti, että yhtiö ensin kerää varoja ja markkinoi ideaa ja kun varoja on saatu riittävästi kasaan (n. 2,4 – 4,5 miljoonaa euroa) yhtiö pystyy tekemään akusta ns. prototyypin ja kenties (jos kaikki onnistuu) aloittamaan varsinaisesti akkujen tuotannon/liiketoiminnan/saamaan rahoja muiltakin tahoilta kuin osakkeenomistajilta. Tämän kyseisen seikan on kirjannut viimeiseen tilinpäätöskertomukseen (26.12.2007) myös yhtiön tilintarkastaja TTR-tilintarkastus Oy, KHT-yhteisö, Tom Turja, KHT (kirjallinen todiste 162, loppulausunto) seuraavasti:
”Yhtiö ei ole vielä laatinut prototyyppiä, jolla edellä mainitun immateriaalioikeuden muodostavan keksinnön toimivuus voitaisiin todeta, koska prototyypin rakentaminen vaatii edelleen merkittävän suuruisen pääoman sijoittamista yhtiöön. Tämä asia käy ilmi yhtiön ylläpitämiltä internet-sivuilta”.
Turja vahvisti kyseisen seikan asiantuntevana todistajana oikeudessa.
Saman seikan vahvistivat mm. edellä mainitut osakastodistajat
omasta ja kymmenien muiden osakasomistajien puolesta.
Tosiasia ja todistettu seikka on, että kaikki osakkeenomistajat ovat olleet myös tietoisia siitä, ettei ennen varojen keräämistä/prototyypin valmistamista/varsinaisen liiketoiminnan aloittamista osakkaille ole voinut kertyä jaettavaa varallisuutta. Täten Partanen myös luonnollisesti on pyrkinyt edelleenkin, liiketoimintasuunnitelman mukaisti, keräämään varoja osakeannein/osakkeiden myynnillä.
Tosiasia ja todistettu seikka on myös se, että yhtiön osakeanneilla saaduista varoista osa on käytetty liiketoimintasuunnitelman mukaisesti, ennalta sovitusti, kaikkien osakkeenomistajien tietäen ja hyväksyen markkinointiin ja markkinointiin liittyviin matkoihin, antitoimintaan, patenttihakemuksiin, suunnitteluun, keksinnön suunnitteluun, yleisiin yhtiön toimintaan liittyviin toimenpiteisiin, yhtiökokouksiin, kokouskutsuihin, töihin liittyviin palkkoihin, kirjanpidossa näkyvien todellisten velkojen maksamiseen, oikeudellisiin palveluihin, kirjanpitopalveluihin, käännöstöihin jne. On siis itsestään selvää, luonnollista ja oikein, että varat ovat vähentyneet.
Vuoden 2001 antiin liittyvässä osakeantiesitteessä (kirjallinen todiste 156) todetaan selkeästi sivulla 1, että:
”Annilla kerättävät varat käytetään liiketoimintasuunnitelmassa (Business Plan) esitettyjen prototyyppien valmistamiseen ja patenttien laajentamiseen 20-80 maata käsittäväksi”.
Vuoden 2001 antiesitteen sivulla 1, viimeisessä kappaleessa todetaan, että:
”Nimellisarvon ylittävä osa varoista siirretään ylikurssirahastoon käytettäväksi yhtiön liiketoimintasuunnitelmassa selostettuihin menoihin”.
Kyseisen liiketoimintasuunnitelman kohdassa 2.6, arvioidut kustannukset, tuodaan esille mahdollisia menoeriä seuraavasti:
”Tilavuokra 120.000 Fim
Palkat 900.000 Fim
Sos.kulut 360.000 Fim
Laitekehityskulut 750.000 Fim
Toimistokulut 24.000 Fim
Autokulut 38.000 Fim
Patenttikulut 35.000 Fim
Konsulttikulut 300.000 Fim
Lakiasiat 175.000 Fim
Tutkimuslaitokset 100.000 Fim
Sekalaiset kulut 230.000 Fim
Edelleen anneilla saatujen rahojen käyttötarkoituksesta on mainittu ylimääräisen yhtiökokouksen 3.12.20001 pöytäkirjassa (kirjallinen todiste 159), pykälässä 13 seuraavasti:
”Päätettiin perustaa ylikurssirahasto johon osakkeista saatavat ylikurssi varat siirretään ja että rahaston varoja voi käyttää kaikkiin yhtiön tarvitsemiin tarkoituksiin, etenkin keksintö, patentointi, konsulttipalkkioihin, lainanlyhennyksiin, ulkoisiin toimeksiantoihin, palkkoihin ja sosiaalikuluihin”.
Edelleen toiseen antiin liittyen on kerrottu samoista seikoista jälkimmäisessä liiketoimintasuunnitelmassa (kirjallinen todiste 158) kohdassa 2.5. Toiseen antiin liittyen rahojen käyttötarkoituksesta on kerrottu lisäksi ylimääräisen yhtiökokouksen 12.2.2005 pöytäkirjassa (kirjallinen todiste 160), pykälässä 13 seuraavasti:
”Päätettiin että ylikurssivarat siirretään olemassa olevaan ylikurssirahastoon jonka varoja voi käyttää kaikkiin yhtiön tarvitsemiin tarkoituksiin”.
Kyseiseen toiseen antiin liittyen yhtiöllä on toistamiseen ollut oikeus käyttää varoja vähintään yllä kuvattujen arvioitujen yksilöintien ja summien mukaisesti.
Edelleen anneilla saatujen rahojen käyttötarkoituksesta on kerrottu suusanallisesti osakkaille. Osakkaat ovat saaneet asiasta tietoa myös yhtiön internet-sivuilta. Tietoa on saatu myös lehti-ilmoitusten viittaustietojen avulla. Kirjallisena todisteena 161 on esimerkinomaisesti lehtileikkeitä, joissa osakkaiden hankkimisesta kiinnostuneita on pyydetty tilaamaan yhtiön liiketoimintasuunnitelma, soittamaan Partaselle ja tutustumaan yhtiön internet- ja merkintäsivuihin www.europositron.com. Tieto on ollut saatavissa myös yhtiön tiloista. Osakkaat ovat varmuudella tienneet, mihin kaikkeen rahoja voi käyttää, ja mistä asiassa on kyse. Kaiken lisäksi on yleinen tosiseikka, että yhtiön pitää saada käyttää varojaan liiketoimintaan liittyviin normaaleihin kulueriin, joista nyt nimenomaan on kyse.
On täysin varmaa, että yhtiö ja Partanen ovat täyttäneet tiedonantovelvoitteensa joka suhteessa ja joka asiasta
Varoja on käytetty mm. liiketoimintasuunnitelman mukaisesti, Partanen on laillisesti maksanut yhtiöstä itselleen sinne aiemmin sijoittamiaan varoja, Partanen on laillisesti maksanut itselleen korvauksia tehdystä työstä, Partanen ei ole rahoittanut omaa henkilökohtaista toimeentuloaan tai muuta toimintaansa.
Rahojen lailliset ja osakkaiden tiedossa olleet siirrot
Partanen on lainannut yhtiöön vuosina 1978-2002 omia varojaan 112.422,72 euroa, joka määrä on maksettu yhtiöstä lain mukaisesti ja mm. liiketoimintasuunnitelman mukaisesti takaisin Partaselle vuosina 2002-2004. Antiin osallistuvat tulevat osakkaat ovat mm. antiesitteistä ja kirjanpitomateriaalista (mm. tili- ja tasetiedot) nähneet, että yhtiö on velkaa Partaselle vähintään kyseisen määrän eli velkasuhde on ollut heidän tiedossaan. Lainojen takaisin maksut on hyväksytty yhtiökokouksissa vuosina 2002, 2003 ja 2004 ja myös tilintarkastaja on ne hyväksynyt.
Rahojen siirroille on ollut joka tapauksessa hyväksytty syy.
Yhtiön kirjanpitoon ei ole kirjattu palkkavelkoja, mutta palkkavelat ovat olleet todellisia. Partanen ei ole saanut laisinkaan palkkaa vuosina 2001-2004.
Tosiasia on, että Partanen on tehnyt vakaasti ja paljon töitä keksinnön eteen yli 20 vuotta. Tästä kertoivat uskottavasti oikeudessa mm. Partanen ja todistajat Per-Olof Partanen, Laitinen, Ylitalo ja Kyrö.
Palkan määrä on ollut vuosina 1978-2004 (jolloin Partanen on kehittänyt keksintöä ja tehnyt paljon töitä asian eteen) liki nolla euroa kuukaudessa. Kirjallisina todisteina 165-168 tilintarkastajan vahvistamien vuosien 2001-2004 tili- ja tasetietojen liitetiedot, joista ilmenee, ettei palkkoja ole maksettu kyseisinäkään vuosina. Samanaikaisesti vuosina 1978-2002 Partanen on lainannut yhtiölle omia varojaan 112.422,72 euroa. Summa näkyy yhtiön kirjanpidossa ja kirjallisesta todisteesta 165, vuotta 2002 koskevan kirjanpidon liitetiedot. Lainat on maksettu sittemmin Partaselle takaisin vuosina 2002 – 2004. Kyseinen menettely on täysin hyväksyttävä. Lisäksi kirjallisessa todisteessa 156 (ensimmäiseen antiin liittyvä osakeantiesite), todetaan ensimmäisessä kappaleessa, että:
”Edellä kuvattu toiminta on rahoitettu Rainer Partasen yhtiöön antamilla erisuuruisilla lainoilla, joiden yhteismäärä nousee yhteensä 140.000 euroon”.
Velka-asia on siis ollut antiin osallistuneiden, tulevien osakkaiden tiedossa. Yhtiö saa Suomen lainsäädännön mukaan itse päättää, milloin se maksaa velkojaan takaisin. Oikeuden päätelmä, ettei näin saisi tehdä, on lainvastainen. Lisäksi oikeudessa kuullut osakastodistajat, myös lähes kaikki syyttäjän nimeämät, olivat sitä mieltä, että lainat on saanut maksaa takaisin.
Palkkoja/palkkioita/provisioita Partaselle on maksettu vuosina 2005-2007 bruttona n. 266.000-270.000 euroa. Palkka/palkkio/provisiot on jakautunut vuosille 2001-2004 (jolloin Partanen teki todistettavasti edelleen erittäin paljon ja täysipäiväisesti töitä yhtiön eteen, mutta yhtiöllä ei ollut varoja palkanmaksuun) ja vuosille 2005-2007 (jolloin Partanen todistettavasti edelleen teki erittäin paljon ja täysipäiväisesti töitä yhtiön eteen ja yhtiöllä oli varaa maksaa myös vuosien 2001-2004 töihin liittyvät saatavat takautuvasti).
Partaselle vuosina 2005-2007 maksetut palkat/palkkiot/provisiot n. 270.000 euroa on hyväksytty yhtiön yhtiökokouksissa vuosina 2005, 2006 ja 2007 ja myös tilintarkastaja on hyväksynyt suorituksen kaikkina vuosina. Mainittakoon, että vuosien 2006 ja 2007 yhtiökokouksiin (vastaajan kirjallinen todiste 205, yhtiön vuosien 2006 ja 2007 varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirja), joita koskevina vuosina suurin osa palkoista/palkkioista ja provisioista on maksettu, on kutsuttu kaikki osakkeenomistajat ja niissä on ollut läsnä kaikki ne osakkeenomistajat, jotka ovat kokouksiin halunneet osallistua.
Noin 270.000 euron bruttopalkasta/-palkkiosta/-provisiosta Partanen on saanut käteen nettona n. 132.300 euroa. Kun nettopalkan 132.300 euroa jakaa oikeudenmukaisesti vuosille 2001-2007 (7 vuotta) voidaan todeta, että Partanen on saanut tehdystä työstä keskimäärin nettona 18.900 euroa vuodessa eli 1.575 euroa kuukaudessa. Partasen saama hyöty asiasta on perustunut tuloon, johon hän on ollut täysin oikeutettu. Hyöty on ollut laillista ja tulo hyväksyttyä. Myös oikeudessa kuullut osakastodistajat, myös lähes kaikki syyttäjän nimeämät, olivat sitä mieltä, että saatu korvaus on ollut sallittu, kohtuullinen ja jopa pieni.
Mikäli jostain syystä katsottaisiin, että nettokorvauksen määrä kohdistuu vain vuosille 2005-2007 niin nettokorvaus olisi tällöin ollut 3.675,00 (132.300 : 36 kk) euroa kuukaudelta. Sekin summa on vielä pieni (minkä vahvistivat myös oikeudessa kuullut lähes kaikki osakastodistajat), kun ottaa huomioon sen, että Partanen on ollut yhtiön toimitusjohtaja, hän on tehnyt suuren työn antiasioissa, markkinoinut asiaa ympäri maailmaa, laatinut ja sopinut lehti-ilmoituksista, käynyt yli 3000 puhelinkeskustelua kiinnostuneiden osakkaiden kanssa, monistanut ja päivittänyt yli 3000 liiketoimintasuunnitelmaa ja antiesitettä kolmella kielellä, vastannut internet-sivujen rakentamisesta ja päivittämisestä ja miettinyt ja kehittänyt keksintöjään. Partanen arvioi, että hän on tehnyt töitä vuosien 2001-2007 aikana lähes jokaisena päivänä ja varmuudella yli 10 tuntia per päivä. Työt ovat olleet vastuullisia.
Rainer Partaselle ja hänen lähipiirilleen ei ole siirretty varoja 718.000,00 euroa, kuten poliisi on virheellisesti väittänyt tai 517.665,00 euroa kuten oikeus väitti ja mihin tietoihin haastehakemus nojautui ja tuomio perustui. Partanen on saanut korvausta vähäisen määrän tehdystä työstä, bruttona 270.000 euroa 7 vuodelta, Partaselle on lain mukaisesti maksettu lainat 122.215,00 euroa takaisin, Tietometalli Oy:lle on maksettu tehtyjen töiden mukaisesti koko aikana bruttona 144.900 euroa, Negallylle bruttona 59.340,00 euroa ja Actamedille 68.544,00 euroa. Tietometalli Oy:ssä on ollut Partaselle aiemmin tuttu henkilö eli hänen veljensä, mutta Negallyssä ja Actamedissä toimineet henkilöt ovat olleet Partaselle ennestään tuntemattomia. On riidaton tosiasia, että mm. antiprojektit ja markkinointi ovat olleet suuria ja työläitä ja Partanen ei olisi selviytynyt niistä ilman kyseisten tahojen apua. Lisäksi Tietometalli Oy on auttanut mm. keksintöön liittyvissä asioissa ja käytännön asioissa. Yhteensä bruttona töistä on siis maksettu Partaselle 270.000 7 vuodesta, Tietometalli Oy:lle 144.900, Negallylle 59.340 ja Actamedille 68.544 euroa eli yhteensä 542.784 euroa. Asiaan liittyen on kirjallisena todisteena 168 poliisin laatimia taulukkoja asiasta.
542.784 euron kulut (jotka liittyvät pääsääntöisesti antitoimintaan) jaettuna seitsemälle vuodelle tekee bruttona 77.540 euroa per vuosi. Määrä on erittäin pieni. Tämä vahvistivat myös oikeudessa kuullut osakastodistajat, myös lähes kaikki syyttäjän nimeämät. Lisäksi asiantunteva todistaja, viestintätoimisto Kreab Oy:n antitoiminnasta vastaava Senior Partner Kenneth Bergenheim vahvisti oikeudessa, että antitoimintaan liittyvät kulut ovat olleet huomattavan pienet ja Bergenheim kertoi asiantuntevasti ja uskottavasti, että kulut olisivat olleet vähintään kaksinkertaiset (siis yli 1.000.000 euroa), jos antitoiminta olisi hoidettu viestinnän osalta heidän toimistossaan ja lakiasioiden osalta asianajotoimistossa.
Tosiasia ja kirjanpidosta selkeästi ilmenevä seikka on, että Ab Europositron Oy on siirtänyt osan osakkeenomistajien sijoittamista varoista Tietometalli Oy:lle, Negallylle ja Actamedille pääasiassa antitoimintaan tehtyjä töitä ja yksinomaan asianmukaisia laskuja vastaan. Olisi kohtuutonta, jos Tietometalli Oy, Negally ja Actamed eivät saisi laskuttaa asianmukaisesti tekemistään töistä. Kukaan ei voi velvoittaa yhtiöitä/ja niiden työntekijöitä tekemään töitä ilmaiseksi. Kyseessä olisi perusoikeuden rikkominen.
Asiaa toisinpäin tutkiessa voidaan todeta, että mikäli antiasioissa, markkinoinnissa, yleistöissä (kopiointi, suunnittelu, puhelut jne.) ja yhtiön johtamisessa olisi käytetty normaalimäärä asiantuntijoita, johtajia ja apulaisia, yhtiön kulut olisivat olleet kyseisenä aikana (2001-2007 eli seitsemän vuotta) kyseisiltä osin varmuudella bruttomäärän 542.784 euroa sijasta vähintään 1.000.000 euroa bruttona (josta seikasta siis todisti Bergenheim). Tosiasia siis on, että yhtiön varoja on säästetty, ei tuhlattu. Partanen on halunnut varmistua, että yhtiöllä on toimintaedellytyksiä, yhtiö voi liiketoimintasuunnitelman mukaan edetä asiassa, yhtiö saa kerättyä lisää varoja ja että keksintöä voidaan ruveta toteuttamaan käytännössä.
Tuomiossa väitetään, että Partanen olisi saanut muita etuuksia yhteensä 53.000 euroa. Väite on väärä, koska summaan sisältyy yhtiön nimissä oleva ja yhtiön omistama ajoneuvo, hankintahinta 32.000 euroa. Täten Partasen lainmukaiseen ja yhtiön hyväksi tapahtuneeseen toimintaan on sisältynyt mm. työmatka, puhelin jne. kuluja n. 21.000 euroa vuosina 2001-2007 eli n. 3.000 euroa vuosi. Summa on hämmästyttävän pieni. Saadut etuudet ovat olleet perusteltuja ja oikeutettuja.
Prototyypin rakentaminen ja patentoinnin kustannukset
Tuomiossa asiaa on käsitelty puutteellisesti ja haastehakemuksessa asiat oli esitetty suorastaan väärin. Lisäksi poliisin/syyttäjän esittämät laskelmat kuluista eivät perustu tosiasioihin.
Partanen ja yhtiö ovat esittäneet mm. toisen annin liiketoimintasuunnitelmassa, kohdassa 2.5 (kirjallinen todiste 158), että:
”Patentointi 60 maahan 1. – 3. vuotta. 3 patentin kustannus n. 1,5 – 3,0 miljoonaa euroa”.
Partanen ja yhtiö ovat kysyneet aikanaan patenttiasiantuntijoilta, että hakemus kannattaa tehdä maakohtaisesti ja että 60 maata on riittävä määrä. Kustannuksiksi asiantuntijat ovat ilmoittaneet 3 patenttia x 60 maata = 180 patenttihakua. Yhden haun kokonaishinnaksi he ovat arvelleet kyseisessä projektissa, joka ei ole yksinkertaisimmasta päästä, n. 8.000 euroa – n. 16.000 euroa eli yhteensä 180 patenttihaun osalta n. 1,5 miljoonaa euroa – 3,0 miljoonaa euroa.
Poliisi on esitutkinnassa tiedustellut patentoinnista Patentti- ja rekisterihallituksesta Kristiina Grönlundilta. Grönlund on antanut asiasta lausunnon (kirjallinen todiste 163) yleisellä tasolla (ei tästä tapauksesta) 17.1.2008, jossa todetaan, että patentin hakemiseen liittyviä maksuja on ikävä kyllä vaikea arvioida täsmällisesti ja että yksinkertaisessa asiassa minimi kokonaissumma voisi olla 45.0000 – 50.000 euroa, jolloin patentti on saatu esim. Suomeen, muutamaan muuhun Euroopan maahan, USA:aan ja Japaniin (6 maata). Tämä tarkoittaisi yksinkertaisen asian osalta sitä, että patentin hakeminen maksaisi 60 maahan Grönlundin perusteiden mukaan arvioilta n. 10 x 45.000 - 50.000 euroa eli 450.000 euroa – 500.000 euroa. Kolmen patenttihakemuksen osalta kulut olisivat tällöin 1.350.000 euroa – 1.500.000 euroa. Nyt ei ole kyse yksinkertaisista patenttihakemuksista, joten kulut olisivat varmuudella Partasen ja yhtiön esittämät 1,5 -3,0 miljoonaa euroa.
Syyttäjä tulkitsi kyseistä Grönlundin lausunto ja EU:n lehdistötiedotetta 5.7.2000 (kirjallinen todiste 199) totaalisen väärin sekä haastehakemuksessa että oikeudenkäynnissä. Syyttäjä päätyi siihen ja haastehakemus perustui osittain siihen, että patentointikustannukset eivät todellisuudessa ole kuin murto-osa yhtiön esittämistä määristä ja että täten Partanen on syyllistynyt törkeään petokseen antaessaan väärää ja valheellista tietoa kustannuksista osakkeenomistajille ja pyrkiessään saamaan yhtiölle annilla varoja väärin perustein. Oikeudessa kuultiin asiantuntevana todistajana Leitzinger Oy:n patenttilakimiestä ja entistä Suomen Patenttiasiamiesyhdistyksen puheenjohtajaa Jukka Kivitietä, joka vakuuttavasti kertoi siitä, että yhtiön esittämät kustannukset ovat oikeat ja että syyttäjä tulkitsee väärin Grönlundin lausuntoa ja EU:n lehdistötiedotetta. Täten syyttäjät näkemykset ja haastehakemuksen perusteet ovat olleet vääriä.
Hodkinson kertoi selvästi hovioikeudessa, että prototyypin rakentaminen vaatii puhdastilaratkaisut ja että toiminnan osoittavan prototyypin kustannukset saattaisivat testeineen olla noin 500.000 euroa. Edelleen Hodkinson kertoi, ettei akkua voi testata ilman puhdastilaratkaisua ja antoi ymmärtää, ettei pienen akunprototyypin tekeminen teknisesti ole mahdollista. Hodkinson ilmoitti, että hän ei ole yksin käsityksineen. Todistajat Hyvärinen ja Kyrö vahvistivat Hodkinsonin kantaa prototyypin rakentamisen kustannuksista ja puhdastilaratkaisuista. Hovioikeus ei uskonut Hodkinsonia miltään osin vaan päätti uskoa Vuorilehtoa ja perusti tuomion Vuorilehdon esittämille ja paikkaansa pitämättömille väitteille, vaikka Hodkinson on selvästi pätevämpi, kansainvälisempi ja tietävämpi kuin Vuorilehto.
Partanen ei ole erehdyttänyt osakkeenomistajia
Partanen ei ole erehdyttänyt osakkeenomistajia ostamaan anneissa osakkeita väärillä tiedoilla eikä Partanen ole aiheuttanut heille taloudellisen vahingon vaaraa
On myös itsestään selvää ja toivottavasti riidatonta, että tulevilla osakkeenomistajilla on ollut selonottovelvollisuus asioista, erityisesti, kun he kaikki ovat tiedostaneet (Partasen käsityksen mukaan kaikki osakkeenomistajat ovat myös myöntäneet), että kyseessä on ollut riskisijoitus. Oikeudessa kuullut osakastodistajat, myös lähes kaikki syyttäjän nimeämät ilmoittivat tiedostaneensa, että kyseessä on riskisijoitus. Lähes kaikki ilmoittivat, että he ovat varautuneet ja suostuneet siihen, että he voivat menettää koko sijoituksensa tai sitten se tulee moninkertaisena takaisin.
Tosiasia on ja Partanen näytti oikeudessa, että yhtiöllä on ollut mm. liiketoimintasuunnitelmat, ylimääräisten yhtiökokousten pöytäkirjat, osakeantiesite, kirjeitä asian tiimoilta, suusanallista informaatio osakkeenomistajille ja yhtiön internet-sivut asiasta ja että kaikki osakkeenomistajat ovat olleet näistä seikoista ja kulumenoista tietoisia. Liiketoimintasuunnitelmasta selviää aukottomasti, että yhtiö ensin kerää varoja ja markkinoi ideaa ja kun varoja on saatu riittävästi kasaan (n. 2,4 – 4,5 miljoonaa euroa) yhtiö pystyy tekemään akusta ns. prototyypin ja kenties (jos kaikki onnistuu) aloittamaan varsinaisesti akkujen tuotannon/liiketoiminnan/saamaan rahoja muiltakin tahoilta kuin osakkeenomistajilta. Tämän kyseisen seikan on kirjannut viimeiseen tilinpäätöskertomukseen (26.12.2007) myös yhtiön tilintarkastaja TTR-tilintarkastus Oy, KHT-yhteisö, Tom Turja, KHT (kirjallinen todiste 162, loppulausunto) seuraavasti:
”Yhtiö ei ole vielä laatinut prototyyppiä, jolla edellä mainitun immateriaalioikeuden muodostavan keksinnön toimivuus voitaisiin todeta, koska prototyypin rakentaminen vaatii edelleen merkittävän suuruisen pääoman sijoittamista yhtiöön. Tämä asia käy ilmi yhtiön ylläpitämiltä internet-sivuilta”.
Tosiasia ja todistettu seikka on, että kaikki osakkeenomistajat ovat olleet myös tietoisia siitä, ettei ennen varojen keräämistä/prototyypin valmistamista/varsinaisen liiketoiminnan aloittamista osakkaille ole voinut kertyä jaettavaa varallisuutta. Täten Partanen myös luonnollisesti on pyrkinyt edelleenkin, liiketoimintasuunnitelman mukaisti, keräämään varoja osakeannein/osakkeiden myynnillä.
Tosiasia ja todistettu seikka on myös se, että yhtiön osakeanneilla saaduista varoista osa on käytetty liiketoimintasuunnitelman mukaisesti, ennalta sovitusti, kaikkien osakkeenomistajien tietäen ja hyväksyen markkinointiin ja markkinointiin liittyviin matkoihin, antitoimintaan, patenttihakemuksiin, suunnitteluun, keksinnön suunnitteluun, yleisiin yhtiön toimintaan liittyviin toimenpiteisiin, yhtiökokouksiin, kokouskutsuihin, töihin liittyviin palkkoihin, kirjanpidossa näkyvien todellisten velkojen maksamiseen, oikeudellisiin palveluihin, kirjanpitopalveluihin, käännöstöihin jne. On siis itsestään selvää, luonnollista ja oikein, että varat ovat vähentyneet.
Väitetty hyödyn saaminen ja tavoitteleminen
Petosta ei ole tapahtunut, asiassa ei ole tavoiteltu huomattavaa hyötyä (kuin korkeintaan osakkeenomistajille) tuomioistuimen väittämin tavoin eikä väitetty teko eli itse asiassa normaali liiketoiminta ole ollut kokonaisuutena arvostellen törkeää eikä miltään osin törkeää. Partanen on luonnollisesti pyrkinyt ja pyrkii edelleen siihen, että kaikki osakkaat saavat asiassa laillisin keinoin mahdollisimman suuret voitot.
Asianomistajien esittämistä vaatimuksista
Rangaistusvaatimukset
Yhtiön 278 osakkeenomistajasta (Partanen ei ole mukana tässä luvussa) yli 250 osakasta ei ole vaatinut oikeudessa asiassa rangaistusta. Noin 20 osakasta on vaatinut rangaistusta, mutta lähes kauttaaltaan ilman perusteluja. Osakkeenomistajat haluavat lähes kauttaaltaan, että Partanen todetaan syyttömäksi.
Vahingonkorvausvaatimukset
278 osakkeenomistajasta yli 180 osakkeenomistajaa ei ole vaatinut oikeudessa korvauksia. Noin 70 on vaatinut korvauksia ilman mitään konkreettisia perusteluja vain sen takia, kun heille on varattu ja annettu siihen mahdollisuus. On suorastaan kunnioitettavaa ja voimakkaasti Partasen syyttömyyttä puoltavaa, että suurin osa osakkeenomistajista ei ole edes halunnut korvauksia. Tämä korostaa sitä, että yli 180 osakkeenomistajaa haluaa vahvasti, että yhtiön pitää saada jatkaa toimintaansa ja Partanen pitää todeta syyttömäksi. Vain noin 25 osakkeenomistajaa on perustellut korvausvaatimuksiaan, mutta perustelut ovat olleet erittäin suppeita ja ne on todettu Partasen puolelta aiheettomiksi ja vääriksi. Kaiken kaikkiaan alle 100 osakkeenomistajaa 278:sta, suurin osa näistä ilman perusteluja, on vaatinut korvauksia.
Vaatimuksista yleisesti
On suorastaan hämmästyttävää, ettei rangaistusvaatimuksia ja korvausvaatimuksia ole esitetty oikeudessa enempää, kun tiedetään, minkälaista väärää informaatiota osakkaat ovat asiassa saaneet. Rangaistusvaatimusten ja korvausvaatimusten (joita on siis tehnyt perusteluin määrällisesti alle 10 prosenttia yhtiön osakkaista), yleisimpinä perusteluina ovat, että koska poliisitutkinnassa on ilmennyt tai haastehakemuksesta/syytteessä on ilmennyt tai käräjäoikeudelta tulleesta materiaalista on ilmennyt niin vaaditaan rangaistusta ja/tai korvauksia. Esitutkinnassa ei ole pyrittykään esittämään kysymyksiä tai selvittämään seikkoja, jotka tukisivat Partasen syyttömyyttä ja esitutkinnassa on esitetty vääriä tietoja ja johdattelevia kysymyksiä. Haastehakemuksessa/syytteessä ei myöskään ole pyritty esittämään Partasen syyttömyyttä puoltavia seikkoja vaan siinä on voimallisesti ja yksioikoisesti tuotu esille syyttäviä seikkoja ja näkökantoja, joista osa on selkeän virheellisiä. Käräjäoikeudelta tullut materiaali on sisältänyt haastehakemuksen/syytteen ja mahdollisuuden/tilaisuuden esittää vaatimuksia tai olla esittämättä niitä ja olla saamatta korvauksia. Mikään instanssi ei ole tuonut osakkaille esille Partasen syyttömyyttä puoltavia seikkoja. Lisäksi lehdistö on kirjoittanut voimallisesti Partasta syyllistäen.
Tosiasia ja riidaton seikka on, että tutkintapyynnön on tehnyt alun perin yksi osakkeenomistaja 279 osakkaasta. Tällä yhdellä kyseisellä osakkeenomistajalla eli Bo Lindforsilla on omistuksessaan 10 osaketta, joista hän on maksanut yhteensä 5 x 1.500 euroa ja 5 x 1.000 euroa eli yhteensä 12.500 euroa. Tämän jälkeen poliisi on saanut kerättyä tutkintapyynnön taakse 5 muuta osakasta, joiden osakeomistus on ollut yhteensä 18 osaketta ja yhteensä lasketut hankintahinnat 23.000 euroa. Yhteensä tutkintapyynnön takana on siis varauksin ollut 6 osakasta 279 osakkaasta eli n. 2 prosenttia osakkaista ja 28 osaketta 18.273 osakkeesta eli n. 0,15 prosenttia osakkeista.
Tutkintapyynnöt on tehty liittyen syksyllä 2006 muutaman päivän voimassa olleeseen Ab Europositron Oy:n selvitystilamenettelyyn tilanteessa, jossa kyseiset tahot pelkäsivät sijoittamiensa varojen kohtalosta selvitystilassa. Selvitystilaan päädyttiin Partasen uupumisen ja yhtiöön ja Partaseen yhden osakkaan toimesta kohdistetun ajojahdin takia. Taloudellisesti siihen ei ollut tarvetta. Selvitystila peruttiin välittömästi sen asettamisen jälkeen, kun selvisi, että yhtiön osakkaat eivät halua selvitystilaa vaan haluavat nimenomaan, että projektia viedään eteenpäin. Tutkintapyynnön selvitystilamenettelyyn liittyen tehneistä kuudesta osakkeenomistajasta kolme eli Esa Hyvärinen, Esko Hyvärinen ja Esko Vento ovat ilmoittaneet esitutkintavaiheessa, ettei heillä ole asiassa rangaistusvaatimusta.
Bo Lindfors on ilmoittanut oikeudessa kuultaessa, ettei hänellä ole rangaistus- eikä korvausvaatimuksia. Lindfors ilmoitti lisäksi, että hän tuli aikanaan vakuuttuneeksi, että Partanen on keksijä.
Poliisi on 31.10.2007 päivätyssä kyselykirjeessään (kirjallinen todiste 1), massiivisen valtakunnallisissa lehdissä tapahtuneen syyllistämisensä jälkeen (kirjalliset todisteet 2-4), kysynyt osakkeenomistajilta:
”Mikäli osoittautuu, että Europositronin osakeantiin liittyy petos, onko teillä asiassa rangaistus- ja/tai korvausvaatimus?”
Kyseinen kirje alkaa syyllistäen sanoin:
”Helsingin rikospoliisi tutkii epäiltyä törkeää petosta liittyen Europositron Oy:n osakeanteihin”.
Edelleen valtakunnallisissa lehdissä on juuri ennen kirjeen saapumista kirjoitettu syyllistävästi mm. seuraavasti:
Helsingin sanomien 29.10.2007 etusivulla ja sivuilla (kirjallinen todiste 2) olleet artikkelit, joissa mm. todetaan, että:
”POLIISI: EUROPOSITRONIN AKKUKEKSINTÖ ON MIELIKUVITUKSEN TUOTETTA”
”Poliisin tutkimusten mukaan Europositron Oy:n pääomistaja Rainer Partanen on myynyt sadoille suomalaisille osakkeita ainakin 1,3 miljoonalla eurolla, vaikka hänen markkinoimansa keksintö on ”mielikuvituksen tuotetta”.
”Poliisin hankkimien asiantuntijalausuntojen mukaan keksintö ei kuitenkaan ole todellinen eikä Europositron Oy:llä ole muuta toimintaa kuin osakeantien järjestäminen”.
Suurentaminen ja lihavointi noudattaa lehden ulkoasua.
Edelleen lehdessä on jutun tutkinnanjohtajaja rikostarkastaja Harri Saaristolan nimi lihavoituna ja seuraava teksti:
”Otamme kohta yhteyttä Europositroniin sijoittaneisiin, jotta saamme kuulla heidän vaatimuksensa asiassa, Saaristola sanoo”.
Edelleen lehdessä on teksti:
”Oikeus määräsi myös Partasen omaisuutta hukkaamiskieltoon ja vakuustakavarikkoon miljoonan euron edestä”.
Kyseisen massiivisen operaation jälkeen 28 osakkeenomistajaa on ilmoittanut esitutkintaan, että jos rikos todetaan tapahtuneeksi, heillä on rangaistuvaatimus. Ilmoitus on siis ollut ehdollinen. Kukaan ei ole todennut, että heillä on joka tapauksessa rangaistusvaatimus.
Kyseisen massiivisen operaation jälkeen 67 osakkeenomistajaa on ilmoittanut esitutkintaan, että jos rikos todetaan tapahtuneeksi, heillä on korvausvaatimus.
145 osakkeen omistajaa on ilmoittanut Partaselle ja yhtiölle kirjallisesti (kirjalliset todisteet 5-149, 145:den osakkaan ilmoitukset) poliisille antamansa vastauksen ja syyllistävän lehtikirjoittelun jälkeen, ettei heillä ole korvaus- eikä rangaistusvaatimuksia ja että heitä ei ole petetty ja että he uskovat keksintöön.
30.6.2008 Helsingin Sanomissa oli suuri artikkeli, jossa Partanen on saatettu yleisesti syylliseksi jo ennen oikeudenkäyntiä. Lehdessä esitetyillä tiedoilla on vaikutettu yleiseen ja ennen kaikkea asianomistajien mielipiteisiin ennakkokäsityksen saamiseksi. Artikkelissa, joka pohjautuu mm. syyttäjän laatimaan haastehakemukseen ja syyttäjän näkemyksiin todetaan täysin totuuden vastaisesti ja harhaanjohtavasti mm., että:
-Keksintö on mielikuvituksen tuotetta
-Europositron/Partanen on erehdyttänyt sijoittajia
-Liikekumppaneiden syyttämättäjättämispäätösten mukaan osakemyynnin tarkoituksena oli kuitenkin pääasiassa rahan kerääminen sijoittajamarkkinoilta Rainer Partasen omiin tarkoituksiin
-Partasen mukaan vajaa miljoona euroa on uponnut pelkästään osakeannin markkinointiin
-Sen sijaan Partasen kaksi liikekumppania ei joudu leivättömän pöydän ääreen (väitetään siis, että Partanen joutuu leivättömän pöydän ääreen eli vankilaan)
-Syyttäjän mukaan koko projektia ei nimittäin ollut tarkoituskaan toteuttaa tai sitä ei kyetty toteuttamaan ja varoja kerättiin ilman todellista aikomusta projektin toteuttamiseen
-haastehakemuksessa sijoituksiaan vaatii takaisin 276 suomalaista ja muutama ulkomaalainen nimi
12.1.2009 Helsingin Sanomissa oli artikkeli, jossa Partanen on saatettu yleisesti syylliseksi jo ennen oikeudenkäyntiä. Tietojen antamista on käytetty keinona, jolla on vaikutettu yleiseen ja ennen kaikkea asianomistajien mielipiteisiin ennakkokäsityksen saamiseksi. Artikkelissa, joka pohjautuu mm. syyttäjän laatimaan haastehakemukseen todetaan täysin totuuden vastaisesti ja harhaanjohtavasti mm., että:
-Osakemyynnistä saadut rahat (1,3 miljoonaa euroa) taas menivät tutkimus- ja kehitystyön sijaan enimmäkseen Partasen henkilökohtaiseen toimeentuloon ja muuhun toimintaan
-Syyttäjä on haastanut todistajiksi asiantuntijoita, joiden mukaan kuvaillun keksinnön prototyyppi olisi voitu rakentaa todennäköisesti 10.000-100.000 eurolla. Partasen mukaan rahaa pitää olla jopa kahdeksan miljoonaa euroa.
-Yhtiön tilintarkastaja huomautteli toistuvasti Partasen väärästä toiminnasta Europositronissa. Hermostunut Partanen päättikin hakea yhtiön selvitystilaan kesällä 2007. Hän myös päätti yhtiön varojen jakamisesta niin, että hän saisi niistä 90 prosenttia ja vähemmistöomistajat 10 prosenttia. Partanen ei kuitenkaan ehtinyt purkaa yhtiötä, sillä poliisi pidätti ja oikeus vangitsi hänet yli kuukaudeksi syksyllä 2007.
On täysin varmaa, että kyseisellä tiedottamisella ja artikkeleilla on vaikutettu asianomistajiin ja siihen, kuinka asianomistajat eli yhtiön osakkaat tulevat suhtautumaan Partaseen ja tekemään vaatimuksia Partasta kohtaan.
Oikeudessa asiantuntevana todistajan kuultu, viestintäyhtiö Kreab Oy:n Senior Partner Kenneth Bergenheim totesi mm., että:
-Helsingin Sanomat on sen lehti Suomessa, johon suomalaiset eniten viestimistä uskovat ja jota he pitävät luotettavimpana.
-Helsingin Sanomat on se lehti, johon jokainen lehtimies haluaa töihin
-Lehden artikkeleissa todetaan selkeästi, että Partanen on pettänyt, keksintö ei ole olemassa ja että Partanen joutuu vankilaan (lukemaan tiilenpäitä).
-Lehtikirjoittelu on vaikuttanut negatiivisesti annin onnistumiseen
Edellä olevat seikat huomioiden on ilmiselvää, että osakkaat (ainakin 90 prosenttia) ovat Partasen takana ja että he eivät halua, että hänet tuomiotaan.
Jokainen tietää, että jos ihmiseltä kysytään, haluaako hän tuosta vaan rahaa niin hän mieluusti vastaa, että kyllä. Niin on nytkin tehnyt esitutkintavaiheessa 67 osakkeenomistajaa ja oikeudenkäyntivaiheessa hieman alle 100 osakkeenomistajaa 278 osakkeenomistajasta, prosentuaalisesti siis esitutkintavaiheessa 24 prosenttia osakkeenomistajista ja oikeudenkäyntivaiheessa hieman yli 30 prosenttia osakkeenomistajista . Ne ovat hämmästyttävän pieniä lukuja. Olisi olettanut, että jokainen, jolta kysytään, haluaako hän rahaa olisi vastannut, että kyllä. Nyt niin on tehnyt vain pieni vähemmistö ja sekin lähes kauttaaltaan ehdollisena. Juuri kukaan ei ole todennut, että he haluavat rahaa joka tapauksessa.
28 osakkeenomistajaa eli 10 prosenttia osakkeenomistajista on vahvistanut esitutkintavaiheessa asiaa toteamalla, että jos rikos todetaan tapahtuneeksi, he vaativat myös rangaistusta. Oikeudenkäyntivaiheessa määrä on ollut suurin piirtein sama. Nekin ovat hämmästyttävän pieniä määriä, sillä voisi olettaa, että suomalaiset mieluusti yhtyvät mahdolliseen tuomioistuimen näkemykseen. Nyt 90 prosenttia yhtiön osakkeenomistajista on joko kirjallisesti (145 osakkeenomistajaa) tai hiljaisesti (yli 100 osakkeenomistajaa) ilmoittanut kantansa asiaan ja 90 prosenttia yhtiön osakkeenomistajista on sitä mieltä, että vaikka tuomioistuin tuomitsisi Partasen rangaistukseen, heillä ei kuitenkaan ole rangaistusvaatimusta ja että tuomioistuimen päätös olisi täten väärä.
On erittäin todennäköistä, että mikäli osakkaat olisivat saaneet tietää asioiden todellisen tilan ja tapahtumat ja heille olisi selvitetty asioita ja he olisivat olleet läsnä oikeudenkäynnissä, heistä juuri kukaan ei olisi vaatinut rangaistusta saati korvauksia. Syytteen ja korvauksien takana olisi ollut vain se pieni joukko (4-6 ihmistä) joka on usean vuoden ajan vaikeuttanut kyseenalaisilla toimillaan yhtiön toimintaa.
Jos Ab Europositron Oy:n osakkeenomistajilta kysyttäisiin, että haluavatko he osinkoja eli rahaa, jos yhtiö tuottaa voittoa, niin aivan varmasti 100 prosenttia vastaisi, että kyllä haluaa. Ehdollinen vastaus olisi 100 prosenttisesti myönteinen. Poliisin, syyttäjä ja käräjäoikeuden nyt esittämän kysymyksen (haluatteko rahaa ja rangaistusta, jos Partanen todetaan syylliseksi) ja siihen osakkeenomistajilta saatujen vastausten perusteella on täysin varmaa, että Partanen on syytön.
On täysin varmaa, että osakkeenomistajat ovat poliisin kyselyjen, syyttäjän haastehakemuksen, käräjäoikeudelta saamansa materiaalin, lehtikirjoittelujen, internet-kirjoittelujen ja puskaradion kautta saaneet asiasta riittävän kuvan (syyttäjän perspektiivistä katsottuna) ja että he ovat vapaaehtoisesti, riittävillä tiedoilla (syyttäjän perspektiivistä katsottuna) antaneet selkeän tukensa Partaselle ja yhtiölle (kirjalliset todisteet 5-149, 145 osakkaan ilmoitukset, esitettyjen korvausvaatimusten ja rangaistusvaatimusten vähäisyys).
Edellä olevat faktaseikat tiedostaen tuntuukin erittäin oudolta, että hovioikeus on todennut kaikkien osakkeenomistajien (278) tulleen petetyiksi. Käräjäoikeus päätyi siihen, että 189 osakkeenomistajaa (278 osakkeenomistajaa – 99 ilmoituksen antanutta) on tullut petetyksi/erehdytetyksi sekä kärsinyt asiassa vahinkoa.
Hovioikeus on mm. tulkinnut, että kun osakkaat (noin 160 osakasta 278 osakkaasta), joille on varattu moneen otteeseen mahdollisuus vaatia rangaistusta ja korvauksia, eivät vaadi rangaistusta eivätkä korvauksia (kuten aiemmin on yksilöidymmin esitetty) niin kyseisiä osakkaita on erehdytetty ja osakkaat ovat kärsineet vahinkoa. Hovioikeus on päätynyt väärään ratkaisuun katsoessaan, että kaikkia 278:a osakasta on erehdytetty.
Kyseessä on suorastaan pelottava tulkinta, jonka seurauksena lukuisat osakkeenomistajat (99:n lisäksi) ovat ilmoittaneet, etteivät he kuulu oikeuden ilmoittamaan petettyjen joukkoon ja että tuomio on täysin väärä.
Oikeus olisi voinut todeta, että rangaistusta vaatineita alta 30 osakkeenomistajaa on erehdytetty ja että noin 25 osakkeenomistajaa (edes jotenkin perustelleet) ovat kärsineet vahinkoa. Tämä olisi kuitenkin tarkoittanut sitä, että oikeus ei olisi voinut todeta moisella tavalla, koska tällöin oltaisiin tultu oikeaa lopputulokseen, jossa olisi pitänyt todeta, että Partanen on syytön, koska yli 250 osakkeenomistajaa 278:sta eli noin 90 prosenttia osakkaista ei ole vaatinut rangaistusta eikä perusteltuja korvauksia.
Vahinkoa ei ole syntynyt Edelliseen kappaleeseen viitaten voidaan todeta, että osakkeenomistajat (ainakin 90 prosenttia) eivät katso mitään vahinkoa syntyneen ja tosiasia on, että mitään vahinkoa ei ole syntynyt. Anneilla saatuja varoja on käytetty aiemmin selostetun mukaisesti aivan oikein ja osakkeenomistajat ovat olleet seikoista tietoisia ja ovat ne hyväksyneet. Yhtiökokoukset ovat hyväksyneet yhtiön kaikki kulut ja toiminnan ja tilintarkastajat ovat antaneet mm. kulurakenteen suhteen ainoastaan puoltavia lausuntoja.
Osakkeenomistajille voi syntyä vahinkoa, kun Partanen on määrätty liiketoimintakieltoon, tuomittu törkeästä petoksesta (kuka haluaa tehdä yhteistyötä henkilön kanssa, joka on tuomittu törkeästä petoksesta?), Partasen varat on takavarikoitua ja täten on käytännössä estetty yhtiön liiketoiminnan. Yhtiön 4,5 miljoonan euron sopimus on purkautunut käräjäoikeuden tuomion ja oikeusprosessien takia, kuten Palmer kertoi hovioikeudessa. Täten yhtiölle, Partaselle, osakkeenomistajille ja yhteistyökumppaneille on aiheutettu suoranaisesti 4,5 miljoonan euron vahinko ja välillisesti kenties useiden satojen miljoonien – useiden miljardien eurojen vahinko (keksintö jää toteuttamatta, yhtiön toiminta loppuu).
Partasen kotona kassakaapissa olleet rahat
Partasen kotona oli kassakaapissa rahaa 132.300 euroa. Partasella oli samaan aikaan pankissa varoja noin 200.000 euroa. Jokainen varmasti tietää sen, ettei käteisen rahan säilyttäminen kotona tarkoita sitä, että rahat olisivat rikoksella hankittuja. Se ei myöskään tarkoita sitä, että rahojen säilyttäjä olisi rikollinen. Oikeuden käsitys asiasta on päinvastainen, nurinkurinen, väärä ja todistustaakkasäännökset kääntävä. Lähtökohdan pitäisi olla se, että rahat joita säilytetään ovat laillisia (yleinen lainmukaisuus ihmisen hallussa olevista varoista). Nyt Partanen on saanut vuosina 2005-2007 palkkaa vuosilta 2001-2007 nettona noin 132.300 euroa ja takaisinmaksettuina velkoina 2002-2004 112.422,72 euroa. Lisäksi hänellä on ollut aikaisempia varoja. Kotoa löydetylle summalle 132.300 euroa löytyy siis luonnollinen selitys. Kyseessä ovat Partasen yhtiöltä saamat korvaukset/lainarahat.
Partanen on säilyttänyt todistettavasti yli kaksikymmentä vuotta kotonaan suuria summia rahoja. Hän on keksijä ja yrittäjä, joka haluaa, että käteistä rahaa on aina kotona tarvittaessa käytettävissä. Hän on nähnyt pankkikriisit ja lukenut siitä, kuinka joidenkin tavallisten ihmisten pankeissa talletustileillä olleet rahat menivät kriisin mukana. Hän on halunnut varmistua, ettei hänelle käy niin. Hän hoitaa raha-asiat vanhojen tapojen ja käytäntöjen mukaisesti. Suurten rahasummien säilyttäminen kotona ei ole vallitseva tapa, mutta tosiasia on, että suuri joukko, varsinkin vanhempia ihmisiä, säilyttää erittäin suuria summia kotioloissa, ei käytä internettiä maksuasioissa eikä edes pankkikorttia. Partanen on ollut kyseiseen aikaan 68-vuotias.
Varat olivat kassakaapissa, eivät mitenkään kätkettyinä. Mikäli rahat olisi kätketty, ei niitä olisi laitettu loogisimpaan paikkaan eli kassakaappiin. Ne olisi piilotettu tällöin jonnekin aivan muualle kuin kotiin, paikkaan, josta niitä ei olisi löydetty.
Omaisuutta ei ole myöskään hävitetty, koska varat ovat olleet jo vuosia kassakaapissa ja muissa todennettavissa paikoissa. Kaikki varat ovat olleet ja ovat helposti havaittavissa.
Mikään seikka ei puolla kätkemistä tai hävittämistä.
Yhtiön entisen tilintarkastajan Urpo Salon esitutkintakertomus, todistajankertomus ja
virheellinen asiakirja, joka ei ole tilintarkastuskertomus sekä Tom Turjan tilintarkastuskertomus
ja todistajankertomus
Käräjäoikeus perusteli (ja hovioikeus vetosi käräjäoikeuden tuomioon) virheellisesti ja laajalti tuomiotaan Urpo Salon todistajankertomuksella ja hänen antamallaan epävirallisella tilintarkastuskertomuksella.
KHT-tilintarkastaja Urpo Salon on virheellisessä asiakirjassa, joka on nimetty tilintarkastuskertomukseksi, mutta ei sitä ole ja oikeudessa ilmoittanut lukuisia seikkoja, jotka eivät pidä paikkaansa ja jotka on todistettu vääriksi. Todistajana kuultu yhtiön varsinainen tilintarkastaja ja varsinaisen tilintarkastuskertomuksen antanut, erittäin pitkän kokemuksen omaava KHT Tom Turja kertoi oikeudessa, että Salon kertomus ei pitänyt paikkaansa mm. seuraavilta osin:
-Patentti- ja rekisterihallituksen antamien tietojen mukaan yhtiö tai keksijä Rainer Partanen ei ole milloinkaan jättänyt yhtään patenttihakemusta
-Partanen on jättänyt tosiasiassa noin 50 patenttihakemusta ja Patentti- ja rekisterihallitus ei ole antanut Salon väittämää tietoa
-Yhtiön ja Partasen väliset keksintöjen immateriaalioikeuksiin
liittyvät sopimukset (todisteet 153-155) eivät anna yhtiölle lainkaan
oikeuksia
-Sopimukset antavat yhtiölle oikeuksia, mikä seikka ilmenee aukottomasti sopimuksista
-Kun yhtään patenttia ei ole haettu, sopimukset eivät ole olleet koskaan voimassa
-Sopimukset ovat olleet ja viimeisin on edelleen voimassa, mitkä seikat ilmenevät aukottomasti sopimuksista
-Yhtiö ei ole tilikauden aikana kehittänyt edellä kuvattujen immateriaalioikeuksien keksintöjä. Toimivan prototyypin valmistaminen, joka on välttämätön edellytys liiketoiminnan luomiseen, ei ole edennyt lainkaan eikä varoja ole käytetty tähän tarkoitukseen.
-Yhtiö on ilmoittanut kaikissa antiesitteissä, liiketoimintasuunnitelmissa ja asiakirjoissa, että yhtiön pitää ensin saada varoja 2,4 miljoonaa euroa ja vasta sitten voidaan aloittaa kansainvälinen patentointi ja prototyypin rakentaminen. Yhtiön tarkoitus ei ole ollut aloittaa prototyypin valmistamista ennen kuin varat ovat kasassa. KHT Turja on kirjannut tämän seikan selkeästi omaan tilintarkastuskertomukseensa (todiste 162), jossa Turja toteaa, että osakkaat ovat tienneet, että prototyypin rakentaminen vaatii edelleen merkittävän suuruisen pääoman sijoittamista yhtiöön ja ettei yhtiö ole vielä laatinut prototyyppiä, jolla keksinnön toimivuus voitaisiin todeta. Turja toteaa edelleen, että kyseinen seikka käy ilmi yhtiön internet-sivuilta.
-Yhtiön taloudellisen tilan kehittyminen on synkkä ja vakavaksi sen tekee tavoitellun reaaliliiketoiminnan, prototyypin valmistamisen, täydellinen puuttuminen
-Kuten edellisessä kappaleessa on todettu, prototyyypin valmistumisen on pitänyt kyseissä vaiheessa puuttua, koska tarvittavaa rahamäärää ei oltu saatu kasaan. Taloudellinen tilanne ei ollut kehittynyt synkäksi, mutta oli luonnollista, että antitoiminnan harjoittaminen vaatii kuluja (kuten asiantunteva todistaja Bergenheim kertoi; n. 0,65 miljoonaa euroa per anti) ja että koska anneista ei ollut kertynyt riittävästi varoja niitä myös hupeni. Täytyy kuitenkin muistaa, että yhtiö on lähtenyt liikkeelle tappiollisesta tilanteesta (velkaa Partaselle yli 100.000 euroa), mutta oli saanut velat maksettua ja tilillä oli parhaimmillaan yli 0,5 miljoonaa euroa rahaa.
-Markkinoinnissa ei esitetä riittäviä tietoja yhtiön toiminnasta ja sen
taloudellisesta tilanteesta
-Markkinoinnissa on esitetty juuri oikeat tiedot
-Tilinpäätös ja toimintakertomus eivät ole laadittu kirjanpitolain sekä
tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten
mukaisesti. Tilinpäätös ja toimintakertomus eivät anna
kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeita ja riittäviä tietoja yhtiön
toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta
-Turjan oikeassa ja virallisessa kertomuksessa asiakirjat on laadittu säännösten ja määräysten mukaisesti ja tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta saa oikeat ja riittävät tiedot
-Tilinpäätöstä ei voida vahvistaa
-Turjan oikeassa ja virallisessa kertomuksessa tilinpäätös voidaan vahvistaa ja yhtiökokoukset ovat hyväksyneet yhtiön toiminnan
-Vastuuvapautta ei voida myöntää
-Turjan oikeassa ja virallisessa kertomuksessa tilinpäätös voidaan vahvistaa ja yhtiökokoukset ovat hyväksyneet yhtiön toiminnan
-Käsitykseni mukaan yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan toiminta
ei vastaa sitä toimintaa, jota yhtiön sen toimialan ja sijoittajille
annettujen odotusten mukaan tulee harjoittaa.
-Turjan, osakkaiden ja yhtiökokousten mielestä vastaa
Salo on mm. väittänyt virheellisesti, että yhtiö tai keksijä Partanen ei ole jättänyt yhtään patenttihakemusta. Tosiasiassa patenttihakemuksia on jätetty liki 50. Väite on täysin uskomaton ja on johtanut koko kyseisen asiakirjan täysin väärille urille. Tätä kautta Salo on tulkinnut totaalisen väärin yhtiön ja Partasen välisiä sopimuksia (kirjalliset todisteet 153-155). Ja tätä kautta koko yhtiötä ja sen toimintaa.
Salo ei ole myöskään tiennyt ja tutustunut yhtiön ensimmäisen annin osakeantiesitteeseen (kirjallinen todiste 156), kyseisen annin liiketoimintasuunnitelmaan (kirjallinen todiste 157), toisen annin liiketoimintasuunnitelmaan (kirjallinen todiste 158), ylimääräisen yhtiökokouksen 3.12.2001 pöytäkirjaan (kirjallinen todiste 159), ylimääräisen yhtiökokouksen 12.2.2005 pöytäkirjaan (kirjallinen todiste 160), yhtiön internetsivuihin, lehdissä olleisiin ilmoituksiin ja siihen tietoon, mitä Partanen on suusanallisesti, kirjeitse ja sähköpostitse antanut tuleville osakkeenomistajille. Täten on itsestään selvää, että Salon laatima asiakirja on perätön ja oikeudessa annettu kertomus merkityksetön.
Salo on myös esitutkinnassa kertonut väärin hänen asemaansa liittyvistä seikoista ja siitä, miksi tilintarkastusta ei hänen toimestaan suoritettu. Salo on itse jäävännyt itsensä tilintarkastajan paikalta, toteamalla, ettei heidän KHT-yhteisö/hän voi toimia tilintarkastajana, koska ylimääräisen yhtiökokouksen 23.6.2006 päätös tilintarkastajan valinnasta on yksipuolisella tuomiolla 28.12.2006 kumottu. Salo ei ole ymmärtänyt, vaikka hänelle on kerrottu, ettei kyseinen yksipuolinen tuomio ole lainvoimainen.
Hovioikeudessa Salo ei enää ollut varma käräjäoikeudessa esittämistään kannoista ja antamansa asiakirjan sisällöstä.
Tosiasia on, että kyseisen vuoden 2006 tilintarkastuksen ja vuoden 2007 tilintarkastuksen on suorittanut asianmukaisesti ja asian ymmärtäen TTR-tilintarkastu Oy, KHT-yhteisö, Tom Turja, KHT. Kyseisissä, oikeissa ja virallisissa tilintarkastuskertomuksissa asiat on tuotu oikein esille ja niistä ilmenee, ettei yhtiö ole tehnyt mitään väärää markkinoinnissa ja keksinnöstä kertomisesta.
Oleellista on myös tietää, että Ab Europositron Oy:n varsinainen yhtiökokous (jonne on kutsuttu kaikki osakkeenomistajat) on vahvistanut vuoden 2006 ja 2007 tilinpäätöksen ja myöntänyt vastuuvapauden. Ilman Partasen ja Anneli Laitisen ääniäkin vahvistaminen ja myöntäminen olisi tapahtunut äänin 40 puolesta – 25 vastaan. Asia ilmenee yhtiökokouksen 10.1.2009 pöytäkirjasta (kirjallinen todiste 205).
Edelleen on hyvä tietää, että Helsingin hovioikeuden tuomiossa 20.1.2009 Nro 82 (kirjallinen todiste 209) on otettu kantaa nyt käsiteltävään asiaan. Tuomiossa todetaan Ab Europositron Oy:öön liittyen, että mahdolliset muotovirheet yhtiökokouksiin kutsumisissa tai siinä, ettei osakkaita ole kutsuttu kokouksiin ennen päivämäärää 1.8.2006 eivät ole vaikuttaneet osakkeenomistajien oikeuksiin eivätkä päätöksien sisältöön eikä muotovirheillä on ollut asiallista merkitystä päätöksien muodostumiseen. Hovioikeuden tuomion sivulla 5 todetaan yleisesti:
”Päätöksen pätemättömyys edellyttää kuitenkin, että muotovirhe on voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön tai osakkeenomistajan oikeuteen (KKO:1981:136). Menettelyvirhe on moiteperuste vain silloin, jos sillä on voinut olla asiallista merkitystä päätöksen muodostumiseen”.
Käräjäoikeus on perustellut laajalti tuomiotaan ja Partasen syyllisyyttä nimenomaan Salon todistajankertomukselle ja hänen antamallaan epävirallisella kertomuksella. Hovioikeus on vedonnut käräjäoikeuden tuomioon. Oikeus ei ole ottanut laisinkaan huomioon kokeneemman ja ammattitaitoisemman KHT Tom Turjan todistajankertomusta ja tilintarkastuskertomuksia vuodelta 2006 ja 2007, jotka myös yhtiökokous (jonne on kutsuttu kaikki osakkeenomistajat) on hyväksynyt. Oikeus ei ottanut myöskään laisinkaan huomioon kyseisiä vuoden 2006 ja 2007 yhtiökokouksia (vastaajaan kirjallinen todiste 205, yhtiökokouksien pöytäkirja). Lähes kaikki faktaseikat puoltavat sitä, että Turja on asiassa oikeassa ja Salo väärässä ja silti, jostain kumman syystä, oikeus on kääntynyt Salon puolelle, vaikka tällä on todistetusti ollut täysin vääriä käsityksiä yhtiöstä ja asiasta. Oikeus on toiminut asiassa Partasen käsityksen mukaan väärin ja yhtiökokouksen päätöksien vastaisesti.
TUOMIOSTA Tuomioissa (hovioikeuden tuomiossa ja käräjäoikeuden tuomiossa, johon hovioikeus useasti viittaa ja vetoaa) on lukuisia virheitä ja epäloogisuuksia, joista tässä tuodaan esille vain osa.
Ab Europositron Oy ilmoitti 12.4.2005 2,9 miljoonan euron tuloutumisesta yhtiölle seuraavien vuosien aikana sanoin ”joka on käytössä ja tuloutuu seuraavan nelivuotiskauden aikana 2005-2008”. Yhtiö ei ole ilmoittanut, että rahat ovat jo tuloutuneet ja että rahat ovat jo käytössä. Vasta kesällä Divergy Energystä tuli viesti, etteivät he pysty toteuttamaan sopimusta sovitussa aikataulussa ja vasta myöhemmin tämän jälkeen, etteivät ollenkaan.
Tosiasia on, että tilintarkastajat ovat antaneet puoltavat lausunnot vuosista 2001-2007 ja että yhtiökokoukset ovat hyväksyneet yhtiön toiminnan, myös kulujen osalta vuosilta 2001-2007. Vuosien 2006 ja 2007 kokouksiin (vastaajan kirjallinen todiste 205, yhtiökokouksien pöytäkirja) on myös kutsuttu, 1.8.2006 tulleen äänioikeuden myötä, kaikki osakkeenomistajat. Täten tuntuu erittäin merkilliseltä ja väärältä, että oikeus katsoo Partasen toimineen väärin, kun tilintarkastajat ja yhtiökokoukset ovat hyväksyneet Partasen ja yhtiön toiminnan.
Oikeus on perustellut laajalti tuomiotaan ja Partasen syyllisyyttä nimenomaan Salon todistajankertomukselle ja hänen antamallaan epävirallisella kertomuksella. Oikeus ei ole ottanut juuri laisinkaan huomioon kokeneemman ja ammattitaitoisemman KHT Tom Turjan todistajankertomusta ja tilintarkastuskertomuksia vuodelta 2006 ja 2007, jotka myös yhtiökokous (jonne on kutsuttu kaikki osakkeenomistajat) on hyväksynyt. Lähes kaikki faktaseikat puoltavat sitä, että Turja on asiassa oikeassa.
Vuorilehdon useat kommentit puolsivat Partasen syyttömyyttä, mutta nämä seikat oikeus on puhtaasti sivuuttanut. Samoin on sivuutettu Kontturin esitutkintakertomus, johon Vuorilehto uskoi ja joka myös osaltaan puoltaa Partasen syyttömyyttä. Kaiken kaikkiaan on outoa, ettei asiassa ole kuultu syyttäjän toimesta todistajana Kontturia, joka on yliopiston tiedemiehistä arvostetuin ja pätevin Suomessa ja joka on Vuorilehdon esimies. Syynä on todennäköisesti ollut se, että hän on suhtautunut Partaseen ja tämän ajatuksiin myötämielisemmin kuin muut, mikä seikka ilmenee esitutkintakertomuksesta ja TKK:n tekemästä patenttihakemuksesta.
Oikeus on lisäksi jättänyt lähes kokonaan huomiotta Kivitien ja Bergenheimin kertomukset ja niiden merkityksen.
Oikeus pitää epäilyttävänä, ettei antitoiminnan aikana ole käytetty varoja akkukeksinnön tuotekehittelyyn. Epäily on väärä, koska kaikkialla on ilmoitettu, että vasta antien jälkeen, kun tarvittavat varat (2,4 miljoonaa euroa) on saatu kasaan, tapahtuu tuotekehittely.
Oikeus pitää epäilyttävänä myös sitä, että vastaajalle on kulkeutunut yli 0,5 miljoonaa euroa perusteilla, jotka vaikuttava epäuskottavilta ja keinotekoisilta. Väitteet ovat vääriä, kuten oikeudessa esitetty näyttö osoitti. Summat ja niiden perusteet on perusteltu myös tässä valituskirjelmässä. Mainittakoon kuitenkin tässä esimerkinomaisesti, että yhtiöllä on oikeus maksaa velkansa pois eikä velan maksamisessa ole mitään väärää.
Oikeuden virheellisiin kommentteihin ja käsityksiin Ylitalosta, Hyvärisestä ja Per-Olof Partasesta on otettu kantaa valituksen osassa, jossa siteerataan näiden kertomuksia.
Oikeuden virheellisiin kommentteihin ja käsityksiin selvitystilasta ja yhtiökokouksista on otettu kantaa laajalti tässä valituskirjelmässä.
Oikeuden virheellisiin kommentteihin ja käsityksiin Salon todistajankertomuksesta on otettu kantaa valituksen osassa ”Yhtiön entisen tilintarkastajan Urpo Salon esitutkintakertomus, todistajankertomus ja virheellinen asiakirja, joka ei ole tilintarkastuskertomus sekä Urpo Salon tilintarkastuskertomus ja todistajankertomus”.
Oikeuden virheellisiin kommentteihin ja käsityksiin Ratasta ja 1.7.2002 voimaan tulleesta arvopaperimarkkinalaista voidaan todeta, että Europositron oli aloittanut ensimmäisen annin 12/2001 eli ennen kyseisen lainvoimantuloa. Yhtiö katsoi, ettei sen tarvitse kesken antia muuttaa antiesitteitään ja antiin liittyviä asiapapereita, koska anti oli aloitettu ennen lainvoimaantuloa. Ratan käsitys toisesta annin aikana olevista tiedoista on väärä eli sijoittajilla on ollut tieto siitä, että yhtiön pääosakas on voinut annissa, tiettyjen edellytysten täyttyessä, merkitä osakkeita nimellisarvosta. Tämä on nimenomaan ollut mainittuna yhtiökokouspöytäkirjoissa ja antiin liittyvässä materiaalissa.
Oikeuden virheellisiin kommentteihin ja käsityksiin siitä, että Partanen olisi yrittänyt puhdistaa selvitystilassa loputkin rahat ja lakkauttaa yhtiön lopullisesti hiljaisesti on otettu kantaa muutamassakin kohdassa tätä valituskirjelmää. Esimerkinomaisesti voidaan sanoa, että Partanen olisi halutessaan voinut ”puhdistaa” yhtiön ilman mitään selvitystilaa, koska vain hänellä on ollut tilinkäyttöoikeus ja käytännössä myös päätäntävalta. Tätä hän ei ole kuitenkaan tehnyt vaan yhtiössä on ollut varoja huomattavat määrät silläkin hetkellä, kun Partanen on pidätetty.
Oikeuden virheellisiin kommentteihin ja käsityksiin osakkeenomistajille annetuista tiedoista on myös otettu laajalti kantaa tässä valituksessa. Yksinkertaistetusti voidaan todeta, että esitetyt tiedot ovat olleet oikeat, kuten laaja näyttö on osoittanut.
Oikeuden virheellisiin kommentteihin ja käsityksiin siitä, onko mitään keksintöä olemassa, on myös otettu kantaa laajalti ja monessa kohdassa tätä valituskirjelmää. Kyseisistä seikoista ovat todistaneet uskottavasti mm. Partanen, Laitinen, Ylitalo, Kyrö, Pekanheimo, Hodkinson, Palmer, Marley ja myös osittain Vuorilehto. Asiaa tukee myös professori Kyösti Kontturin esitutkintakertomus, johon Vuorilehto on uskonut.
Oikeuden virheellisiin kommentteihin ja käsityksiin keksintöä koskevista tiedoista on myös otettu kantaa laajalti ja monessa kohdassa tätä valistuskirjelmää. Oikeus ei ole hahmottanut, että Partanen on tehnyt pitkään työtä asian parissa ja häneltä on mennyt yli kymmenen vuotta innovaatioihin/keksintöihin, jotka tukevat pääkeksintöä. Kyse ei ole mistään yksinkertaisesta asiasta.
Oikeus ei ole uskonut, että Partasella olisi kaksi valmista rakennesuunnitelmaa. Tosiasia on, että Partasella on valmiit rakennesuunnitelmat.
Oikeus väittää, että koska ei ole olemassa mitään valmista keksintöä, osakeannin kirjallisissa ja internetin kautta nähtävinä olleissa markkinointijulkaisuissa on ollut virheellistä tietoa, eritoten, kun osakkaat ovat sijoittaneet rahansa nimenomaan keksintöön, ladattavaan alumiiniakkuun. Oikeuden väite ja syyllistäminen ovat totaalisen vääriä ja asiakirjojen ja esitetyn näytön vastaisia. Lukuisat todistajat (mm. Partasen nimeämät osakkaat, suuri osa syyttäjän nimeämistä osakkaista, asiantuntevat todistajat Kyrö, Pekanheimo, Ylitalo, Hodginson, Palmer ja Marley sekä Partanen ja Laitinen) ovat kertoneet, että yhtiön antamasta materiaalista on selvinnyt, että tarkoituksena on nimenomaan ollut ensin kerätä varoja 2,4 miljoonaa euroa ja vasta tämän jälkeen aloittaa proto-ohjelma, joka voi johtaa valmiiseen ladattavaan alumiiniakkuun. Vuorilehdon käsitys siitä, että proto-ohjelma voidaan viedä läpi noin 100.000 eurolla ei vastaa totuutta. Eritoten, kun Partanen on perustanut käsityksensä useiden satojen tuhansien eurojen tarpeesta siihen, mitä hän on kuullut asiantuntijoilta (esim. oikeudessa kuullut Hodginson, Pekanheimo ja Kyrö). Asiantuntijat ovat kertoneet Partaselle, että proto-ohjelman läpivieminen ja patentointi maksaa vähintään 2,4 miljoonaa ja ettei proto-akkua voi testata ilman puhdastilaratkaisuja. Asiantuntijat ovat kertoneet Partaselle, että puhdastilaratkaisut ja proto-akun testaaminen vaativat satojatuhansia euroja. Partanen on luonnollisesti uskonut ja uskoo edelleen asiantuntijoita.
Oikeus väittää, että sijoittajat ovat saaneet väärän käsityksen ja että keskivertosijoittaja ei olisi tehnyt sijoitusta, jos olisi tiennyt, että keksintö on keksimättä ja keksinnön saaminen tuotantoon kestää pitkään. Väitteet ovat jälleen totaalisen vääriä. Ensinnäkin innovaatiot ja keksintöt ovat olemassa. Toisekseen lähes kaikki oikeudessa kuullut osakkaat, myös syyttäjän nimeämät, olivat asiasta aivan eri mieltä kuin oikeus. Kuten muualla on esitetty, oikeuden kanssa erimieltä asiasta ovat n. 250 osakasta 278:sta osakkaasta.
Oikeus väittää, että Frost & Sullivanin antamassa palkinnossa on selvästikin ollut kyse rahalla ostettavasta markkinoinnista ja että Europositron ei olisi saanut markkinoida asiaa. Väite on jälleen hämmästyttävä ja väärä ottaen huomioon asiassa esitetty näyttö. Frost & Sullivan on itse ilmoittanut, ettei kyse ole ollut ostettavasta palkinnosta (Frost & Sullivanin esitutkintakertomus). Samoin ovat kertoneet Laitinen ja Partanen. Kukaan muu ei ole osannut ja voinut kertoa asiasta, koska ei ole siitä tiennyt. Frost & Sullivan on kansainvälinen yritys, jota käyttävät monet suuryrityksen (Lindfors kertoi, että Fortum käyttää ja Laitinen kertoi, että Philips käyttää) ja josta kukaan ei ole esittänyt saati näyttänyt, että sen toiminta olisi huijaavaa tai rikollista.
Oikeus väittää edelleen virheellisesti, että kysymys ei ole ollut mistään oikeasta, todennettuihin saavutuksiin perustuvasta palkinnosta. Frost & Sullivan on kuitenkin kertonut, että he ovat tutkineet asian ja tulleet vakuuttuneiksi siitä, että Europositron ansaitsee palkinnon.
Edelleen oikeus perustelee tuomiotaan sillä, että vastaajan on täytynyt ymmärtää hankkeen ilmeisen realistisuuden puute eikä välittää omaa käsitystään tosiasiatietona osakemarkkinoinnin perusteena. Perustelu on väärä. Vastaaja on sitä mieltä, että hanke on realistinen. Samaa mieltä ovat n. 250 osakkeenomistajaa. Samaa mieltä ovat myös mm. Kyrö, Pekanheimo, Hodginson, Palmer ja lukuisat muut. Partanen ei ole myöskään välittänyt omaa käsitystään pelkästään tosiasiatietona vaan juuri siinä muodossa, kuin on esitetty mm. antiesitteessä ja liiketoimintasuunnitelmassa.
Oikeus väittää, että osakkeenomistajille on annettu kiistattomasti sekä kirjallisesti että suullisesti vääriä tietoja keksinnöstä. Väitteet ovat jälleen vääriä ja asiassa esitetty näyttö osoittaa aivan muuta. Samoin 250 osakkaan mielipiteet osoittavat jotain aivan muuta. Kuten myös mm. asiantuntevien todistajien Kyrö, Hodginson ja Palmer kertomukset.
Oikeus väittää, että piensijoittajia on erehdytetty kollegtiivisesti. Väite on väärä. Osakkeenomistajat ovat lähes yksimielisesti sitä mieltä, ettei heitä ole erehdytetty. Vain noin 25 on vaatinut asiassa Partaselle rangaistusta vaikka vaatimuksien esittämiseen on ollut runsaasti aikaa ja siihen on varattu monta tilaisuutta. Näistäkin lähes kaikki olisivat jättäneet vaatimatta rangaistusta, jos he eivät olisi saaneet Helsingin Sanomista väärää tietoa asiasta ja jos heille olisi esitutkinnassa kerrottu tosiasiat ja esitetty oikeat kysymykset.
Oikeus väittää, että myös rahojen käyttötarkoituksesta on annettu väärä tieto. Tässäkin asiassa esitetty näyttö kertoo aivan muuta (Partasen nimeämät osakkaat, suuri osa syyttäjän nimeämistä osakkaista, asiantuntevat todistajat Kyrö, Pekanheimo, Ylitalo, Hodginson, Palmer ja Marley sekä Partanen ja Laitinen ). 250 osakasta ovat erimieltä käräjäoikeuden kanssa tästäkin asiasta.
Oikeus väittää, että perusosakkeenostajilla on ollut perusteltu syy luottaa siihen, että varoja edes yritetään käyttää tuotekehittelyyn ja ”todelliseen” patentointiin eikä siirtää niitä suurimmalta osin vastaajalle itselleen. Väitteet ovat jälleen todistettavasti vääriä. Kuten jo aiemmin on todettu, kaikki ovat tienneet, että yhtiö kerää ensin varoja 2,4 miljoonaa euroa ja vasta sitten voidaan aloittaa proto-ohjelma ja patentointi. Yhtiöllä on ollut enimmillään rahaa tilillä noin 0,5 miljoonaa euroa. Oikeudessa kuulluista osakkaista lähes jokainen, myös syyttäjän nimeämistä, on kertonut, että he ovat tienneet tämän. Kyseiset osakkaat ovat myös kertoneet oikeudessa, että he hyväksyvät yhtiön suorittamat maksut ja pitävät niitä oikeina ja kohtuullisina. Tilintarkastajat ovat antaneet puoltavat tilintarkastuskertomukset ja yhtiökokoukset ovat hyväksyneet yhtiön toiminnan ja yhtiön suorittamat maksut. Asiassa ei ole mikään mennyt väärin.
On väärin, että oikeus perustelee tuomiota sillä, miten osakkaiden on täytynyt kokea asia, kun oikeudessa kuullut osakkaat ovat nimenomaan pääsääntöisesti kertoneet, miten he kokevat asian ja heidän kertomansa seikat ovat täysin päinvastaisia kuin käräjäoikeuden käsitys heidän mielipiteistään. Lisäksi Partanen olisi voinut nimetä lähes kaikki osakkaat todistamaan oikeuteen ja osakkaat olisivat todistaneet Partaselle myötämielisesti, mutta oikeus ei pitänyt sitä tarpeellisena eikä suotavana.
Oikeuden virheellisiin kommentteihin ja käsityksiin siitä, keitä on erehdytetty on otettu kantaa myös kohdassa ”vaatimuksista yleisesti”
Oikeus viittaa perusteluissaan Niittymäen, Malmbergin, Rotosen ja Ottossonin kertomuksiin, mutta jättää kertomatta ne seikat kyseisten henkilöiden kertomuksista, jotka vahvistivat Partasen syyttömyyttä.
Stig Malmberg oli vihamielinen kuultava, mikä vihamielisyys selittyi välimiesasialla ja välimiesoikeuden ratkaisulla. Mikään seikka ei puoltanut sitä, että Malmbergin negatiiviset kommentit asiasta olisivat totta. Huomionarvoista oli se, että muut osakastodistajat olivat Malmbergin kanssa eri mieltä asioista tai kertoivat niistä eri tavalla.
Rotosen kertomus ei myöskään ollut uskottava ja Rotosen kertomat seikat siitä, ettei yhtiö olisi saanut maksaa mitään kuluja, olivat suorastaan hämmästyttäviä. Lisäksi muiden osakkaiden kertomukset olivat hyvin päinvastaisia kuin Rotosen.
Samoin oikeus on jättänyt kertomatta Kokon, Nylundin ja Puikkosen kertomuksista ne seikat, jotka vahvistivat Partasen syyttömyyttä.
Käräjäoikeus (jonka tuomioon hovioikeus pitkälti vetoaa) perustelee tuomiotaan myös joidenkin (ei nimeä henkilöitä) osakkeenomistajien (joita ei ole kuultu oikeudessa) esitutkintakertomuksilla/ilmoituksilla. Vastaaja oudoksuu menettelyä ja pitää sitä vääränä, koska ei tiedä, keistä henkilöistä on kyse ja koska kyseisille henkilöille ei ole voitu esittää vastakuulustelua ja kysymyksiä, joilla asiaa olisi selkiytetty ja selvitetty. Tosiasia on, että asianomistajat ovat esitutkinnassa olleet niiden virheellisten tietojen varassa joita he ovat saaneet mm. aiemmin mainitusta Helsingin Sanomien 29.120.2007 artikkelista (kirjallinen todiste 2), Lisäksi esitutkintaan liittyen on esitetty vain syyllistäviä tietoja ja kysymyksiä. Kyseiset osakkeenomistajat (valitettavaa, ettei tiedetä, keistä on kyse) ovat todistetusti olleet väärien tietojen valossa ja täten on ymmärrettävää, että hekin ovat voineet antaa väärää tietoa.
Liiketoimintakielto Partanen ei ole, aiemmin mainituilla perusteilla, syyllistynyt liiketoiminnassaan rikolliseen menettelyyn. Partasen toiminta ei ole ollut velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden eikä terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta vahingollista.
Määrätty liiketoimintakielto on Partasen, Ab Europositron Oy:n, osakkeenomistajien, suursijoittajien, yhteistyökumppaneiden ja keksinnön toteuttamisen kannalta kohtuuton ja Partanen vaatii, että se on kumottava.
OIKEUKSISSA ESITETTY NÄYTTÖ
Jutun valmisteluistunnossa käräjäoikeudessa Partasen puolelta tiedusteltiin oikeudelta, voidaanko todistajaksi/kuultaviksi kutsua kaikki 145 osakkeenomistajaa 278:sta, jotka ovat antaneet kirjallisen ilmoituksen (kirjalliset todisteet 4-149), että heitä ei ole petetty, heidän mielestään Partasella on liiketoimintasuunnitelmasta ilmenevä akkukeksintö ja että he ovat olleet tietoisia sijoitukseen liittyvistä riskeistä. Tätä pyydettiin sen takia, että osakkaille voitaisiin puolin ja toisin tehdä kysymyksiä ja osakkaat voisivat vahvistaa kirjallisen ilmoituksensa. Oikeus ilmoitti, ettei se ole tarpeen, koska ilmoituksista käy ilmi osakkaiden kanta. Täten sovittiin, että vastaaja nimeää vain muutaman osakkaan kuultavaksi asiassa (mm. Aaltonen, Järvinen, Helminen, Ervasti, Jänkälä, Sairanen ja Torvinen).
Syyttäjä oli nimennyt esitutkintakertomusten perusteella eniten syyllisyyden takana olleet osakkeenomistajat, joita oli kaikkiaan kaksitoista (12), todistajaksi asiassa. Näiden syyttäjän nimeämien henkilöiden oli tarkoitus vakuuttaa, että Partanen on pettänyt osakkeenomistajia. Kuitenkin näistä henkilöistä vain 4 eli Niittymäki, Rotonen, Malmberg ja Ottosson yhtyivät käräjäoikeudessa syyttäjän rangaistusvaatimukseen. 8 syyttäjän nimeämää osakasta eli Lindfors, Laakso, Nylund, Puikkonen, Kokko, Mänttäri, Uusitalo ja Rajala eivät yhtyneet oikeudessa syyttäjän rangaistusvaatimukseen. Kyseisten henkilöiden kuulemisen jälkeen tuli selväksi, ettei Partanen ole voinut pettää osakkeenomistajia. Oikeus tuli kuitenkin epäloogisesti toiseen tulokseen.
Korvauksia kyseisistä 12 syyttäjän nimeämästä osakkaasta vaati 7 osakasta ja heistä 3 vain ehdollisena eli jos rikos katsotaan tapahtuneeksi.
Kukaan syyttäjän nimeämistä osakkaista (eikä kukaan muukaan osakas ole väittänyt missään vaiheessa) ei väittänyt, etteivät he olisi saaneet kaikkea asiaan liittyvää materiaalia (liiketoimintasuunnitelma, antiesitteet, yhtiön tili- ja tasetiedot, yhtiön muu kirjanpitomateriaali jne.) tai ettei heillä olisi ollut mahdollisuutta saada niitä.
Kun neljältä (4) rangaistusvaatimukseen yhtyneeltä osakkaalta kysyi tarkemmin asioista niin selvisi seuraavaa:
Niittymäki kertoi, että Partasalle maksetut korvaukset ovat kohtuullisia ja oikeutettuja ja että itse asiassa ainoastaan yhtiön Tietometallille suorittamat korvaukset ovat liiallisia. Niittymäki ilmoitti, ettei häntä ole petetty siinä asiassa onko keksintö olemassa vai ei. Erehdyttämistä on tapahtunut vain varojen käytössä Tietometallin osalta. Niittymäki totesi lisäksi, että proto-ohjelma piti aloittaa, kun rahaa on saatu kasaan 2,4 miljoonaa euroa ja ettei kyseistä summaa ole koskaan saatu kasaan.
Rotonen ilmoitti, että hän oletti, että asiassa on kyse laboratorio-olosuhteissa testatusta ja toimivasta laitteesta, valmiista keksinnöstä. Rotosen väite oli epäuskottava, koska kukaan muu 277 osakkaasta ei ole moista väittänyt vaan he ovat sitä mieltä, että yhtiön materiaalista ilmenee ja heille on kerrottu, ettei ole olemassa laboratorio olosuhteissa testattua, toimivaa laitetta eikä valmista keksintöä. Rotonen ilmoitti edelleen, että Partasella ei ole ollut oikeutta koko antiaikana vuosina 2001-2007 mihinkään palkkioon yhtiöstä eikä muillekaan tahoille olisi saanut maksaa mitään. Rotosen ilmoitus on yhtiöoikeuden vastainen ja tarkoittaisi myös sitä, ettei tehdyistä töistä ja suorituksista saa maksaa korvauksia.
Malmberg, joka on aiemmin nostanut Partasta vastaan jutun välimiesoikeuteen osakkeiden lunastusta koskevassa asiassa ja vaatinut Partaselta 1.500 euroa osakkeelta saaden kuitenkin vain 27,36 euroa osakkeelta, oli kovin vihamielinen (edellä mainitusta syystä) oikeudessa. Malmberg ei ole yhtiön osakkeenomistaja omasta tahdostaan (välimiesoikeus ennen rikosprosessia, halusi ja vaati, että osakkeet lunastetaan ja ne lunastettiin). Malmberg sanoi, että hän luuli, että keksintö on patentoitu. Partanen kertoi, että hän on sanonut selkeästi Malmbergille ja kaikille osakkaille kenen kanssa hän on keskustellut, ettei patentteja ole olemassa.
Ottosson kertoi, että hän on ostanut yhden yhtiön osakkeen Ilkka Laaksolta. Yhtiöltä tai Partaselta Ottosson ei ole osakkeista ostanut ja täten yhtiö tai Partanen ei ole mitenkään voinut Ottossonia asiassa erehdyttää. Ottosson ilmoitti, että kun hän oli kuultavana poliisin luona hän sai tietää asioista ja varojen käytöstä. Ottosson ja monet muut osakkeenomistajat ovat esitutkintavaiheessa kuulleet vain yksipuolisen käsityksen asioista ja useita virheellisiä tulkintoja. Ottosson ilmoitti, että hän ei tunne yhtiön toimintaa ja ettei hän tiedä ovatko kulut oikeat vai väärät. Ottosson ilmoitti, että Partanen on ilmoittanut hänelle yhtiön maksaneen palkkoja ja lainoja. Ottosson ei tiennyt, onko yhtiöllä ollut lainoja siinä vaiheessa, kun hän on hankkinut osakkeen.
Kuten edellä olevasta ilmenee, näyttö, jonka syyttäjä pystyi osakkeenomistajien kautta esittämään oli erittäin vähäinen eikä kyseisen näytön perusteella voi mitenkään todeta, että Partanen olisi syyllistynyt petokseen.
Muut syyttäjän nimeämät osakkaat (8:n, jotka eivät yhtyneet rangaistusvaatimukseen) sen sijaan kertoivat selkeästi seikoista, jotka tukevat Partasen syyttömyyttä:
Bo Lindfors, joka on toiminut Fortumin kaasuyksikön johtajana ja joka omaa erityistietämystä alasta ja omaa laajan kokemuksen liikemaailmasta ja yritystoiminnasta ilmoitti oikeudessa, että heillä töissä selvitettiin polttokennojen mahdollisuutta ja että hän seurasi alaa. Hän tapasi Partasen, keskusteli tämän kanssa ja tuli vakuuttuneeksi, että Partanen on keksijä ja ahkeroinut monta vuotta keksinnön parissa. Lindfors kertoi, että myös heillä Fortumissa käytettiin Frost & Sullivan nimistä yritystä ja että kyseessä on arvostettu yritys (oikeushan väittää, että näin ei ole ja että Frost & Sullivania olisi käytetty tavallaan apuna petoksessa). Lindfors kertoi, että kun selvitystila-asia tuli aikanaan loppukesällä/alkusyksystä 2006 esille Partanen oli kertonut, että selvitystilaan oli päädytty mm. Partasen burnoutin takia ja että selvitystila oli lopetettu, koska asiassa oli saatu osakkeenomistajilta positiivista palautetta (käräjäoikeushan väittää, ettei näin ole ollut). Yhtiön varojen käytöstä Lindfors totesi, että kulut ovat olleet hyvin kohtuullisia (käräjäoikeushan väittää, etteivät ole olleet). Keksinnöstä Lindfors totesi, että hän tuli vakuuttuneeksi, että Partanen itse uskoi vahvasti siihen, että hänen elämäntyönsä tulee toteutumaan (käräjäoikeushan väittää, ettei Partanen ole voinut itsekään antivaiheessa uskoa asiaan). Edelleen Lindfors totesi, että patenttihakemuksien pyörittäminen niin kuin Partanen on tehnyt ja perustellut on järkevää (oikeushan väittää, ettei näin ole).
Laakso kertoi oikeudessa, että hän tutustui tarkasti asiaan ennen sijoituspäätöstään. Hän ilmoitti saaneen kaiken haluamansa materiaalin ja että häntäkin on informoitu hyvin asiassa. Laakso totesi, että asiassa tuli hyvin selville, että kyse on alkurahoituksesta, toimintaa vasta valmistellaan ja että Partanen on sijoittanut yhtiöön omia varojaan, jotka maksetaan jossain vaiheessa takaisin Partaselle. Laakso ilmoitti, että hän hyväksyy yhtiön kulut ja piti kuluja pieninä. Laakso ilmoitti, että Partanen on tehnyt asiassa monen ihmisen työt ja että on yhtiön hyöty, että keksintö pysyy salassa (käräjäoikeushan epäilee tehtyjä töitä ja tuntuu vaativan, että keksintö pitäisi paljastaa). Laakso ilmoitti, että asiassa oli kyse riskisijoituksesta. Laakso ilmoitti, että tutkintapyyntö, jossa hän oli aikanaan mukana koski selvitystilaa ja ettei hän hyväksynyt toiminnan lopettamista (toimintaahan ei sittemmin lopetettu vaan selvitystila päätettiin erittäin nopeasti mm. koska osakkaat ilmoittivat haluavansa yhtiön jatkavan toimintaa). Laakso ilmoitti, ettei tutkintapyynnössä ollut kyse keksinnöstä ja sen kyseenalaistamisesta. Laakso mainitsi, että hän tuntee lukuisia osakkeenomistajia, jotka ovat vahvasti Partasen ja tämän ajatusten takana.
Puikkonen totesi oikeudessa, että kyseessä oli riskisijoitus. Saman seikan ovat todenneet lähes kaikki oikeudessa kuullut osakkeenomistajat.
Kokkokin totesi oikeudessa, että hänellä oli riittävä ja haluttu materiaali sekä I-antiin liittyen että II-antiin liittyen. Kokkokin totesi, että kulut eli palkkiot/palkat ovat olleet kohtuullisia sekä Partasen, Actamedin että Tietometallin osalta (näin totesi lähes jokainen oikeudessa kuultu osakas). Kokko ilmoitti, että hän haluaisi nähdä, että toimiiko keksintö. Näin haluaa lähes jokainen osakkeenomistaja (oikeushan on käytännössä estänyt asian todentamisen tuomitessaan Partasen törkeästä petoksesta).
Mänttäri totesi oikeudessa, että kyseessä oli riskisijoitus ja ettei hän osaa ottaa kantaa yhtiön suorittamiin maksuihin ja kuluihin.
Nylundkin vahvisti, että hänellä on ollut mahdollisuus tutustua kaikkeen aineistoon. Nylund piti keksintöä todennäköisenä. Nylund ei tiennyt, mikä on ollut yhtiön kulurakenne ja onko se ollut oikea. Hän ilmoitti, että kyseessä on ollut riskisijoitus. Nylund ilmoitti, ettei hän ole tutustunut tilinpäätöstietoihin, jotka ovat olleet osakkaiden nähtävillä yhtiössä ja Patentti- ja rekisterihallituksessa.
Uusitalo totesi oikeudessa, että hän sai tietoa yhtiöstä mm. internetistä ja että hän puhui asioista Partasen kanssa (hyvin moni osakas on ilmoittanut puhuneensa Partasen kanssa). Uusitalo ilmoitti, ettei hän tiedä tarkkaan, kuinka yhtiö on käyttänyt varojaan, mutta hän luottaa Partaseen. Myös Uusitalo toi esille riskisijoituksen.
Rajala totesi oikeudessa, että Partaselta puuttuu aikaa ja rahaa, Partaselle pitää antaa mahdollisuus näyttää toimiiko keksintö ja että pitää nähdä toimiiko keksintö vai ei ennen kuin voi vaatia jotain korvauksia (näin ovat todenneet useat osakkeenomistajat). Edelleen Rajala totesi, ettei kukaan olisi ryhtynyt syyttäjän väittämään ja moiseen rikokseen, asia ei tunnu todennäköiseltä. Rajalakin totesi, etteivät yhtiön kulut tunnu suurilta.
Partasen nimeämät osakastodistajat Jänkälä, Sairanen, Ervasti, Helminen, Järvinen, Aaltonen, Lingström, Pekanheimo ja Torvinen toivat hyvin samansisältöisesti oikeudessa esille, että heillä ei ole mitään vaatimuksia asiaan. Suuri osa heistä tunsi kymmeniä muita osakkeenomistajia, jotka ovat myös täysin Partasen ja tämän ajatusten takana. Oikeudessa kuullut osakkaat kertoivat mm., että he ovat saaneet riittävät ja haluamansa tiedot, heille on selvinnyt, että ensin kerätään varoja 2,4 miljoonaa euroa ja vasta sitten voidaan aloittaa kansainvälinen patentointi ja prototyypin valmistaminen, patentoinnista esitetyt kustannukset ovat oikeat, Partanen on kertonut tehneensä vain patenttihakemuksia, patentteja ei ole väitetty olevan, kukaan ei ole väittänyt, että on jo olemassa toimiva alumiiniakku, yhtiön maksamat korvaukset Partaselle, Actamedille ja Tietometallille ovat oikeutettuja ja erittäin kohtuullisia, he ovat ymmärtäneet, että kuluja syntyy, kyseessä oli riskisijoitus, selvitystilamenettelyssä ei ollut mitään väärää ja sen alkaminen ja päättyminen johtui Partasenkin kertomista seikoista, he haluavat, että yhtiö jatkaa toimintaansa ja he kokevat, että valtio rikkoo osakkeenomistajien oikeuksia takavarikkopäätöksillä, aiheuttaa osakkeenomistajille vahinkoa ja on estänyt yhtiön toiminnan. Kyseisenkaltaisia, voimakkaasti Partasen syyttömyyttä puoltavia osakkeenomistajia olisi voitu kutsua oikeuteen 100-250 (osakkaita on kaikkiaan 278), mutta oikeus katsoi sen tarpeettomaksi ja mahdottomaksi.
Oikeudessa kuultiin myös osakastodistajia (Torvinen, Pekanheimo ja Ylitalo), joilla oli jotain erityistietämystä yhtiöstä, keksinnöstä tai yleensäkin keksintöihin liittyen. He totesivat seuraavaa:
Torvinen ilmoitti itsekin olevansa keksijä ja yrittäjä ja tietävänsä keksintöihin liittyvistä asioista. Torvinen omistaa poikkeuksellisen paljon yhtiön osakkeita eli yhteensä 10. Pääsääntöisesti osakkaat omistavat yhden tai kaksi osaketta. Torvinen kertoi oikeudessa, että hänelle tuli selväksi, että yhtiön on ensin saatava kasaan 2,4 miljoonaa euroa, jotta keksintö pystytään toteuttamaan ja suojaamaan patentein siltä, ettei sitä varasteta. Kukaan ei ollut väittänyt Torviselle, että yhtiöllä on jo voimassa olevia patentteja ja toimiva ladattava alumiiniakku. Torvinen kertoi, että yhtiön suorittamat kulut Partaselle, Actamedille ja Tietometallille ovat hyväksyttäviä ja että ne eivät ole isoja. Torvinen korosti, että myös yrittäjän/Partasen pitää saada palkkansa. Torvinenkin korosti, että kyseessä oli riskisijoitus. Torvinen totesi, ettei hänelle ole annettu harhaanjohtavia tietoja ja ettei tietoja ole pimitetty. Torvinen vahvisti, että hän on saanut 6.10.2006 Partaselta aamulla sähköpostin, jossa Partanen ilmoittaa lopettavansa selvitystilan (ajankohta vahvistaa sen, että selvitystila on lopetettu niillä perusteilla, jotka Partanen on koko ajan loogisesti kertonut). Myös Torvinen totesi, että valtio on loukannut hänen oikeuksiaan osakkeenomistajana takavarikoinneilla ja estämällä yhtiön toiminnan.
Pekanheimo on saanut koulutusta fysiikasta ja kemiasta ja hän on hammaslääkäri, erikoishammaslääkäri ja valaistussuunnittelija. Hän ilmoitti, että häntä on täten kiinnostanut akkuasiakin ja että hän on perehtynyt aikoinaan yhtiön ilmoittamiin tietoihin ja että hän ei pidä ilmoitettuja arvoja ylimitoitettuina. Pekanheimo ilmoitti, että akun kehittelytyöhön tarvitaan paljon rahaa.
Pekanheimo vahvisti myös sen, että Partanen ei ole väittänyt, että yhtiöllä olisi jo patentteja ja hänelle ei ole tullut sellainen olo, että olisi annettu vääriä tietoja tai pimitetty tietoja. Pekanheimokin ilmoitti, että hän hyväksyy yhtiön suorittamat kulut Partaselle, Actamedille ja Tietometallille ja että hän ymmärsi sijoituspäätöstä tehdessään, että yhtiölle tulee aiheutumaan kuluja. Pekanheimo ilmoitti myös, että proto-ohjelma piti aloittaa, kun saadaan vaadittu minimisumma (2,4 miljoonaa euroa) kasaan. Pekanheimo mainitsi, että kyseessä oli riskisijoitus eli kaikki voi mennä, mutta jos hanke onnistuu, näkymät ovat huikaisevat.
Pekanheimo korosti, että olisi tosi hienoa, että yhtiö saisi jatkaa toimintaansa ja päästäisiin näkemään, kuinka asiassa käy.
Pekanheimokin vahvisti, että hän tietää noin 20-30 osakasta, jotka ovat hänen kanssaan täysin samaa mieltä asiasta.
Pekanheimo vahvisti, että selvitystila johtui siitä, että Partaselle oli tullut burnout, kun joka puolelta potkittiin päähän (Zelg Oy:n nostamat kanteet ja prosessit, muutaman osakkaan häirintä, ison rahoitussopimuksien kariutuminen (Divercy Energy) ja III annin kariutuminen). Partanen oli Pekanheimon kertoman mukaan päättänyt, että antaa olla ja lopetetaan yhtiö. Osakkaiden tuki oli saanut Partasen toisiin ajatuksiin ja selvitystila oli lopetettu hyvin nopeasti.
Pekanheimokin vahvisti, että yhtiö ei ole loukannut hänen osakkeenomistajan oikeuksia, mutta valtio on takavarikoimalla yhtiön varat ja estämällä yhtiön toiminnan.
Pekanheimo mainitsi vielä, että VTT on suunnitellut jo hyvin kauan ja kalliisti hybridiakkua ja siitä ei ole tullut mitään. Pekanheimo viittasi siihen, että akkuprojektit ovat haastavia, pitkäaikaisia ja kalliita.
Pekanheimo vakuutti, että kaikki hänen näkemänsä aineisto vakuuttaa hänet uskomaan, että akkukeksintö on todellinen.
Ylitalolla on metallialan koulutus ja hän on toiminut viimeiset 20 vuotta yrittäjänä mm. ruostumattomaan teräkseen ja sen esivalmistukseen teollisuudelle liittyvissä kysymyksissä ja mm. koe-elektrodien valmistuksessa. Hän on myös Ab Europositron Oy:n osakkeenomistaja. Hän on ollut tekemisissä kyseisen akkuasian kanssa mm. liittyen konstruktiomallilaitteeseen ja erikoishitsauskokeisiin. Asiantunteva todistaja.
Ylitalo ilmoitti oikeudessa, että hän on tehnyt yhtiön kanssa salassapitosopimuksen ja että hänellä on salassapidettävää tietoa asiaan liittyen. Ylitalo mainitsi, että viimeiset toimenpiteet asiaan liittyen hän teki juuri ennen Partasen pidättämistä. Hän oli piilottanut Partaselta hieman aiemmin saamansa piirustukset, jotta ne eivät joudu vääriin käsiin. Piirustuksista hänen oli ollut tarkoitus tehdä konstruktio erikoishitsauksin. Ylitalo kertoi pitkästä työkokemuksestaan ja hienoista alaan liittyvistä erikoislaitteista, jotka hänen yrityksellään Teräs-Rait Oy:llä on.
Ylitalo mainitse edelleen, että toimenpiteet joita Partanen on pyytänyt, ovat liittyneet protolaitteen valmistukseen. Ylitalon osalta kyseessä on ollut monimuotoinen levy, joita Ylitalo on myös useita tehnyt, Partasen antamista materiaaleista, joita Ylitalo ei kaikilta osin pystynyt tunnistamaan. Ylitalo kertoi, että osa materiaaleista oli pinnoitettu ja ne olivat korkeaa teknologiaa. Ylitalo sanoi, että kyseessä on mekaaninen suunnittelu ja tekninen suunnittelu. Esitutkinnassa Ylitalo on kertonut, että noin puoli vuotta ennen ensimmäistä osakeantia (siis vuoden 2001 puolivälin kieppeillä) Partanen oli tullut hänen luokseen Ylitalon levytoimituksen jälkeen ja sanonut posket hehkuen, että nyt se onnistui. Ylitalo ei tiennyt, mikä asia oli onnistunut.
Ylitalo on lisäksi kertonut esitutkinnassa, että hän on teetättänyt asiaan liittyen keväällä 2006 Laserle Oy:ssä kahden metallin, alumiinin ja ruostumattoman teräksen liittämisen yhteen niin, että ne johtavat sähköä. Seuraavaksi hänen tarkoituksensa oli ollut asiaan liittyen yhdistää kaksi metallia ultraäänellä
Ylitalo ilmoitti oikeudessa, että hän tietää keksinnöstä vain sen osan, mitä on itse työstänyt ja siihen liittyvät mitat ja koot (vain pieni osa kokonaisuutta), muuhun keksintöön hän ei pystynyt ottamaan tarkemmin kantaa. Ylitalo ilmoitti, ettei hän täten voi luonnollisesti myöskään tietää, mitä materiaaleja tarvitaan ja mitä kokonaisen prototyypin valmistaminen tulee maksamaan. Ylitalolta kysyttiin, mitä tarkoittaa sitten se, että hän on esitutkinnassa todennut, että perusprototyypin valmistamiseen ei voi mennä enempää kuin 100.000 euroa, realistinen arvioni on 10.000 – 20.000 euroa. Ylitalo vastasi, että hän on esitutkinnassakin kertonut, ettei hän yksinkertaisesti tiedä mitään Partasen keksinnöstä (eptk, s. 327, ensimmäinen kappale) ja että hän oli sanonut esitutkinnassa, ettei hän tiedä mitä prototyypin valmistaminen voi maksaa. Asiaa oli tivattu häneltä useaan otteeseen esitutkinnassa ja Ylitalo oli lopulta sanonut, että laittakaa ihan mikä summa tahansa, mutta hän ei asiaa tiedä. Ylitalo ilmoitti, että hän ei ollut lukenut kuulustelupöytäkirjaa vaan hän oli vain allekirjoittanut sen, koska hän tiesi, ettei hän ole tehnyt eikä kukaan muukaan ole tehnyt asiassa mitään rikosta. Ylitalon asema oli esitutkinnassa rikoksesta epäilty eikä hänellä ollut paikalla avustajaa eikä kuulustelutodistajaa.
Ylitalon kertomuksen johdosta syyttäjä pyysi, että asiassa kuullaan rikosylikonstaapeli Pasi Åkerfeldia, joka oli suorittanut Ylitalon kuulemisen esitutkinnassa 5.10.2007 eli noin 1 vuosi ja 3 kuukautta ennen kyseistä istuntopäivää. Åkerfeld tulikin paikalle ja hän ilmoitti, että hän suorittaa keskimäärin kaksi kuulustelua viikossa. Tämä tarkoitti, että hän on suorittanut noin 130 kuulustelua kyseisen Ylitalon kuulustelun jälkeen. Åkerfeld ilmoitti, että kaikkia käytyjä keskusteluja ei kirjata kertomukseen vain merkitykselliset. Åkerfeld kertoi myös, että kertomukseen ei kirjata kaikkia sanoja. Åkerfelt ilmoitti lisäksi, että hän ei muista lukiko Ylitalo kertomuksen ja tarkastiko Ylitalo kertomuksen ennen allekirjoitustaan. Åkerfeld ilmoitti, ettei hän muista esittäneensä Ylitalolle mitään lukuja.
Åkerfeldin kuulustelun jälkeen Ylitalo ilmoitti vielä, että hän on täysin varma siitä, ettei hän ole esittänyt kyseisiä lukuja vaan ne esitti ja kirjasi Åkerfeld.
On erittäin todennäköistä, että Ylitalo muistaa asian oikein. Tilanne on ollut hänelle ainutkertainen, hän on ollut asiassa rikoksesta epäilty ja hän on ilmoittanut, ettei hän tunne keksintöä ja sen yksityiskohtia eikä prototyyppiä ja sen kaikkia yksityiskohtia, ainoastaan tietyn osan (mikä viittaa vahvasti siihen, ettei Ylitalo ole voinut tietää koko prototyypin eikä esim. puhdastilaratkaisun kustannuksia). Åkerfeld sen sijaan on suorittanut rutiinikuulustelua ties monenko tuhannen kerran ja kuulustellut vielä tapahtuneen jälkeen vähintään 130 eri henkilöä eri asioissa. Åkerfeld ei kerta kaikkiaan voi muistaa Ylitalon kuulustelun yksityiskohtia.
Ylitalo kertoi lisäksi hovioikeudessa, että hän on rakentanut siellä näytetyn akun mallinteen Partasen ohjeiden mukaan. Partanen itse selvensi mallinteen avulla akun toimintaperiaatteita, mutta niitä hovioikeus ei ole kirjannut tuomioon.
Lisäksi asiasta kertoivat muut asiantuntevat todistajat seuraavasti:
Hyvärinen on arkkitehti, suunnittelija, yritysjohtaja ja keksijä. Hänellä on suunnitelmat projektiin liittyvään puhdastilaratkaisuun. Asiantunteva todistaja.
Hyvärinen kertoi, että hän on opiskellut Zurichin Teknillisessä korkeakoulussa ja työskennellyt mm. piilevyjen parissa ja tutustunut puhdastilaratkaisuihin. 90-luvulla Hyvärinen oli ruvennut tekemään keksintöjä ja hänellä oli pikkupatentteja ja hyödyllisyysmallisuojia.
Hän oli ottanut yhteyttä Partaseen ja tarjonnut palveluksiaan ja Partanen oli alkanut keskustelemaan puhdastilaratkaisuista. Hyvärinen kertoi, että Partasen puhdastila on sellainen tila, jossa henkilöiden on päästävä liikkumaan. Se vaatii suojavarusteet, oman sisäänkäynnin ja pukeutumistilat, jotta päästään puhtaana testitilaan, jossa tätä superpuhdasta alumiinia käsitellään. Hyvärinen koristi, että aineen ja tilojen on oltava erittäin puhtaita, jotta akku saadaan kestämään riittävän pitkään. Hyvärinen kuvasti tarkemmin puhdastilaa toteamalla, että huonetilan on oltava puhdas, alipainesisäänkäynnillä, varusteet puetaan, peitetään kasvot ja hiukset, siirrytään ylipaineistettuun puhdastilaan, mitään vuotokohtia ei saa olla. Hyvärinen painotti, että kyseessä on hyvin monimutkainen asia ja että asiaan ei pysty ottamaan täysin tarkasti kantaa, ennen kuin tietää, mitä laitteistoa/välineitä puhdastilassa tulee olemaan.
Hyvärinen korosti, että alumiiniakku vaatii ehdottomasti mainitunkaltaisen puhdastilaratkaisun prototyyppivaiheessa.
Hyvärinen kertoi, että vaaditaan vähintään kaksion kokoinen tila 25 neliötä + 25 neliötä ja että lisäksi pitää olla laitteisto ja konehuolto, joka hoitaa ilmanvaihdon, suodatuksen ja muun. Hyvärinen arvioi, että ratkaisu maksaa useita satojatuhansia euroja vaikka tilan rakentaisi vuokratiloihin. Hyvärinen ilmoitti, että hänen käsityksensä mukaan kyseisenkaltaisia valmiita tiloja ei saa vuokrattua esim. VTT:ltä ja että kyseessä on erityisratkaisut, joita ei löydy valmiina. Mainittakoon, että Partanen on ilmoittanut, että omat tilat on ollut tarkoitus rakentaa vuokratiloihin ja että yhtiö on konkreettisesti jo kieltäytynyt menemästä jonkun muun puhdastiloihin teollisuusvakoiluepäilyjen ja salassapidon takia.
Partanen ja Hyvärinen ovat olleet asian tiimoilta ensi kertaa keskustelussa vuonna 2003. Hyvärinen ilmoitti, että he ovat käyneet asian tiimoilta ainakin puolenkymmentä puhelua ja että he päättivät, että myöhemmin päätetään, minkälainen puhdastila tehdään ja mitkä täten tulevat olemaan tarkat kustannukset. Hyvärinen mainitsi, että asia ei ole hyllyllä vaan se odottaa sitä, että saadaan riittävästi rahaa ja keksintöhanke voi edetä.
Per-Olof Partanen on Rainer Partasen veli ja hän on avustanut Rainer Partasta oman työnsä ohella asiaan liittyen n. 20 vuoden ajan yleisellä tasolla sekä anneissa ajalla 2001 ja siitä eteenpäin. Per-Olof Partanen on seurannut sivusta akkuasian kehitystä. Hän on hoitanut Tietometalli
Oy:n kautta, että kaikki Ab Europositrin Oy:n käytännönasiat ovat kunnossa.
Per-Olof Partanen ilmoitti oikeudessa, että hän on tehnyt työtä Europositronin hyväksi vuosina 2001-2006. Hän oli hoitanut Europositronin kaikki paperiasiat, faxit ja puhelimet kun Rainer Partanen oli ollut poissa ja myös osittain silloin, kun Rainer Partanen oli paikalla. Hän oli lisäksi hoitanut paljon kopiointeja. Ihmisille oli lähetetty tuhansia kirjeitä ym. ja Per-Olof Partanen oli hoitanut kopiointeja ja postituksia. Hän kertoi, että kyseessä oli ollut suuri urakka. Hän ilmoitti olleensa paikalla kello 8-16 ja että Rainer Partanen jäi yleensä aina vielä paikalle, kun hän lähti pois. Per-Olof Partanen ilmoitti, ettei hän tehnyt vuosina 2001-2006 juurikaan enää töitä Tietometalli Oy:lle.
Per-Olof Partanen totesi, että tilat, joissa Europositron oli, olivat Tietometalli Oy:n vuokraamat ja että Tietometalli maksoi tilojen vuokran. Tilat olivat kooltaan n. 150 neliömetriä ja Europositronilla oli tiloista käytössä n. 75 prosenttia. Tiloissa olevat laitteet olivat myös pääsääntöisesti Tietometallin ja Tietometalli maksoi puhelin- ja sähkölaskut. Per-Olof Partasen poika, joka on Amerikoissa fyysikkona, oli tehnyt Ab Europositron Oy:n nettisivut ja hoitanut yhtiön ATK-asiat ja neuvonnan sekä päivitykset. Tietometalli Oy:llä oli lisäksi ollut auto, jota Europositron käytti ja jonka polttoaineet Tietometalli maksoi.
Per-Olof Partanen ilmoitti, että vuonna 2001 Rainer Partasen kanssa sovittiin, että koska Europositronilla ei ole varoja, Tietometalli vastaa yllä mainituista kustannuksista ja tekee yllämainitut työt, jotka Europositron sitten korvaa Tietometallille, jos ja kun Europositron saa varoja. Tietometalli oli ottanut tietoisen riskin, ettei se ehkä koskaan saa rahoja. Per-Olof Partanen ilmoitti, että hänen käsityksensä mukaan Europositron ei olisi voinut toimia ilman kyseistä sopimusta töistä ja kustannuksista. Hän ilmoitti kysyttäessä, että korvaukseksi kaikesta sovittiin 2.000 euroa kuukaudessa eli 25.000 euroa vuodessa. Hän ilmoitti, että summa oli alakanttiin verrattaessa sitä kustannuksiin (vuokrat, auton käyttö, polttoaineet, sähkölaskut, puhelinlaskut, laitteet jne.) ja tehtyihin töihin.
Käräjäoikeus on tuomiossa päätynyt siihen, että Per-Olof Partasen oikeudessa antama kertomus ei ole ollut uskottava, koska Per-Olof Partanen ei ole kertonut asiasta laajalti ja yksityiskohtaisesti esitutkinnassa. Käräjäoikeuden päätelmä on väärä. Per-Olof Partaselta kysyttiin oikeudessa, kysyttiinkö häneltä esitutkinnassa, mitä töitä hän on tehnyt Europosirton Oy:n hyväksi. Hän vastasi, ettei kysytty. Tämä myös pitää paikkansa. Per-Olof Partanen on lisäksi ollut esitutkinnassa rikoksesta epäiltynä, ei todistajana. Hänen velvollisuutensa ei ole ollut kertoa asioita, joita häneltä ei kysytä eikä hänen mieleensä ole tullut, että hänen pitäisi moisista asioista kertoa. Per-Olof Partasen oikeudessa kertomat seikat vastaavat tapahtunutta ja ovat totta ja pitävät paikkansa.
Per-Olof Partanen kertoi lisäksi, että hänen veljensä teki paljon töitä, pitkiä päiviä ja että tiloissa oli kemikaalituotteista, akkurasioita ja muuta vastaavaa ja että Rainer Partanen on kehittänyt akku-asiaa noin 30-vuotta.
Laitinen on ollut mukana asiassa n. 12 vuotta mm. rahoituksen hankintaan ulkomailta liittyen. Hän on käynyt sekä merisotakoulun että kauppakorkeakoulun ja toiminut mm. Wernerillä myyntipäällikkönä ja paljon ulkomailla (mm. Englanti, Yhdysvallat ja Japani). Laitinen kuoli ennen hovioikeuden käsittelyä.
Laitisen kuuleminen käräjäoikeudessa kesti useita tunteja ja oli hyvin yksityiskohtainen. Laitinen vahvisti oikeaksi kirjallisen todisteen numero 201, Ab Europositron Oy:n ulkomaalaisten kontaktien tapaamiset, joka puolestaan vahvistaa sen, että keksinnöt/innovaatiot ovat todellisia ja toteuttamiskelpoisia, Partasella on riittävästi kokemusta ja ammattitaitoa ja että yhtiö ja Partanen ovat toimineet oikein osakkaisiin nähden. Tapaamisia koskeva kirjallinen todiste 201 on hyvin vaikuttava ja osoittaa, että maailman johtavatkin yhtiöt ovat olleet halukkaita saamaan Partasen ”leipiinsä” ja sijoittamaan huomattavia summia hankkeeseen. Tätä he eivät olisi tehneet, elleivät olisi olleet vakuuttuneita asiasta.
Laitinen kertoi, että Partanen on aina ollut sanojensa mittainen mies, joka on pitänyt lupauksena eikä ole koskaan pettänyt.
Laitinen kertoi että hän on lähettänyt ja saanut 5 vuoden jaksolla ulkomailta noin 3.000-5.000 sähköpostia, satoja telefaxeja ja kirjeitä. Ulkomaan puheluita on ollut satoja.
Laitinen mainitsi, että myös hänen vaimonsa, erittäin hyvin ruotsinkielen hallitsevana, on ollut mukana tekemässä töitä. Laitinen arvioi, että häneltä ja hänen vaimoltaan on mennyt kyseisinä vuosina keskimäärin yhteensä 6 tuntia päivässä asioiden hoitamiseen. Laitinen vahvisti, että Partanen on tehnyt asian eteen vielä paljon suuremman työmäärän kuin hän ja hänen vaimonsa. Laitinen arvioi, että Partanen on puhunut 4.000 sijoittajaehdokkaan kanssa puhelimessa ja hoitanut sähköpostikirjeenvaihdon suomalaisten kanssa. Laitinen piti Partasen saamia korvauksia kohtuullisina ja oikeutettuina.
Laitinen vahvisti, että hänen käsityksensä mukaan Per-Olof Partanen on tehnyt töitä Europositronin hyväksi vuodesta 2001 alkaen. Rainer Partanen oli kertonut, ettei ennätä yksin hoitaa kaikkia asioita. Laitinen kertoi nähneensä Per-Olof Partasen tiloissa mm. kopioimassa ja vastaamassa puhelimeen. Laitinen kertoi lisäksi, että hän on nähnyt kaksi autoa, jotka olivat Tietometalli Oy:n ja joita Rainer Partanen on käyttänyt. Laitinen piti Tietometalli Oy:n saamia korvauksia kohtuullisina ja oikeutettuina.
Laitinen kertoi puhdastilaratkaisuista vahvistaen, että kustannukset ovat satojatuhansia euroja ja että sellaiset ovat välttämättömät. Hän kertoi myös proto-ohjelmasta aivan kuten Partasen puolelta on esitetty.
Laitinen kertoi myös kirjallisesta todisteesta 173, joka on Millenial Technologyn kanssa tehty sopimus aivan kuten Partasen puolelta on esitetty. Laitinen vahvisti, että Millenial on iso ja vakaa yritys, joka aikoo toteuttaa sopimuksen mukaiset velvoitteet (suorittaa useita miljoonia euroja Europositronille) ja että velvoitteiden suorittaminen on siirtynyt USA:ssa olevan laman vuoksi. Laitinen kertoi, että Millenialkonsernin takana oleva Dennis Palmer on miljonääri, keksijä, insinööri ja mormoni. Laitinen vahvisti, että Palmer tietää kaikki syyttäjän väittämät seikat asiassa ja aikoo ja haluaa silti tehdä yhteistyötä. Laitinen kertoi, että Millenialin businessplanissa tälle akkuprojektille on varattu 2 miljoonaa euroa.
Edelleen Laitinen kertoi Millenial Technologystä ja tapaamisesta Helsingissä, jossa olivat paikalla Dennis Palmer, Holst, Laitinen, Laitisen poika (poika oli tehnyt esityksen), Laitisen vaimo ja Partanen. Puheenjohtaja viittasi liiteptk 2, s 213 olleeseen tekstiin patenteista ja Laitinen myönsi, että kyseessä on ollut vahingossa väärä merkintä, jota hän ei ole huomannut aiemmin ja joka on esitetty vain Millenialille. Mainittakoon, että Dennis Palmerilta kysyttiin hänen puhelinkuulemisensa aikana asiasta ja Palmer ilmoitti, hän on tiennyt koko ajan, ettei yhtiöllä ole vielä patentteja, ainoastaan patenttihakemuksia. Väärällä merkinnällä ei Palmerin kertoman mukaan ollut merkitystä sopimuksen allakirjoittamiseen.
Laitinen kertoi myös kirjallisesta todisteesta 174, Frost & Sullivanin myöntämä palkinto teknologiainnovaatiosta, aivan kuten Partasen puolelta on esitetty. Laitinen oli saanut puhelun Frost & Sullivanista ja myöhemmin uuden, jossa oli ilmoitettu (tutkimisten ja tietojen jälkeen), että Europositron on palkittu. Laitinen kertoi, että vasta palkinnon myöntämisen jälkeen Europositronille tarjottiin tilaisuutta mainostaa yhtiön sivuilla ja saada oikeus käyttää yhtiön logoa (samat seikat on vahvistanut Frost & Sullivan). Laitinen kertoi edelleen, että Frost & Sullivan on maailmanlaajuinen yhtiö, jota käyttävät lukuisat suuryritykset mm. Philips. Laitinen totesi, että kuullulla David Marleyllä ei ole asiaan liittyen sellaista tietoa Frost & Sullivan Oy:stä, jota on Laitisella. Mainittakoon, että Frost & Sullivan on ilmoittanut esitutkintaviranomaisille kirjallisesti (lisäptk 3, s. 3-12), että palkinto on vain tunnustus saavutuksesta ja että palkinnon saamisesta ei ole suoritettu maksua.
Laitinen kertoi myös Partasen kassakaapista takavarikoiduista asiakirjoista (kirjalliseen todisteeseen 177 liittyen). Laitinen totesi, ettei kassakaapissa hänen käsityksensä mukaan ollut ratkaisevia tietoja, koska niitä olisi ollut liian vaarallista säilyttää kassakaapissa. Tiedot ovat Laitisen ilmoituksen mukaan muualla ja Partasen päässä.
Laitinen kertoi myös kirjallisesta todisteesta 187, tiedote osakkaille, vahvistaen Partasen esittämiä seikkoja.
Edelleen Laitinen kertoi kirjallisesta todisteesta 204, Agreement on subscription 28.12.2004, joka on Divergy Energyn (takana todistajana kuultu Ron Hodginson) kanssa tehty sopimus ja kirjallisesta todisteesta 214, aivan kuten Partanen on tuonut asiassa esille. Laitinen ilmoitti, että joskus vuonna 2005 toukokuun jälkeen (siis ei välttämättä toukokuussa) Hodginson oli ilmoittanut, ettei yhtiö pysty toteuttamaan omien vastoinkäymisten takia sopimusta.
Edelleen Laitinen kertoi kirjallisesta todisteesta 191, vuokrausesite päivämäärältä 24.3.2006 ja vahvisti, että Europositronin oli tarkoitus vuokrata kyseinen tila, mutta koska III-anti epäonnistui, tilaa ei vuokrattu eikä proto-ohjelmaa aloitettu. Laitinen vahvisti, että Partanen on puhunut hänelle proto-ohjelman aloittamisesta, insinöörien palkkaamisesta ja siitä, että Ylitalo on saanut tehtäväksi tehdä mallinteen protolaitteen tietystä osasta. Laitinen kertoi, että Europositroniin oli yhteydessä mm. amerikkalaisia, intialaisia ja ruotsalaisia insinöörejä, jotka halusivat tulla töihin.
Laitinen kertoi, että Partasen vangitseminen, syyte, oikeusprosessi ja lehtikirjoittelu ovat vaikeuttaneet huomattavasti yhtiön toimintaa. Lukuisat Laitiseen yhteydessä olleet ovat kertoneet asioista, kuin Partanen olisi jo tuomittu ja syyllinen. Laitinen kertoi, että onneksi Dennis Palmer on uskonut koko ajan, että Partanen on syytön ja sanonut, että Millenial haluaa olla mukana projektissa.
Laitinen vahvisti, että yhtiö on käyttänyt varojaan täysin oikein.
Laitinen kertoi selvitystilasta aivan kuten Partasen puolelta on esitetty. Syynä oli ollut se, että Partanen oli uupunut (aiemmin mainituista seikoista) ja mm. koska III-anti jouduttiin perumaan ja sanomaan sijoittajille (tekivät tarjouksensa myöhässä), ettei heidän rahojaan voida ottaa vastaan. Kyseessä oli suuret summat, vähintään 75.000 euroa. Lopettamisesta Laitinen kertoi, että osakkaat halusivat, että yhtiö jatkaa toimintaa ja Rainer Partanen oli toipunut.
Laitinen ilmoitti, että Partanen oli sanonut selvitystilavaiheessa, että jos selvitystila viedään loppuun, hän luopuu omasta osastaan ja rahat jaetaan osakkaiden kesken (käräjäoikeushan väittää, perusteettomasti ja ilman mitään näyttöä, että Partanen olisi pitänyt ja saanut lähes kaikki varat).
Laitinen kertoi, että hän ei tiedä, miten akku toimii (koska hän ei ole sähkökemisti eikä sähköinsinööri), mutta hän tietää paljon akkuun liittyvistä asioista, jotka ovat salaisia.
Laitinen mainitsi, että hän on käynyt asian tiimoilta useasti mm. Englannissa ja Ruotsissa. Partanenkin on ollut useasti mukana.
Laitinen vahvisti myös sen, että Partanen ja yhtiö ovat kieltäytyneet huomattavienkin varojen ottamisesta, jota kieltäytymistä he eivät olisi tehneet, jos Partasella olisi ollut rikolliset aikomukset.
Rauni Eerola vahvisti, että hän on laatinut tarkastuskertomuksen Ab Europositron Oy:stä. Eerola kertoi, ettei hänellä ollut yhtiöön liittyvää materiaalia ajalta ennen 1.1.2001. Eerola kertoi, että yhtiön kirjanpitoaineisto oli kasattu ja käsitelty asianmukaisesti (mikäli yhtiö ja Partanen olisivat halunneet peitellä väitettyjä tekoja, materiaali ei olisi ollut siististi ja asianmukaisesti kasattuna).
Eerola vahvisti, että yhtiökokouksen päätöksissä ja antiesitteessä oli tuotu esille se, mihin yhtiö voi käyttää varojaan.
Eerola kertoi, ettei hän tiedä, onko ajoneuvon arvon 32.000 euroa kirjaus Partasen saamaksi eduksi väärä vai ei, koska hän ei tiedä, kuka omistaa auton. Tosiasia on, että kirjaus on väärä, koska Europositron omistaa kyseisen ajoneuvon, Partanen ei sitä omista. Täten myös tuomion kirjaus kyseisiltä osin on varmuudella väärä.
Eerola ei tiennyt, onko yhtiön vuosien 2006 ja 2007 kulut hyväksytty tilintarkastajan toimesta ja yhtiökokouksen toimesta. Tosiasia on, että tilintarkastajat ovat antaneet puoltavat lausunnot vuosista 2001-2007 ja että yhtiökokoukset ovat hyväksyneet yhtiön toiminnan, myös kulujen osalta vuosilta 2001-2007. Vuosien 2006 ja 2007 kokouksiin on myös kutsuttu, 1.8.2006 tulleen äänioikeuden myötä, kaikki osakkeenomistajat. Täten tuntuu erittäin merkilliseltä ja väärältä, että oikeus katsoo Partasen toimineen väärin, kun tilintarkastajat ja yhtiökokoukset ovat hyväksyneet Partasen toiminnan.
Urpo Salo on ollut tietyn aikaa yhtiön tilintarkastaja, mutta hän ei ole antanut tilintarkastuskertomusta yhtiöstä.
Tom Turja on yhtiön tilintarkastaja ja hän on antanut tilintarkastuskertomukset vuosilta 2006 ja 2007, jotka yhtiökokous (jonne on kutsuttu kaikki osakkaat) on vahvistanut (kirjallinen todiste 205). Salon ja Turjan kertomukset käydään valituskirjelmässä kohdassa ”Yhtiön entisen tilintarkastajan Urpo Salon esitutkintakertomus, todistajankertomus ja virheellinen asiakirja, joka ei ole tilintarkastuskertomus sekä Tom Turjan tilintarkastuskertomus ja todistajankertomus”.
Oikeus on jättänyt laajalti huomiotta Turjan kertomuksen ja sen merkityksen.
Dosentti Ilkka Vuorilehto kertoi oikeudessa, että hänellä on oma toiminimi ja että hän toimii sen kautta konsulttina ja että hän toimii sen lisäksi TKK:ssa dosenttina. Vuorilehto ilmoitti, ettei hänellä ole ollut hallussaan kaikkea asiaan liittyvää ns. keksintöaineistoa ja ettei hän ole keskustellut asioista Partasen kanssa. Hän myös totesi, ettei hän voi tietää, mitä ajatuksia Partasen päässä liikkuu vaikka asiakirjoista voi jonkun käsityksen saada.
Vuorilehto myös kertoi, että tiedemaailmassa on ollut tapauksia, että tiedemiehet ovat esittäneet, että väitetty asia ei voi olla totta ja myöhemmin asia on kuitenkin voitu todeta ja varmistaa todeksi. Edelleen Vuorilehto vahvisti, että useasti uudet ideat on ensin kyseenalaistettu.
Vuorilehto esitti, että hänen käsityksensä mukaan, nykytietämyksen valossa, alumiiniakun rakentaminen on vaikeata ellei mahdotonta ja ettei alumiiniakku voi toteutua hänen elinaikanaan. Mainittakoon, että Ron Hodginson, jolla on useamman alan tutkinto, erityistietämystä asiasta ja laajaa keksintö- ja yrityskokemusta on kertonut oikeudelle, että alumiiniakku voidaan valmistaa ja ettei sen tekemiseen menisi montaakaan vuotta vaikka liikkeelle lähdettäisiin ns. puhtaalta pöydältä. Samoin Dennis Palmer, joka on keksijä, koulutettu, yrittäjä ja jolla on erityistietämystä alasta on kertonut oikeudelle, että alumiiniakku on täysin mahdollinen ja jo olemassa ja ettei sen valmistaminen kestä kauaa. Lisäksi Kyrö, Marley, Pekanheimo, 6 suomalaista akateemisen tason tutkijaa ja lähes kaikki osakkaat ovat sitä mieltä, että alumiiniakku on mahdollinen.
Vuorilehto kertoi, että teoriassa Partasen liiketoimintasuunnitelman kohdassa 1.3 esittämät arvot ovat mahdollisia.
Vuorilehto ilmoitti, että liiketoimintasuunnitelman kohdan 2.4 lukemat ovat loogisia verrattaessa niitä kohdan 1.3 lukemiin.
Vuorilehto ilmoitti, että liiketoimintasuunnitelmassa esitetty alumiiniin liittyvä arvo 1.330 ei ole oikea (Hodkinson, Palmer, Partanen ja monet muut ovat perustellusti eri mieltä).
Vuorilehto ei kysyttäessä tiennyt, mikä on alumiinin energiasisältö per kilo. Partanen kertoi oikeudessa, että se on 14.000 wh/kg, joka perustuu mm. sulattojen ilmoittamiin arvoihin.
Vuorilehto kertoi, ettei hän tiedä millaisesta keksinnöstä on kyse ja mitä siihen tarvitaan.
Vuorilehto kertoi, että patentointiin ja suojaukseen liittyvät kulut voivat olla enintään 100.000 euroa. Tosiasia on, että Patentti- ja rekisterihallituksen asiantuntija Kristiina Grönlund (kirjallinen todiste 163, Patentti- ja rekisterihallituksen/Kristiina Grönlundin selvitys 17.1.2008) ja todistajana kuultu asiantunteva patenttilakimies Jukka Kivitie ovat asiasta aivan eri mieltä ja samalla kannalla kuin Partanen on esittänyt patenttikustannuksista.
Vuorilehto kertoi, että vapaat happiradikaalit vaativat puhdastiloja.
Vuorilehto kertoi lisäksi, että tuotantovalmiin akun prototyypin valmistaminen on hyvin kallista ja vaatii valtavat summat rahaa.
Vuorilehto arvioi, että puhdastilahuoneratkaisun kustannukset olisivat noin 100.000 euroa. Vuorilehto ei tiennyt, minkälaiset puhdastilat Partanen ja yhtiö tarvitsevat.
Vuorilehto kertoi, että patenttihakemuksista huomaa, että kyseessä on jatkumo ja sama taho. Niistä ilmenee, että ne liittyvät akkuun, pääosin alumiiniakkuun. Ajatukset ovat Vuorilehdon mukaan pyörineet alumiiniakun ympärillä.
Vuorilehto sanoi, ettei Partanen vaikuta huijarilta.
Vuorilehto sanoi, että hakemuksista ilmenee, että paljon on ajateltu, paljon on pohdittu.
Vuorilehto kertoi, että patenttihakijalla voi olla monta syytä, miksi hän ei halua hakemuksia julkisiksi. Hän myös vahvisti, että viitejulkaisuilla on merkitystä.
Vuorilehto kertoi, että hänellä olleesta materiaalista selvisi, että jossain vaiheessa oli rakennettu akku, sitä oli testattu ja siitä oli testituloksia.
Vuorilehto sanoi, ettei hän saanut kasattua materiaalista palapeliä. Mainittakoon, että Partanen on tehnyt noin 50 hakemusta ja että yhdessä hakemuksessa voi olla useita asioita, asiasta on muuta materiaalia, joka on ollut Vuorilehdolla, asiasta on muuta materiaalia, jota ei ole ollut Vuorilehdolla ja asiaa on vain Partasen päässä. Vuorilehdon on ollut erittäin vaikeaa saada kasattua ”palapeli”, vaihtoehtoja on ollut miljoonia.
Vuorilehto otti myös kantaa Partasen kassakaapista takavarikoituun asiakirja-aineistoon keksinnöstä, liiteptk 1, s. 140-155, salaista materiaalia. Vuorilehto totesi sivuista 140-141, että asiakirja on looginen.
Sivusta 142, C koodi 4 Vuorilehto totesi, että tiedot ovat koherentteja sivun 140-141 tietojen kanssa. Vuorilehto kertoi, että asiakirjasta ilmenee, että on ollut aikomus tehdä jotain, rakenne voi olla toimiva ja että asiakirja ei ole aivan yksinkertaisimmasta päästä.
Sivusta 147, A koodi 2 Vuorilehto kertoi, että asia vaikuttaa ihan fiksulta ja mahdolliselta. Vuorilehto lisäsi, että asiassa on mietitty miten voi rakentaa akun ja on ollut suunnitelmia.
Vuorilehto mainitsi, että sivulla 149, B koodi 3 esitetyt asiat ovat uskottavia.
Sivusta 151, koodi A 4 Vuorilehto kertoi, että ainemäärät täsmäävät ja reaktioyhtälöt ovat mahdollisia.
Vuorilehto totesi kootusti sivuista 140-155, että paljon on ajateltu.
Patenttihakemuksista ja sivuista 140-155 Vuorilehto totesi, että Partanen on itse olettanut keksineensä jotakin.
Patenttihakemuksista vuodelta 2001-2002 Vuorilehto kertoi, että Partanen on itse uskonut, että on keksitty akku.
Vuorilehto kertoi, että hän on ollut esitutkinnassa ensin väärässä, kun hän on olettanut, että liuotin on vesi. Nyt Vuorilehdolle oli selvinnyt, että liuotin ei ole vesi eikä täten vaadita 1.000 celsius astetta.
Vuorilehto kertoi, että Kyösti Kontturi, jota on kuultu esitutkinnassa (eptk s. 301-304) on tekniikan tohtori, professori ja Teknillisen korkeakoulun fysikaalisen kemian professori ja täten myös Vuorilehdon esimies. Vuorilehto sanoi, että hän uskoo sen, mitä Kontturi on kertonut asiasta esitutkinnassa. Kontturi on esitutkintakertomuksessaan todennut mm., että hän on työssään tutustunut akkuteknologiaan ja akkujen kemiaan. Kontturille oli esitetty kyseiset sivut 140-155 eli keksintöasiakirjoja. Kontturi totesi esitutkinnassa, että kyseisistä asiakirjoista ei selviä miten on mahdollista valmistaa ladattava akku, mutta niistä ilmenee, että asiaa on pohdittu ja että samantyyppisiä paristoratkaisuja tutkitaan, joissa käytetty liuotin on ioninen neste. Kontturi mainitsi, että asiakirjoissa esitetyt yhdisteet ovat hänelle vieraita, eikä hän pysty niistä lausumaan.
Edelleen Kontturi kertoi esitutkinnassa, että asiakirjoissa esitetyt reaktiot ovat mahdollisia.
Edelleen Kontturi kertoi esitutkinnassa, että asiakirjoissa esitettyjen kaavojen täsmäämisestä ei voi suoralta kädeltä lausua, ei ainakaan sitä, toteutuisivatko nämä reaktiot.
Kontturi kertoi esitutkinnassa lisäksi, että alumiininitridit ovat hänelle vieras käsite.
Kontturi kertoi vielä esitutkinnassa, että kyseisissä asiakirjoissa avainasemassa on ”sähköelektoniaktiivinen neste” eli liuotin (ei siis vesi liuottimena kuten Vuorilehto on esitutkinnassa virheellisesti esittänyt).
Mainittakoon, että Teknillinen korkeakoulu eli TKK on jättänyt Kontturin esikuulustelun jälkeen patenttihakemuksen, jossa keksijänä mainitaan Kyösti Kontturi ja joka liittyy samaan alaan ja aiheeseen kuin Partasen tietty innovaatio ja ajatus.
Vuorilehdon useat kommentit puolsivat Partasen syyttömyyttä, mutta nämä seikat oikeus on puhtaasti sivuuttanut. Samoin on sivuutettu Kontturin esitutkintakertomus, johon Vuorilehto uskoi ja joka myös osaltaan puoltaa Partasen syyttömyyttä. Kaiken kaikkiaan on outoa, ettei asiassa ole kuultu syyttäjän toimesta todistajana Kontturia, joka on yliopiston tiedemiehistä arvostetuin ja pätevin Suomessa ja joka on Vuorilehdon esimies. Syynä on todennäköisesti ollut se, että hän on suhtautunut Partaseen ja tämän ajatuksiin myötämielisemmin kuin muut, mikä seikka ilmenee esitutkintakertomuksesta ja TKK:n tekemästä patenttihakemuksesta.
Hovioikeudessa Vuorilehto totesi mm., että aineistosta näki, että paljon on pohdittu ja että Vuorilehdolle oli vahvistunut näkemys, että Partasella oli mielikuvituksessaan keksintö.
Sulo Piepponen on VTT:n tutkija ja hän on kertonut oikeudessa, ettei hän tai hänen ryhmänsä ole valmistaneet koskaan akkuja tai niitä tutkineen. Tästä tulee vankasti mieleen, kuinka Hiukka voi todistaa asiassa, jos hän ei ole perehtynyt akkuasiaan.
Piepponen ilmoitti myös, ettei hän ole keskustellut asiasta Partasen kanssa.
Piepponen kertoi, että hän ja VTT ovat saaneet materiaalin ja toimeksiannon poliisilta, eivät Partaselta.
Piepponen kertoi, että on normaalia, että tiedemiehet ovat kriittisiä asioiden suhteen (on myös varmaa, että tiedemiehet ovat useasti eri mieltä asioista).
Piepponen ilmoitti, ettei heille selvinnyt heillä käytössä olevasta materiaalista (Piepposella ja VTT:llä on ollut vain osa materiaalista) mikä on liuoksena. Piepponen kertoi, että he eivät pyrkineet selvittämään akun ideaa.
Piepponen väitti oikeudessa, että patenttihakemuksia haetaan vain, jotta saadaan patentti. Mainittakoon, että Patentti- ja rekisterihallitus on asiasta eri mieltä (kirjallinen todiste 151), asiantunteva patenttilakimies Jukka Kivitie oli asiasta eri mieltä, samoin mm. Kyrö, Pekanheimo ja todennäköisesti kaikki, jotka alaa tuntevat.
Piepponen mainitsi, että jos ollaan vesiliuoksessa, Partasen keksintö ei voi toimia. Koko VTT:n lausunto pohjautuu sille, että kyseessä on vesiliuos. Piepponen ei käsittänyt sitä, että nyt ei ole kyse vesiliuoksesta (kuten mm. professori Kontturi on todennut ja käsittänyt).
Kysyttäessä Piepponen sanoi, ettei hän tiedä saako alumiiniakun ladattavaksi, jos kyseessä on joku muu kuin vesiliuos
Piepponen kertoi, että hän tuntee käsitteen alumiininitri (Vuorilehto ei käsitettä tuntenut).
Salaisista tiedoista (sivut 140-155) Piepponen totesi sivun 142, C koodi 4 osalta, ettei siitä selviä mekaaninen rakenne. Mainittakoon, että Vuorilehdolle ja Kontturille selvisi.
Piepponen ei kysyttäessä tiennyt (kuten ei Vuorilehtokaan), mikä on alumiinin energiasisältö per kilo. Asia kertoo paljon Piepposen alaan liittyvästä tietämyksestä.
Insinööri, keksintökonsultti ja keksijä Kari Kyrö on toiminut aikanaan myös Keksintösäätiössä projekti-insinöörinä, jolloin (vuodesta 1989 lähtien) ja jonka jälkeen hän on ollut tekemisissä kyseisen akkuasian kanssa. Hän tietää kyseiseen akkuasiaan liittyvistä seikoista. Asiantunteva todistaja. Kyrö jätti oikeudelle myös 9.12.2008 ja 22.1.2009 päivätyt asiakirjat, jotka selventävät hänen käsityksiään asiasta ja joihin valittaja nyt viittaa ja vetoaa.
Kyrö kertoi oikeudessa, että hänen keksinnöilleen on myönnetty useita patentteja, useissa maissa.
Kyrö kertoi oikeudessa, että Partanen selkeästi uskoo itse keksintöön. Kyrö sanoi, että kukaan muu ei voi tässä vaiheessa todeta, onko akkukeksintö todellinen vai ei. Kyrö kertoi, että muilla ei ole sitä materiaalia, joka on Partasella eikä heillä ole niitä tietoja, jotka ovat Partasen päässä ja muut eivät voi täten ymmärtää asiaa.
Kyrö viittasi siihen, että alumiini-metallin kohdalla on maailmalla löydetty sellaisia muotoja, joita ei pitäisi olla olemassakaan; esim. alumiini -42, jossa on 13 protonia ja 29 neutronia. Magnesiumin ja alumiinin isotooppien uudet löydöt venyttävät kansainvälisten tiedemiesten mielestä nykyisiä fysiikan teorioita. Michiganin valtionyliopiston kemian professori Dave Morrissey on sanonut, että tulokset viittaavat siihen, että aineen stabiiliuden rajat saattavat olla etäämpänä kuin aiemmin on oletettu.
Kyrö kertoi, että Partanen oli ottanut noin neljä vuotta sitten häneen yhteyttä puhdastilaratkaisujen tiimoilta ja tiedustellut voiko Kyrö auttaa asiassa. Kyrö sanoi, että Partasen tapauksessa tarvitaan puhdastilahuone (ei siis mikään kaappi tai koppi), eristystila, ns. ”avaruuspuvut”, välineet, suodattimet, oikeat kosteus- ja lämpötilat ja että kustannukset ovat vähintään satojatuhansia.
Kyrö kuvaili keksintöprojektia yleisesti sanomalla, että keksijäntie on kivinen. Ensin on innovaatio/hahmotelma, jonka jälkeen ajatus kehittyy, muuttuu ja monipuolistuu. Kyseessä on yleensä, ei aina, vuosien projekti.
Patenttien sillensäjätöstä Kyrö totesi, että se on yleisesti käytetty menetelmä, jolla mm. estetään se, ettei asiasta tiedetä kaikkea ja kilpailijoiden toiminta vaikeutuu. Lisäksi sitä kautta saadaan arvokkaita viitetietoja/viitejulkaisuja, jotka patentti- ja rekisterihallitus antaa.
Kyrö viittasi siihen, että keksinnöt syntyvät välillä väärään aikaan ja viittasi mm. Leonardo da Vinci`n keksintöihin ja aikakauteen ja tekniikkaan ja yleisiin käsityksiin, jotka tuolloin vallitsivat.
Kyrö kertoi olleensa keksintösäätiön projekti-insinöörinä aikana, jolloin myös Partanen lähestyi keksintösäätiötä. Partasen hakemus vuonna 1990 ei ollut täyttänyt säätiön kriteerejä. Lisäptk 1, s. 299-310 sivuihin viitaten Kyrö totesi, että Partanen ei saanut rahaa, koska Partanen ei halunnut kertoa mikä hänen asiansa on (ei halunnut kertonut liikaa yksityiskohtia, jotta ei tule liikaa tietoon) eikä täten pystynyt vakuuttamaan säätiötä. Kyrö kertoi, että hakemus sinällään oli hyvä.
Lisäptk 1, s.363-364 vedoton Kyrö kertoi, että Partanan oli lähestynyt häntä ja oli tuonut esille mielipiteensä, että ”Te saatanan epäpätevät, onnettomat tunarit keksintösäätiössä”. Kyrö sanoi, että Partasen kommentit saattoivat hyvinkin pitää paikkansa.
Kyrö sanoi yleisesti spekuloiden, että jos innovaatio/keksintö on 1990 esim. huono, ei se tarkoita sitä, että sama asia (ajatuksen kehittymisen, muuttumisen ja monipuolistumisen myötä) ei voisi olla hyvä esim. 2001 ja/tai 2009.
Kyrö totesi, että hänen mielestään Partanen itse uskoo asiaan ja että Partanen on kehittänyt innovaatiotaan/keksintöön tosissaan 20 vuotta.
Kyrö kertoi, että Partanen ei valehtele ja että hän on nähnyt, että Partanen elää vaatimattomasti ja tekee pitkiä päiviä töitä asian parissa.
Hodkinson on elektroniikan ja kemian insinööri, toimitusjohtaja ja keksijä. Hän omistaa useita patentteja koskien polttokennojen säätölaitteita ja vedyn varastointia, kuljetusta ja valmistusta. Hän on lisäksi maailmalla tunnettu sähköautoalan expertti. Hän on kirjoittanut lukuisia kirjoituksia alan lehtiin, pitänyt esitelmiä sähköautoista ja niiden voimanlähteistä. Hän on lisäksi kirjoittanut kirjan ”Lightweight Electrict/Hybrid Vehicle Design”, jossa käsitellään mm. nyt esillä olevaa akkuasiaa. Hän tietää kyseiseen akkuasiaan liittyvistä seikoista ja hän on aikanaan tehnyt esisopimuksen yhteistyöstä Ab Europositron Oy:n kanssa (Divergy Energy). Asiantunteva todistaja
Hodkinson kertoi, että hän on ollut mm. Electronic and tecnical instituutin jäsen vuodesta 1966, hän on tehnyt 40 julkaistua tutkimusta, hän on luennoinut ladattavasta alumiiniakusta, hän on asiantuntija sähköautoissa ja akuissa, hän on kirjoittanut kirjan mm. sähköautoista 2001, hänellä on useita patentteja viimeisen 40 vuoden ajalta, hän toimii nimenomaan sähkökemian alalla, hän on johtanut merkittäviä tutkimus- ja kehitysryhmiä jne.
Hodkinson kertoi, että hän on käynyt Helsingissä 2004 kahdesti ja saanut kaiken haluamansa materiaalin asiaan liittyen.
Hodkinson korosti, että ladattava alumiiniakku voi varmuudella toimia. Hän mainitsi, että mm. asiantuntijat John Appelby, Texasin eminet force in electronic magnetic ja David Hart, E for tec in Geneva ovat hänen käsityksensä mukaan asiasta samaa mieltä. Hodginson sanoi, että on jo olemassa muita alumiinista tehtyjä laitteita, joissa on samantyyppisiä ominaisuuksia ja ne toimivat, esim. Venäjällä käytettävä alumiini ja tekniikka ohjuslaukaisuissa.
Hodkinsonille kerrottiin, että VTT:llä ja TKK:n dosentilla on ollut Partasen innovaatioihin/keksintöihin liittyvää aineistoa ja ettei näille ole selvinnyt, kuinka ladattava alumiiniakku toimii ja että nämä ovat olleet sitä mieltä, että aineisto on osin sekavaa ja epätieteellistä. Hokginson sanoi, että hän uskoo sen hyvin, koska hän uskoo, ettei heillä ole ollut koko aineistoa käytännön syistä; jos tulisi tietovuoto, Partanen menettäisi etulyöntiasemansa ja että prosessitieto on liiketaloudellisesti erittäin arvokasta.
Hodkinson korosti, että hän tietää, ettei Partasella ole korkeaa oppiarvoa, mutta hän tietää myös, että Partanen on keksijä eikä uratiedemies. Hodginson sanoi, että Partasella voi olla innovaatio/keksintö, koska Partanen on tehnyt ”koko elämänsä” työtä alumiinin parissa. Hodginson sanoi, että käytännön ihmiset tekevät useimmat innovaatiot, eivät tiedemiehet.
Hodkinson sanoi, että hän on tiennyt projektin olevan kaksivaiheinen, ensin rahat (2,4 miljoonaa) ja sitten proto-ohjelma.
Hodkinson sanoi, että alumiiniakun prototyypin rakentaminen vaatii puhdastilat, puhdashuoneen, koska materiaalien puhtaus on keskeistä ja että tilat ovat välttämättömät alumiiniakkuprojektissa, koska alumiini reagoi herkästi.
Hodkinson sanoi, että puhdastilahuoneen rakentaminen maksaa useita satojatuhansia euroja. Pitää olla riittävän isot tilat. Hovioikeudessa Hodkinson täsmensi, että toiminnan osoittavan akun prototyypin kustannukset saattaisivat testeineen olla 500.000 dollaria.
Hodkinson sanoi, että hän tietää Partasen jättäneen patenttihakemuksia ja että hän tietää jopa hakemuksien numerot ja hän ei tiedä, että olisi jo saatu patentteja.
Hodkinson sanoi, että kukaan ei ole väittänyt hänelle, että Partasen akkukeksinnöt ja innovaatiot toimivat varmuudella, koko idea 2,4 miljoonassa eurossa on ollut se, että hankitaan tieteellinen todiste sille, että keksintö voidaan toteuttaa. Juuri näin on kertonut myös Partanen. Hodkinson sanoi, että tärkeintä hänelle oli nähdä protoakun toimivan ja siksi hän oli valmis sijoittamaan 2,9 miljoonaa euroa näitä kokeita varten.
Hodkinson sanoi, että kun he kävivät Helsingissä he saivat esityksiä asiasta, joista ilmeni anodit, katodit, ruostumiseen liittyvää tietoa ja muuta. Oli alumiinilevy ja alumiinilevy joka oli päällystetty ruostumista vastaan. Prosessin tärkein vaihe oli materiaali, jota käytetään korroosion estämiseksi. Hodkinson puhui myös biologisten eltrolyyttien formuloinnista. Hodkinson sanoi, että hän saattoi ymmärtää tällöin miten akku toimii ja mihin se perustuu ja että hän pystyisi itse konstruoimaan keksinnön, jos tietäisi mitä materiaalia käytetään ruosteen estona ja elektrolyyttinä.
Hodkinson sanoi, että hänen artikkeleistaan ilmenee, että innovaatiosta/keksinnöstä esitetyt akun arvot suorituskyvystä ovat mahdollisia.
Hodkinson sanoi, että kaikki tietävät, että alumiiniakku toimii erittäin hyvin, mutta ongelma on toissijaisreaktio, joka tuhoaa akun ja estää sen toiminnan. Juuri tämän ongelman ratkaisemisesta asiassa mm. on kyse.
Hodkinson kertoi, että hänellä on palveluksessaan tiedemiehiä, jotka tutkivat tällä hetkellä muuta kuin akkuasiaa. Kysyttäessä Hodkinson sanoi, että hän arvelee, että jos kyseiset tahot ryhtyisivät kehittämään ladattavaa alumiiniakkua sen kehittäminen kestäisi 5-10 vuotta. Nyt on syytä muistaa, että Partanen on kehittänyt asiaa 20-30 vuotta. Tätä asiaa oikeus ei ole hahmottanut.
Hodkinson sanoi, että alumiiniakkuasian perusongelma on, että siinä on pitkä kehitysaika ja että kehitystyön eteenpäinviemiseen tarvitaan paljon rahaa. Mainittakoon, että Europositronilla ei vielä ole ollut tarpeeksi rahaa.
Hodkinson vahvisti 12/2003 (aiesopimus) ja 12/2004 allekirjoitetut sopimukset ja että ne pitävät paikkansa ja että heillä (Divercy Energy) oli tarkoitus täyttää sopimuksien velvoitteet ja velvoitteet olisi pystytty täyttämään ja täytetty ilman taloudellisia ongelmia. Hodkinson sanoi, että he käyvät edelleen neuvotteluja kaupallistamisesta sitä silmällä pitäen, kun laite on valmis.
Hodkinson vahvisti vielä hovioikeudessa asioita ja kertoi lisäksi, että Partanen on selventänyt käräjäoikeus käsittelyn jälkeen hänelle keksintöasiakirjojen (liitepöytäkirjan 1 sivut 140-141 värillisinä) kaavioita ja tekstejä ja että ne olivat todenmukaisia, mutta eivät täydellisiä. Juuri tähän Partanen onkin pyrkinyt, jotta kaikki tieto ei olisi heti muiden saatavilla, jos esim. paperit joutuvat vääriin käsiin.
Edelleen Hodkinson kertoi hovioikeudessa, jossa oli esillä ensimmäistä kertaa mallinne akusta, että Partasen esittämä akun mallinne ja Partasen siitä esittämät seikat olivat loogisia ja ymmärrettäviä. Kuitenkin hovioikeus katsoi, ettei mallinne tuo lisäarvoa asiaan.
Hodkinson sanoi, että Partanen ei ole pettänyt häntä asiassa millään tavalla.
Palmer on hakenut patentteja keksimäänsä, uudenlaiseen tekniikkaan perustuvaan sähkömoottorikonstruktioon. Palmerin yritys Millenium Technology on tehnyt Ab Europositron Oy:n kanssa käräjäoikeusvaiheessa voimassa olleen esisopimuksen 4,5 miljoonan euron sijoituksesta. Palmer tietää kyseiseen akkuasiaan liittyvistä seikoista. Asiantunteva todistaja
Palmer kertoi olevansa liikemies, omaavansa alaan liittyvää koulutusta ja olevansa keksijä. Hän kertoi työkokemuksistaan, jotka liittyivät avaruussatelliitteihin, moottorikeksintöihin ja sähkömoottoriin. Hän kertoi tulleensa yhteyteen Partaseen internetin kautta.
Palmer kertoi laajasti yhtiöstään ja Millenial konsernistaan, mutta nämä tiedot eivät valitettavasti juuri välittyneet. Asiassa kuitenkin ilmeni, että konserni kehittää edelleen moottoriteknologiaa, jonka parissa he ovat työskennellet 30 vuotta ja että he ovat saaneet ensimmäiset patentit 27 vuotta sitten ja että heillä on toimintaa Utahissa ja Oklahomassa ja että hänellä on päätäntävalta yhtiöissä.
Palmer sanoi, että alumiiniakku voi ehdottomasti toimia ja että hän on tehnyt tutkimusta aiheesta ja että ladattavia alumiiniakkuja/paristoja on valmistettu (on itse nähnyt) ja että niiden ongelmana on uudelleen lataaminen.
Palmerille kerrottiin, että VTT:llä ja TKK:n dosentilla on ollut Partasen innovaatioihin/keksintöihin liittyvää aineistoa ja ettei näille ole selvinnyt, kuinka ladattava alumiiniakku toimii ja että nämä ovat olleet sitä mieltä, että aineisto on osin sekavaa ja epätieteellistä. Palmer sanoi, että hän tietää asiasta, koska Europositron on kertonut seikat heille. Palmer sanoi, että hän uskoo silti, että teknologia on mahdollista toteuttaa ja sitä kannatta yrittää (Palmerin yritys on valmis rahoittamaan hanketta). Palmer kertoi, että hänen innovaatiostaan/keksinnöstään ja moottoreista sanottiin, että ne eivät voi toimia, mutta nyt vaan toimivat. Maailmassa ei ole vielä mitään vastaavaa keksitty ja Palmer sanoi, että he ovat paljon muita edellä.
Palmer sanoi, että heille kerrottiin, että ensin on nimenomaan tarkoitus kerätä varoja 2,4 miljoonaa euroa ja vasta sitten aloitetaan proto-ohjelma ja että juuri näin heille on asiasta kerrottu.
Palmer kertoi käräjäoikeudessa, että Europositronin kanssa tehty sopimus on siirtynyt konsernin sisällä, mutta sopimus on edelleen voimassa, se velvoittaa ja että sen mukaiset velvoitteet on tarkoitus täyttää maaliskuun 2009 loppuun mennessä. Palmer sanoi, että varat siirretään kyllä Europositronille. Palmer kertoi, että varojen siirtämistä on hidastanut USA:ssa oleva talouskriisi. Palmer kertoi yksityiskohtia kriisistä ja sen vaikutuksesta tähän asiaan. Heillä oli ollut jo rahoitussitoumuksia, mutta mm. rakennusteollisuuden kriisi alkoi aiemmin kuin pankkikriisi, omaisuuden arvot olivat pudonneet ympäri maata ja instituutiot alkoivat horjua ennen kuin he saivat rahaa. Palmer korosti, että he täyttävät kyllä sopimuksen velvoitteet.
Hovioikeudessa Palmer kertoi, että Yhdysvalloissa oli ollut sijoittajajoukko, joka oli ollut valmis sijoittamaan Europositronin hankkeeseen. Sijoittajat olivat alkaneet epäröidä oikeudenkäynnin alettua ja kun tuli esiin kysymys teknologian toimimisesta ja kun oikeudenkäynnissä saatettaisiin olla kiinni ikuisesti, he eivät enää olleet halukkaita Europositronin rahoittamiseen.
Palmer kertoi hovioikeudessa, että oikeudenkäynnin lopputuloksella oli myös vaikutusta siihen, ettei rahoitus ollut annettu Europositronille.
Palmer kertoi, ettei heille ole väitetty, että yhtiöllä on jo voimassa olevia patentteja ja ettei sopimuksen kannalta ollut merkitystä, onko patentteja vai ei. Palmer sanoi, ettei heille ole annettu väärää tietoa ja ettei Partanen ole pettänyt häntä asiassa ja että he ovat saaneet kaiken sen tiedon asiassa, mitä ovat halunneet.
Palmer kertoi, että hänellä on se käsitys akun valmiusasteesta, että prototyyppivaihe saataisiin valmiiksi n. 1 vuodessa siitä, kun rahat on saatu.
Marley on Ab Europositron Oy:n osakkeenomistaja, liikemies ja keksijä. Hän tuntee lukuisia professoreja ja tiedemiehiä, jotka ovat valmiita tukemaan Partasen akkuasiaan liittyviä ajatuksia. Hän tietää kyseiseen akkuasiaan liittyvistä seikoista. Asiantunteva todistaja
Marley kertoi, että hän alkoi vuonna 1999 Laitisen pyynnöstä lähestyä rahoittajia ja tahoja, jotka tekisivät yhteistyötä Europositronin kanssa. Seuraavien 3 vuoden aikana Marley oli tehnyt paljon matkoja ja työtä asian eteen. Hän oli tavannut mm. Sussexin yliopiston insinööripuolen emeritusprofessorin, joka oli itsekin keksijä, sähkömagneettiteknologian asiantuntija maailmalla ja jolla oli patentteja ja jolla oli tekemistä ydinasioiden kanssa. Hän oli keskustellut asiasta 3 tuntia niin pitkälle kuin oli mahdollista ja hän oli erittäin kiinnostunut Partasen innovaatiosta eikä hän ollut sanonut, että se olisi mahdotonta. Marley kertoi, että hän on puhunut useiden asiantuntijoiden kanssa (myös nimesi niitä), joista kukaan ei ole sanonut, että keksintö olisi mahdoton.
Marley myös sanoi, että useat instanssit tekivät ja tekevät tutkimusta sillä alalla, jolla Partanen sanoo tehneensä ns. läpimurron. Marley luetteli mm. Queen Maryn yliopiston ja Michiganin yliopiston.
Marley kertoi myös Partasen patenttihakemuksista ja tulkkauksen vaikeuden takia patenttihakemus/patenttiasia jäi epäselväksi. Tosiasiassa Marley puhui patenttihakemuksista ja viittasi esittämillään patenttinumeroilla juuri patenttihakemuksien numeroihin.
Marley kertoi viestittäneensä Laitiselle, ettei näiden kannata olla tekemisissä Frost & Sullivan nimisen yhtiön kanssa. Marley oli sitä mieltä, ettei palkintoa arvosteta ja että siitä on yhtiölle haittaa ja ettei Frost & Sullivania arvosteta. Marley ei tiennyt asiaan liittyviä yksityiskohtia eikä sitä, että palkinto oli jo myönnetty ennen kuin Europositron sai mahdollisuuden markkinoida asian tiimoilta. Marleyn käsitykset Frost & Sullivanista, sen arvostamisesta ja palkinnon merkityksestä ovat aivan erilaisia kuin useiden suuryhtiöiden ja markkinointi-ihmisten käsitykset ovat.
Marley kertoi, ettei häntä ole petetty millään tavalla asiassa Partasen, Laitisen tai Europositronin toimesta.
Kauppatieteiden tohtori ja tekniikan lisensiaatti Yrjö Rinta-Jouppi on Suomen Keksijäin Keskusliiton KEKE ry:n puheenjohtaja. Hän tietää kyseiseen akkuasiaan liittyvistä seikoista. Asiantunteva todistaja
Rinta-Jouppi kertoi, että hänellä on kokemusta keksinnöistä myös henkilökohtaisesti. Hän vahvisti kirjallisessa todisteessa 150 kirjoittamansa seikat paikkaansa pitäviksi. Kirjallinen todiste 150 tukee vahvasti ja monella tavalla Partasen syyttömyyttä.
Varatuomari Jukka Kivitie toimii patenttilakimiehenä Leitzinger Oy:ssä ja hän on entinen Suomen Patenttiasiamiesyhdistyksen puheenjohtaja. Hänellä on laaja kokemus työnsä ja yhdistystoiminnan kautta patentoinnista ja siihen liittyvistä kysymyksistä. Asiantunteva todistaja. Kivitietä ei kuultu hovioikeudessa vaan hänen käräjäoikeudessa antamansa kertomus kuunneltiin hovioikeudessa.
Kivitiet kertoi oikeudessa uskottavasti ja yksityiskohtaisesti asioista. Hänen kertomuksensa vahvisti vääriksi poliisin ja syyttäjän esittämät käsitykset patentoinnin kustannuksista ja oikeaksi Partasen ja Patentti- ja rekisterihallituksen asiantuntijan Kristiina Grönlundin käsitykset patentoinnin kustannuksista. Kivitie kertoi, että vaihtoehdoista riippuen voidaan yleistää, että 3 patenttia 60 maahan maksaa n. 900.000 euroa, n. 1.620.000 euroa tai enemmän ja että Grönlundin lausunnon mukaisilla arvoilla päästään summaan 1.000.000-1.500.000 miljoonaa euroa ja että EU-tiedote johtaa samankaltaisiin lukuarvoihin.
Kivitie kertoi, että se kuinka moneen maahan patentti tarvitaan riippuu mm. tuotteesta ja valmistuksen, markkinoinnin ja käytön laajuudesta/siitä, missä niitä tapahtuu. Kivitie sanoi, että patentti antaa periaatteessa intressin vain maakohtaisesti ja alueellisesti. Kivitie korosti, että päämies (yritys, keksijä jne.) päättää, kuinka laajan suojan haluaa ja tarvitsee ja minkälaiseen suojaan on varaa.
Oikeus on jättänyt lähes kokonaan huomiotta Kivitien kertomuksen ja sen merkityksen.
Kenneth Bergenheim toimii Senior Partnerina viestintätoimisto Kreab Oy:ssä. Hänellä on erittäin laaja kokemus antitoiminnasta ja siihen liittyvistä kysymyksistä. Kirjalliset todisteet 2, 203 ja 206, Helsingin Sanomien artikkelien vaikutus asianomistajiin/osakkeenomistajiin eli kuinka asianomistajat eli yhtiön osakkaat tulevat suhtautumaan Partaseen ja tekemään vaatimuksia Partasta kohtaan, syyttömyysolettaman rikkominen. Asiantunteva todistaja.
Bergenheim kertoi, että hän on diplomiekonomi ja viestintäneuvoja erityisesti anti- ja talousasioissa kansainvälisessä viestintätoimistossa. Bergenheim kertoi, että hän on ollut ensimmäisen kerran mukana listautumisessa/annissa vuonna 1996.
Bergenheim totesi, että mikäli Europositron olisi ollut heidän asiakkaansa he olisivat ensin tehneet yhtiötä tunnetuksi noin 3 kk/per anti. Tämän jälkeen heitä olisi aikanaan työllistänyt antiaika n. 2-4 viikkoa. Hän totesi, että heidän viestintänsä olisi maksanut noin 100.000 euroa per anti (Europositronilla oli kolme antia, joista kaksi vietiin loppuun). Hän kertoi, että mediabudjetti (lehdet ja muut viestimet) olisi ollut noin 200.000-300.000 euroa per anti. Bergenheim totesi, että asianajotoimistojen laskut antiin liittyvistä juridisista palveluista olisivat olleet moninkertaiset heidän palkkioihinsa verrattuna. Vielä hän totesi, että antiin saattaa liittyä investointipankki (suuremmissa anneissa), jolla on kiinteä palkkio ja lisäksi prosenttiveloitus.
Bergenheim kertoi, että hänen tuntivelvoituksensa on 335 euroa + alv eli yhteensä 408,70 euroa.
Bergenheimin kertomat seikat vahvistivat sen, että ilman investointipankkiakin Europositronin annin kustannukset olisivat olleet ulkopuolelle annettuina per anti noin 100.000 (viestintä) + 300.000 (mediabudjetti) + 250.000 (juridiset palvelut) eli n.650.000 euroa. Kahden annin osalta tämä tekisi 1.300.000 euroa ja kolmen annin osalta 1.950.000 euroa. Täytyy lisäksi muistaa, että Europositronin annit ovat olleet kansainvälisiä. Nyt Europositron on käyttänyt anteihin huomattavasti vähemmän ja myös koko toimintaansa selkeästi vähemmän varoja. Europositronin kulut eivät ole olleet kohtuuttomia ja oikeudettomia, kuten käräjäoikeus esittää.
Bergenheim otti viestinnän ammattilaisena kantaa myös lehtiartikkeleihin ja niiden vaikutukseen asiassa. Hän kertoi, että Helsingin Sanomia pidetään Suomalaisessa yhteiskunnassa erittäin uskottavana viestintävälineenä, esikuvana, toimittajan unelmana ja että kyseessä on lehti, jota seurataan eniten. Hän kertoi, että Helsingin Sanomien 29.10.2007 julkaisema artikkeli (kirjallinen todiste 2) on vaikuttanut siten, että se on vähentänyt hankkeen uskottavuutta ja että osakkeenomistajat ja muut tahot ovat kyseenalaistaneet yhtiön, Partasen ja niiden toiminnan.
Bergenheim kertoi edelleen, että Helsingin Sanomien 30.6.2008 julkaisemassa artikkelissa (kirjallinen todiste 203) asia esitetään voimakkaasti ja tuodaan esille, että kyse on huijauksesta ja että Partanen joutuu vankilaan. Vaikutus osakkeenomistajiin ja muihin tahoihin on ollut suuri.
On täysin varmaa, että lehtiartikkelit ovat vaikuttaneet siihen, että Partasta kohtaan on esitetty rangaistusvaatimuksia ja korvausvaatimuksia. On todennäköistä, että ilman artikkeleita ja esitutkinnassa osittain väärin osakkaille esitettyjä näkemyksiä ja kysymyksiä vaatimuksia olisivat esittäneet vain Niittymäki, Rotonen, Malmberg ja Ottosson.
Oikeus on jättänyt lähes kokonaan huomiotta Bergenheimin kertomuksen ja sen merkityksen.
Partanen kertoi oikeudessa kaikista asiaan liittyvistä seikoista ja asioista erittäin loogisesti ja syyttömyyttä puoltavasti. Kertomuksessa ei ollut ristiriitoja tai epäuskottavuutta. Hän jopa innostui puhuessaan asiantuntevasti akun toimintaperiaatteista ja asiaan liittyvistä yksityiskohdista. Hän myös selvitti hovioikeudessa esillä olleen akun mallinteen tekniikkaa ja toimivuutta. Todennäköisesti, asian vaikeuden takia, suurin osa näistä seikoista meni oikeudelta ns. ohitse.
Partanen osoitti kertomillaan seikoilla, että hänellä on erittäin laaja tietämys akuista ja niihin liittyvistä seikoista ja että on täysin mahdollista, että hän on onnistunut yli 20 vuoden elämäntyönaikana keksimään ratkaisun valmistaa alumiiniakku. Asia selviää ja ratkeaa, jos rahoitus saadaan kuntoon ja patentointi ja prototyyppi voidaan toteuttaa.
Partasen kertomista seikoista ilmeni, että mikäli Partanen olisi halunnut tehdä asiassa petoksen hän olisi voinut vain nostaa rahat yhtiön tililtä itselleen (tilinkäyttöoikeus on ollut vain Partasella). Nyt hän ei ole tehnyt niin vaan hän on elänyt koko antiajan erittäin vaatimattomasti pienessä yksiössä ja pienillä tuloilla, tehden yhtiön eteen valtavan pitkiä päiviä pääsääntöisesti lomitta. Partanen on ajanut vanhalla ja vaatimattomalla autolla. Yhtiön varoja on käytetty huomattavan säästeliäästi ja kohtuullisesti. Yhtiön omaisuutta on yritetty kartuttaa ja se on saatu nousemaan yli sadan tuhannen miinuksesta parhaimmillaan yli 500.000 euroon tilillä. Partanen on saattanut kuvansa kaikkiin lehtiin ja esiintynyt avoimesti. Mikään Partasen toiminnassa ja yhtiön rahankäytössä ei viittaa petokseen.
Valituslupahakemuksen ja valituksen perusteluista
Lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa ja oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi sekä muusta painavasta syystä olisi tärkeää, että korkein oikeus ottaisi tämän jutun ratkaistavakseen.
Partanen katsoo, että oikeus on jättänyt suurelta osin huomiotta vastaaja Rainer Partasen nimeämien henkilötodistajien ja oikeudessa kuultujen osakkeenomistajien ja myös usean syyttäjän nimeämän todistajan ja osakkeenomistajan kertomukset. Lisäksi oikeus on tulkinnut väärin tai jättänyt huomiotta useita kirjallisia todisteita ja niiden merkityksen.
Tuomio perustuu myös pitkälti oletuksiin ja ratkaisuihin, jotka ovat virheellisiä.
Hovioikeus lähtee siitä, että osakeyhtiö (Ab Europositron Oy) ei olisi saanut itse päättää siitä, mihin se varojaan käyttää, vaikka tilintarkastaja on antanut puoltavia lausuntoja ja yhtiökokoukset ovat hyväksyneet yhtiön toiminnan ja varojen käytön. Hovioikeuden mielestä osakeyhtiö ei olisi saanut esim. maksaa lainkaan palkkaa/palkkioita/provisiota yhtiössä todistetusti paljon työtä tehneelle Partaselle, yhtiö ei olisi saanut maksaa lainkaan korvauksia yrityksille, jotka ovat vastanneet laajasta ja työllistävästä osakeantitoiminnasta ja käytännön töistä eikä osakeyhtiö olisi myöskään saanut maksaa lainkaan kirjanpidossa näkyviä velkojaan Partaselle, vaikka yhtiö on tiedottanut osakkeenomistajille siitä, että yhtiö käyttää varojaan normaaliin liiketoimintaan ja normaaleihin kuluihin. Hovioikeuden käsitys estää osakeyhtiön lainmukaisen toiminnan ja on lain vastainen. Kyseessä on teoreettinen kysymys, ei näyttökysymys.
Hovioikeus lähtee myös siitä, että kun keksijä (Partanen) ei ole suostunut kertomaan keksintöään, hänellä ei ole keksintöä. Hovioikeuden mukaan Partanen on syyllinen, koska ei ole pystynyt näyttämään keksintöään toteen. Partanen on kuitenkin koko ajan ilmoittanut, ettei hän halua näyttää keksintöään toteen, koska muutoin se varastetaan, se menettää merkityksensä, hänen elämäntyönsä on mennyt hukkaan, yhtiö on menettänyt toimintaedellytyksensä, tulevaisuudennäkymänsä ja varansa ja siitä seuraa, että osakkaat menettävät sijoittamansa rahat ja tulevaisuudennäkymänsä. Hovioikeuden käsitys tarkoittaa sitä, että keksijän on pakko kertoa merkittävä ja taloudellisesti arvokas keksintönsä vaikka hän selkeästi pystyy perustelemaan, miksi sitä ei voi kertoa. Hovioikeuden käsitys estää suomalaisen keksijän toimintaedellytykset ja on Patentti- ja rekisterihallituksen kannan vastainen (Partasen kirjallinen todiste 151, Patentti- ja rekisterihallinnon lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle 28.1.2008, jossa Patentti- ja rekisterihallitus perustelee miksi se ei suostu luovuttamaan Partasen patenttihakemuksia poliisille) ja myös yleisen oikeustajun vastainen. Hovioikeuden käsitys myös pakottaa vastaajan todistamaan asiassa, joka on hänen, yhtiön ja osakkeenomistajien etujen vastainen.
Patentti- ja rekisterihallitus, ylijohtaja Eero Mantereen ja Kansainvälisten asioiden koordinaattori Marjo Aalto-Setälän allekirjoituksin, toteaa hakija Partasesta ja tämän patenttihakemuksista lausunnossaan 28.1.2008, että:
”Mikäli aikaisempi hakemus siis tulisi julkiseksi, menettäisi hakija kaikki oikeutensa keksintöönsä, koska aikaisempi hakemus olisi uutuuden esteenä myöhemmälle hakemukselle”.
Edelleen Patentti- ja rekisterihallitus toteaa, että:
”Hakija voi esimerkiksi päättää jatkaa keksinnön hyödyntämistä liikesalaisuuden turvin ja peruuttaa tämän ratkaisunsa turvaamiseksi hakemuksen ennen sen tuloa julkiseksi ja pitää keksinnön ikuisesti salaisena. Tällainen tapaus voi olla esimerkiksi kemiallisen kaavan osalta, jota hakija ei haluakaan julkiseksi, jolloin hän voi yksin hyödyntää sitä taloudellisesti niin kauan kuin haluaa. Asialla saattaa olla suuri taloudellinen merkitys, koska muut eivät pysty koskaan hyödyntämään salaista kaavaa”.
Pakottaminen kertomaan keksintö/syylliseksi toteaminen ellei kerro keksintöään on teoreettinen kysymys, ei näyttökysymys.
Pakottaminen kertomaan keksintö/syylliseksi toteaminen ellei kerro keksintöään on myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastainen tulkinta.
Kyse on myös riskisijoittamisen käsitteestä, patentista ja keksinnön lopullisesta toteutumisesta ja hyödyn tuottamisesta. Poikkeuksetta kaikki osakkeenomistajat ovat todenneet, että kyseessä on riskisijoitus. Lähes kaikki, muutamaa lukuun ottamatta ovat olleet sitä mieltä, ettei keksintö kenties koskaan etene niin pitkälle, että se tuottaisi heille voittoa ja että vaikka yhtiöllä olisi patentti tai patentteja se ei tarkoita sitä, että keksintö toteutuu. Riidatonta on, ettei Partanen ole koskaan väittänyt, että keksintö tai tulevat patentit varmuudella tai edes suurella todennäköisyydellä toteutuvat liikevoittoa tuottavaksi toiminnaksi. Hovioikeus on katsonut, että keksintö tai patentti tarkoittaa samaa asiaa kuin liikevoittoa tuottava toiminta. Yleisesti ottaen kuitenkin tiedetään, että n. 90 prosenttia keksinnöistä ei toteudu. Noin 10 prosenttia keksinnöistä toteutuu. Noin 2 prosenttia keksinnöistä tuottaa voittoa. Noin 98 prosenttia keksinnöistä ei tuota voittoa. Alle 1 prosenttia kaikista keksinnöistä tuottaa voittoa niin paljon, että kyseiset voitot riittävät kattamaan kulut muista keksinnöistä.
Hovioikeus lähtee siitä, että kaikkia osakkeenomistajia (278 osakkeenomistajaa) on erehdytetty riippumatta siitä, mitä mieltä he itse ovat asiasta (koska kyseessä on petosrikos) vaikka osakkeenomistajista noin 90 prosenttia ei ole vaatinut Partaselle rangaistusta ja noin puolet on ilmoittanut kirjallisesti, ettei heitä ole petetty eikä heille ole annettu väärää informaatiota. Hovioikeuden tuomionkin jälkeen erittäin useat osakkeenomistajat ovat sitä mieltä, ettei heitä ole petetty. Partanen katsoo, ettei ketään osakkeenomistajaa ole petetty ja että vähintäänkin osakkeenomistajien itsemääräämisoikeutta ja oikeustoimikelpoisuutta on kunnioitettava. Täten ketään niistä yli 250 osakkeenomistajasta, jotka eivät ole vaatineet rangaistusta ei voida katsoa petetyn. Myös Helsingin käräjäoikeus oli eri mieltä kuin hovioikeus ja kunnioitti ihmisten itsemääräämisoikeutta ja katsoi, että osaa osakkeenomistajista (99 osakkeenomistajaa) ei ollut petetty. Käräjäoikeus totesi (käräjäoikeuden tuomio s. 93), että:
”Ratkaisuun vaikuttaneista syistä huolimatta on selvää, että kun kysymys on täysi-ikäisistä ja täysivaltaisista henkilöistä, saavat he itse päättää sen, minkä kannan pettämisväitteeseen ottavat”. Kyseessä on teoreettinen kysymys, ei näyttökysymys.
Hovioikeuden kaksi jäsentä on katsonut, että asiassa on sovellettava rikoksen tuottaman taloudellisen hyödyn menettämisessä bruttoperiaatetta. Partanen katsoo, ettei hän ole saanut asiassa hyötyä. Mikäli kuitenkin päädytään vastoin Partasen käsitystä siihen, että Partanen on saanut asiassa hyötyä, Partanen katsoo, aivan kuten yksi hovioikeuden jäsen, että menetettävä hyöty on laskettava nettoperiaatteen mukaan. Tällöin määrä on 0 euroa (517.665 euroa – velat 112.422,72 euroa – korvaukset osakkaille 469.450,76 euroa = -64.208,48 euroa), koska missään nimessä yhtiön kirjanpidossa riidattomasti olleiden lainojen takaisin maksamisen Partaselle ei voida katsoa tulleen Partasen hyödyksi.
Hovioikeuden kaksi jäsentä on katsonut kohtuulliseksi rangaistukseksi vankeutta 2 vuotta ja 6 kuukautta. Hovioikeuden yksi jäsen on katsonut kohtuulliseksi rangaistukseksi 1 vuosi 9 kuukautta ehdollista vankeutta. Käräjäoikeus on katsonut kohtuulliseksi rangaistukseksi 1 vuosi 7 kuukautta ehdollista vankeutta. Partanen luonnollisesti katsoo, ettei hän ole syyllistynyt rikokseen eikä häntä voi täten tuomita, mutta mikäli jostain syystä vastoin Partasen käsitystä hänet katsotaan syylliseksi, rangaistuksen on oltava ehdollinen ja enintään 1 vuosi 9 kuukautta vähennettynä vapaudenmenetysajalla. Koeajan pitäisi päättyä viimeistään 30.1.2012. Partanen perustelee asiaa aivan samoin kuin hovioikeuden jäsen eli:
”Partasta ei ole aiemmin tuomittu rikoksesta rangaistukseen. Partasen iän huomioon ottaen hänen syykseen luetun rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä Partasen syyllisyys tai Partasen aikaisempi rikollisuus eivät mielestäni edellytä Partasen tuomitsemista ehdottomaan vankeuteen.
Edelleen Partanen perustelee asiaa aivan samoin kuin käräjäoikeus on perustellut ehdollista rangaistusta tuomionsa sivulla 102:
”Ottaen kuitenkin huomioon tämäntyyppisessä petosasiassa melko epätyypillisen seurauksen (raskas vahingonkorvausvelvollisuus), vaikutuksiltaan vastaajan tähänastiseen elämään nähden epäilemättä varsin rankasti vaikuttavan liiketoimintakiellon määräämisen sekä sen, että vastaaja on 69-vuotias ensikertalainen…..”
Suluissa oleva lisäys on allekirjoittaneen tekemä selvennys.
Mainittakoon, että Partanen on nyt 71-vuotias.
Hovioikeuden rangaistusseuraamus, vankeutta 2 vuotta ja 6 kuukautta, on kohtuuton ja oikeuskäytännöstä poikkeava.
TODISTELUUN LIITTYVÄT PÄÄTEEMAT
1. Keksinnöt/ideat/innovaatiot ja patenttihakemukset
-ovatko todellisia ja voivatko toteutua
-ovatko totta vai tarua
2. Partasen ja yrityksen käytännönkokemus/työhistoria ja saadut tiedot
-onko Partasella ja yrityksellä ollut toimintaa
-onko Partasella ja yrityksellä käytännönkokemusta/työhistoriaa
-onko Partanen ja yritys voinut sada tarvittavaa tietoa innovaatioihin/ideoihin/keksintöihin
3. Patentoinnin kustannukset
-ovatko patentoinnin kustannuksista esitetyt arviot oikean suuruiset vai eivät
4. Annit/tiedotetut seikat
-onko anneista tiedotettu riittävästi
-onko tiedotettu oikeita tietoja
-onko tiedotettu riittäviä tietoja
-onko osakkailla ollut mahdollisuus saada riittäviä ja oikeita tietoja
5. Kustannukset yleisesti
-ovatko yhtiön kustannukset olleet oikeutettuja vai eivät, ovatko kustannukset olleet oikean suuruiset vai eivät, ovatko kustannukset kohdistuneet oikein vai eivät ja Proto-ohjelman kustannut.
6. Yhtiön ja Partasen toiminta osakkaiden sijoituksiin liittyen
-onko toiminta ollut oikeaa vai väärää, pitääkö toimintaa jatkaa vai ei, keksintöön liittyvien sopimuksien voimassaolo
KÄRÄJÄOIKEUDESSA JA HOVIOIKEUDESSA OLLEET KIRJALLISET TODISTEET
1. Poliisin 31.10.2007 päivätty kirje osakkeenomistajille
Teema:
Muodostaa lehtiartikkelien ja osakkaiden ilmoitusten kanssa kanssa kokonaisuuden, jolla Partanen ja yhtiö on syyllistetty osakkaille, keksintö on todettu osakkaille mielikuvituksen tuotteeksi, miljoonan euron takavarikosta on kerrottu osakkeenomistajille, omaisuus ja osakkaat on yritetty saada poliisin näkökannan taakse ja silti osakkaat ovat ilmoittaneet vakaana mielipiteenään, ettei kyseessä ole rikos ja että Partasella on liiketoimintasuunnitelmasta ilmenevä keksintö.
2. Helsingin Sanomien, 29.10.2007, artikkeli
Teema: Osa kirjallisesta todisteesta 1 ilmenevää kokonaisuutta.
3. Kauppalehti, 30.10.2007, artikkeli
Teema: Osa kirjallisesta todisteesta 4 ilmenevää kokonaisuutta.
4. Vasabladet, 4.11.2007, artikkeli
Teema: Osa kirjallisesta todisteesta 4 ilmenevää kokonaisuutta.
5-149. Osakkaiden ilmoitukset, 145 osakkaalta ja osakastodistuksia koskeva lista
Teemat 1, 3, 4, 5, 6
Osoittaa, että keksintö on osakkaiden mielestä olemassa, osakkaita ei ole petetty ja että osakkaat ovat olleet ostopäätöstä tehdessään tietoisia sijoitukseen liittyvistä riskeistä.
150. Suomen Keksijäin Keskusliiton KEKE ry:n 28.11.2007 päivätty lausunto
Teemat 1, 4 ja 6
Ab Europositron Oy:n ja Partasen menettely patentoinnissa on ollut normaalia ja hyväksyttävää. Europositron Oy:n uusmerkintäannit ovat liiton mielestä edistyksellisiä. Liiketoimintasuunnitelmasta selviää riskirahoitus ja annilla saatujen varojen käyttö.
151. Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle
Teema 6
Selvittää patenttihakemukseen liittyviä kysymyksiä, vahvistaa Partasen kertomat seikat patenttihakemuksista ja niiden sillensä jättämisistä, vahvistaa Partasen ja yhtiön patentointiin liittyvät menetelmät oikeiksi, osoittaa, että kilpailija tai vastaava (kuten nyt on kyseessä) ei saa saada tutkintapyynnön avulla salaisia tietoja.
152. Luettelo Partasen tekemistä patenttihakemuksista
Teemat 1, 2, 3 ja 6
Osoittaa, että Partanen on toiminut alalla jo pitkään ja tehnyt patenttihakemuksia jo vuosikausia ennen antitoimintaa, ajankohdasta 22.10.1987 lukien. Osoittaa, että Partasen olisi pitänyt suunnitella syyttäjän väittämää tekoa liki 20 vuotta. On käytännössä mahdoton ajatus, että Partanen olisi toiminut liki 20 vuotta suunnitelmallisesti, valheellisesti ja petollisesti valmistellen asiaa, joka syyttäjän mukaan on toteutettu vasta ajanjaksolla 1.12.2001-25.9.2007
153. Partasen ja Ab Europositron Oy:n välinen 3.3.2003 päivätty sopimus, liiteptk 2, s. 272-276
Teemat 1 ja 6
Yhtiöllä on oikeuksia keksintöihin, yhtiön etu ei ole uhattuna, yhtiö on patentoinneissa mukana ja yhtiön etu on turvattu
154. Partasen ja Ab Europositron Oy:n välinen 10.9.2004 päivätty sopimus, liiteptk 2, s. 272-276
Teemat 1 ja 6
Yhtiöllä on oikeuksia keksintöihin, yhtiön etu ei ole uhattuna, yhtiö on patentoinneissa mukana ja yhtiön etu on turvattu
155. Partasen ja Ab Europositron Oy:n välinen 16.5.2007 päivätty sopimus, liiteptk 2, s. 282-276
Teemat 1 ja 6
Yhtiöllä on oikeuksia keksintöihin, yhtiön etu ei ole uhattuna, yhtiö on patentoinneissa mukana ja yhtiön etu on turvattu
156. Ab Europositron Oy:n ensimmäiseen antiin liittyvä osakeantiesite, liiteptk 2, s. 81-84
Teemat 1, 3, 4, 5 ja 6
Esitteessä kerrotaan nimenomaan, että anneilla saatavia varoja käytetään myös liiketoimintasuunnitelmassa selostettuihin menoihin eli kaikkiin yhtiön toimintaan liittyviin menoihin. Patenttien hakemisen on tarkoitus kohdistua 20-80 maahan. Yhtiö on Partaselle velkaa 140.000,00 euroa. Seikat ovat olleet tulevien osakkaiden tiedossa. Yhtiön varojen käyttö on ollut täysin oikeaa.
157. Ab Europositron Oy:n ensimmäiseen antiin liittyvä liiketoimintasuunnitelma, liiteptk 2, s. 22-80
Teemat 1, 2, 3, 4, 5 ja 6
Osoittaa, että yhtiö on kertonut vain patenttihakemuksista, ei myönnetyistä patenteista, annista saatavia varoja käytetään myös liiketoimintasuunnitelmassa selostettuihin menoihin eli kaikkiin yhtiön toimintaan liittyviin menoihin. Seikat ovat olleet tulevien osakkaiden tiedossa. Yhtiön varojen käyttö on ollut täysin oikeaa.
158. Ab Europositron Oy:n toiseen antiin liittyvä liiketoimintasuunnitelma, liiteptk 2, s. 22-80
Teemat 1, 2, 3, 4, 5 ja 6
Osoittaa, että yhtiö on kertonut vain patenttihakemuksista, ei myönnetyistä patenteista, hakemukset on tehty Partasen nimissä, yhtiöllä ja Partaselle on sopimus, joka antaa yhtiölle keksintöihin liittyviä oikeuksia, annista saatavia varoja käytetään myös liiketoimintasuunnitelmassa selostettuihin menoihin eli kaikkiin yhtiön toimintaan liittyviin menoihin. Seikat ovat olleet tulevien osakkaiden tiedossa. Yhtiön varojen käyttö on ollut täysin oikeaa.
159. Ylimääräisen yhtiökokouksen 3.12.2001 pöytäkirja, liiteptk 1, s. 60-61
Teemat 3, 4, 5 ja 6
Pöytäkirjassa kerrotaan nimenomaan, että anneilla saatavia varoja käytetään myös liiketoimintasuunnitelmassa selostettuihin menoihin eli kaikkiin yhtiön toimintaan liittyviin menoihin. Varojen käyttö on ollut osakkaiden tiedossa. Yhtiön varojen käyttö on ollut täysin oikeaa.
160. Ylimääräisen yhtiökokouksen 12.2.2005 pöytäkirja, liiteptk 1, s. 78-79
Teemat 3, 4, 5 ja 6
Pöytäkirjassa kerrotaan nimenomaan, että anneilla saatavia varoja käytetään myös liiketoimintasuunnitelmassa selostettuihin menoihin eli kaikkiin yhtiön toimintaan liittyviin menoihin. Varojen käyttö on ollut osakkaiden tiedossa. Yhtiön varojen käyttö on ollut täysin oikeaa.
161. Lehtileikkeitä yhtiön uusmerkintäanteihin liittyen
Teemat 4, 5 ja 6
Tulevat osakkaita on kehotettu tutustumaan yhtiön koti- ja merkintäsivuihin www.europositron.fi, osakkaita on kehotettu tilaamaan liiketoimintasuunnitelma, osakkaita on kehotettu soittamaan Partaselle. Tulevat osakkaat ovat saaneet kaikki oleelliset tiedot asiassa. Yhtiön varojen käyttö on ollut täysin oikeaa.
162. Yhtiön tilintarkastaja TTR-tilintarkastus Oy, KHT-yhteisö, Tom Turja, KHT tilintarkastuskertomus
Teemat 4 ja 6
Turja toteaa, että osakkaat ovat tienneet, että prototyypin rakentaminen vaatii edelleen merkittävän suuruisen pääoman sijoittamista yhtiöön ja ettei yhtiö ole vielä laatinut prototyyppiä, jolla keksinnön toimivuus voitaisiin todeta. Turja toteaa edelleen, että kyseinen seikka käy ilmi yhtiön internet-sivuilta. Tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taseesta. Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle.
163. Patentti- ja rekisterihallituksen/Kristiina Grönlundin selvitys 17.1.2008
Teema 3, 4 ja 6
Osoittaa, että arvioidut patenttikustannukset 1,5 - 3,0 miljoonaa euroa, ovat oikean suuruiset. Osakkaille on annettu oikeaa tietoa.
164. Poliisin laatima lista osakkeenomistajista ja heidän ”vaatimuksistaan”.
Teema: Lista on väärin laadittu ja siinä mainitut seikat eivät pidä paikkaansa. Poliisin esittämät kyseiset seikat ja luvut eivät pidä paikkaansa. Lista tukee muiden seikkojen kanssa Partasen syyttömyyttä.
165. Vuoden 2001 tilinpäätöksen liitetiedot
Teemat 4, 5 ja 6
Osoittaa sen hetkistä Partasen yhtiölle lainaamaa määrää, osoittaa, ettei Partaselle ole maksettu palkkoja vuonna 2001
166. Vuoden 2002 tilinpäätöksen liitetiedot
Teemat 4, 5 ja 6
Osoittaa, että Partanen on lainannut yhtiölle 112.422,72 euroa ja ettei Partaselle ole maksettu palkkoja vuonna 2002
167. Vuoden 2003 tilinpäätöksen liitetiedot
Teemat 4, 5 ja 6
Osoittaa, ettei Partaselle ole maksettu palkkoja vuonna 2003
168. Vuoden 2004 tilinpäätöksen liitetiedot
Teema 4, 5 ja 6
Osoittaa, ettei Partaselle ole maksettu palkkoja vuonna 2004
169. Poliisin laatimia taulukkoja Partaselle maksetuista palkoista ja yhtiön maksamista asianmukaisista kuluista, liiteptk 4, s.25-27
Teemat 4, 5 ja 6
Partanen on saanut palkkaa bruttona vain 270.000 euroa (nettona 132.300 euroa) 7 vuoden ajalta, maksettuna kolmen vuoden aikana, palkan määrä on ollut oikeutettu ja alhainen. Partaselle on maksettu takaisin lainoja/velkoja lainmukaisesti 122.215 euroa. Yhtiö on maksanut työsuorituksia vastaan Negally Oy:lle 59.340 euroa, Tietometalli Oy:lle 144.900 euroa ja Actamed Oy:lle 68.544 euroa. Määrät ovat pienehköjä tehtyihin työsuorituksiin nähden ja ne kohdistuvat usealle vuodelle. Poliisin esittämät summat eivät pidä määrällisesti eivätkä perusteeltaan paikkaansa. Yhtiö on selvinnyt toiminnassaan erittäin pienillä kuluerillä.
170. Yhtiön internet-sivut
Teemat 1, 2, 3, 4, 5 ja 6
Antiin osallistuneet eli osakkaat ovat saaneet Yhtiön internet-sivuilta kaiken asiaan liittyvän oleellisen tiedon keksinnöistä, ideoista, innovaatioista, patenttihakemuksista, Partasen ja yrityksen käytännönkokemuksesta/työhistoriasta, patentoinnin kustannuksista, Anneista ja niihin liittyvistä seikoista ja tulevista kustannuksista ja niiden määristä. Partanen ja yhtiö ovat täyttäneet tiedonantovelvoitteen. Partasen ja yhtiön toiminta on ollut oikeaa myös osakkaisiin nähden.
171. Helsingin kauppakorkeakoulun innovaatiojohtamisen professori Liisa Välikankaan artikkeli, Helsingin Sanomat 13.7.2008
Teema 1
Selvittää, mitä innovaatiot ja keksinnöt tarkoittavat. Vahvistaa sen, että muiden mahdottomana pitämät ajatukset/innovaatiot ja keksinnöt voivat olla mahdollisia. Vahvistaa sen, ettei kukaan voi sanoa, etteivät Partasen ideat/innovaatiot ja keksinnöt voi toteutua ja olla mahdollisia.
172. Luettelo Partasen tekemistä patenttihakemuksista
Teemat 1, 2, 3 ja 6
Osoittaa, että Partanen on toiminut alalla jo pitkään ja tehnyt patenttihakemuksia jo vuosikausia ennen antitoimintaa, ajankohdasta 22.10.1987 lukien. Osoittaa, että Partasen olisi pitänyt suunnitella syyttäjän väittämää tekoa liki 20 vuotta. On käytännössä mahdoton ajatus, että Partanen olisi toiminut liki 20 vuotta suunnitelmallisesti, valheellisesti ja petollisesti valmistellen asiaa, joka syyttäjän mukaan on toteutettu vasta ajanjaksolla 1.12.2001-25.9.2007
173. Ab Europsotron Oy:n 16.11.2007 tekemä sopimus Millenial Technologyn kanssa, lisäptk 4, s. 18-19
Teemat 1, 2, 4 ja 6
Amerikkalainen, tunnettu yritys on tehnyt yhtiön kanssa sopimuksen, jossa on valmis sijoittamaan yhtiöön 4,5 miljoonaa euroa tietoisena siitä, että poliisi epäilee Partasta ja yritystä törkeästä petoksesta, poliisi ja sen asiantuntijat ovat sitä mieltä, että keksintö ei voi olla todellinen, Helsingin käräjäoikeus on määrännyt yhtiön ja Partasen omaisuuden takavarikkoon. Millenial on sopimuksessa vahvistanut kirjallisesti, vaikka sillä on ollut kaikki edellä mainittu tieto, että he uskovat siihen, että Partasella on keksintö/innovaatiot, he ovat tietoisia riskistä/riskisijoituksesta, kyseessä on normaali liiketoiminta ja että he ovat valmiita tulemaan todistamaan Suomeen oikeuteen asiasta.
174. Kansainvälisen ja arvostetun yhtiön Frost & Sullivanin myöntämä palkinto Ab Europositron Oy:lle vuoden 2005 teknologiainnovaatiosta ja Frost & Sullivanin poliisille antamat selvitykset, lisäptk 3, s. 3-12.
.
Teemat 1 ja 2
Frost & Sullivan on tutkinut Ab Europositronin toimintaa ja tullut vakuuttuneeksi siitä, että Ab Europositron Oy ansaitsee palkinnon vuoden 2005 teknologiainnovaatiosta. Frost & Sullivan on ilmoittanut, että palkinto on vain tunnustus saavutuksesta ja että palkinnon saamiseen ei liity maksua. Osoittaa, että Partasen keksinnöt/innovaatiot ovat mahdollisia ja että Ab Europositron Oy ja Partanen ovat toimineet asiassa täysin oikein.
175. Kari Kyrön lausunto 9.12.2008
Teemat 1, 2, 3, 4, 5 ja 6
Insinööri, keksintökonsultti ja keksijä Kari Kyrö on toiminut aikanaan myös Keksintösäätiössä projekti-insinöörinä, jolloin (vuodesta 1989 lähtien) ja jonka jälkeen hän on ollut tekemisissä kyseisen akkuasian kanssa. Hän tietää kyseiseen akkuasiaan liittyvistä seikoista. Lausunto osoittaa, että Partasen keksinnöt/innovaatiot voivat olla mahdollisia ja että Ab Europositron Oy ja Partanen ovat toimineet asiassa täysin oikein.
176. VTT:n lausunto 11.6.2008, eptk 4, s. 29-31
Teema: Ei osoita, etteikö Partasen keksinnöt/innovaatiot voisi toteutua. VTT:llä ei ole missään vaiheessa ollut hallussaan keksintöön ja innovaatioihin liittyviä kaikkia ja oleellisia seikkoja. VTT:llä on ollut käytössään vain osa Partasen keksintöön ja innovaatioihin liittyvistä tiedoista.
177. Partasen kassakaapista takavarikoidut asiakirja-aineistot Partasen keksinnöistä ja innovaatioista, liiteptk, s.140-155
Teemat 1 ja 2
Osoittavat, että Partasen keksinnöt ja innovaatiot voivat toteutua. Ovat vain osa sitä kokonaisuutta, josta Partanen keksinnöt ja innovaatiot koostuvat. Asiakirjat eivät yksinään muodosta keksintöjä ja innovaatioita.
178. Tarkastuskertomus Europositron Oy:stä 4.1.2008 kirjanpidosta/tarkastaja Rauni Eerola, liiteptk 4, s. 1-
Teemat 3 ja 5
Osoittaa, että yhtiön kustannukset ovat perustuneet osakkailla olleisiin tietoihin ja laillisiin seikkoihin.
179. Urpo Salon laatima tilintarkastuskertomus 1.6.2007, eptk, s. 287-290
Teema: Osoittaa, että Urpo Salolla on ollut täysin vääriä tietoja yhtiöstä, keksinnöistä/innovaatioista ja patenttihakemuksista. Kyseessä ei ole virallinen yhtiön tilintarkastuskertomus. Osoittaa, että Salon kertomus on virheellinen.
180. Sähköposti 15.6.2007, liiteptk, s. 168
Teema: Sähköposti ei osoita, etteikö tarkastushavaintoja olisi saatettu muiden osakkeenomistajien tietoon.
181. Hallituksen kokouspöytäkirja 4.1.2005, liite ptk 1, s.75
Teemat 5 ja 6
Osoittaa, että Ab Europositron Oy on täysin laillisin perustein ja hyväksytysti maksanut Partaselle perusteltuja ja oikeutettuja palkkioita ja korvauksia. Osakkaat ovat hyväksyneet menettelyn ja asiaan ei ole puututtu tilintarkastuksessa.
182. Hallituksen kokouspöytäkirja 2.11.2005, liiteptk 1, s. 86
Teemat 5 ja 6
Osoittaa, että Ab Europositron Oy on täysin laillisin perustein ja hyväksytysti maksanut Partaselle perusteltuja ja oikeutettuja palkkioita. Osakkaat ovat hyväksyneet menettelyn ja asiaan ei ole puututtu tilintarkastuksessa.
183. Hallituksen kokouspöytäkirja 7.11.2005, liiteptk 1, s. 88
Teemat 5 ja 6
Osoittaa, että Ab Europositron Oy on täysin laillisin perustein ja hyväksytysti maksanut Partaselle perusteltuja ja oikeutettuja palkkioita. Osakkaat ovat hyväksyneet menettelyn ja asiaan ei ole puututtu tilintarkastuksessa.
184. Hallituksen kokouspöytäkirja 19.1.2006, liiteptk 1, s.95
Teemat 5 ja 6
Osoittaa, että Ab Europositron Oy on täysin laillisin perustein ja hyväksytysti maksanut Partaselle perusteltuja ja oikeutettuja palkkioita. Osakkaat ovat hyväksyneet menettelyn ja asiaan ei ole puututtu tilintarkastuksessa.
185. Hallituksen kokouspöytäkirja 26.2.2007, liiteptk 1, s. 111
Teemat 5 ja 6
Osoittaa, että Ab Europositron Oy on täysin laillisin perustein ja hyväksytysti maksanut Partaselle perusteltuja ja oikeutettuja palkkioita. Osakkaat ovat hyväksyneet menettelyn ja asiaan ei ole puututtu tilintarkastuksessa.
186. Selvitys 30.7.2007 ja 13.8.2007 Tietometalli Oy:lle maksettavista provisioista, liiteptk 1, s. 129-130
Teemat 5 ja 6
Osoittaa, että Ab Europositron Oy on täysin laillisin perustein ja hyväksytysti maksanut Tietometalli Oy:lle perusteltuja ja oikeutettuja provisioita. Osakkaat ovat hyväksyneet menettelyn ja asiaan ei ole puututtu tilintarkastuksessa.
187. Tiedote osakkaille 29.12.2004, liite ptk 2, s. 85
Teemat 4, 5 ja 6
Prototyyppivalmistus on kerrottu käynnistyvän, kun on saavutettu minimi 2,4 miljoonaa euroa kokoon. Ab Europositron Oy ei ole kyseisessä vaiheessa saanut kasaan 2,4 miljoonaa euroa eikä ole ollut muitakaan syitä käynnistämiselle, joten prototyyppivalmistusta ei ole käynnistetty. Yhtiö ja Partanen ovat toimineet asiassa täysin oikein.
188. Tiedote osakkaille 1.4.2005, liiteptk 2, s. 86
Teemat 4, 5 ja 6
Ab Europositron Oy on ilmoittanut, että jotta prototyyppivalmistus voidaan aloittaa, yhtiön on saatava kokoon 2,4-8 miljoonaa euroa. Yhtiössä on kyseisellä hetkellä ollut varoja noin 0,5 miljoonaa euroa. Kyseinen kappale on kirjoitettu hieman epäselvästi, mutta tilanne on ollut se, että yhtiö on muuttanut vain maksimimäärää. Tähän on ollut syynä se, että rahaa on ilmoitettu käytettävän aiemmin mainittujen proto-ohjelman ja patentoinnin lisäksi myös lisenssikaupan valmisteluun.
189. Hallituksen kokouspöytäkirja 2.5.2006, liiteptk 1, s. 99
Teemat 4, 5 ja 6
Ab Europositron Oy on päättänyt proto-ohjelman aloittamisesta ja Partaselle maksettavista palkkioista. Yhtiö on ottanut riskin aloittaa proto-ohjelma, vaikka tavoiteltua minimisummaa 2,4 miljoonaa euroa ollut vielä kasassa. Toiminta on ollut liiketoimintasuunnitelma mukaista, kts. kohta 2.6. Yhtiöllä oli lisäksi kyseisellä hetkellä 12 ennakkoilmoittautumista, joista oli tulossa rahaa yhtiölle.
Partasen eli toimitusjohtajan vuosipalkkio oli ollut kyseistä hetkeä ennen 60.000 euroa. Yhtiö on päättänyt, että palkkiosta 30.000 euroa on proto-ohjelmaan liittyvää ja 30.000 toimitusjohtajuuteen liittyvää. Palkkioiden kokonaismäärä on pysynyt ennallaan.
190. Tiedote osakkaille 10.5.2006, liiteptk 2, s. 89
Teemat 4, 5 ja 6
Tiedotteessa kerrotaan osakkaille, että prototyyppiohjelma on alkanut. Prototyyppiohjelma oli alkanut eli Yhtiö oli etsinyt ja löytänyt tilat ohjelmaa varten ja vuokrasopimus oli ns. allekirjoittamista vaille valmis (kts. todiste 191). Yhtiö oli lisäksi mm. hankkinut kemikaaleja, ultraäänihitsaus asiaa oli selvitetty, tutkittu ja valmisteltu, ruostumaton ohutlevykalvo oli hankittu ja Ylitalo valmisteli mallinnetta.
Proto-ohjelma lopetettiin, koska uusmerkintä annissa oli maksamattomia ennakkoilmoituksia, uusmerkintäanti peruttiin ja yhtiö ei saanut oletettuja varoja. Asia varmistui selvitystila päätöksen 27.7.2006 myötä.
191. Vuokrausesite päivämäärältä 24.3.2006
Teemat 5 ja 6
Vuokrausesitteessä on mainittuna se kohde, joka oli tarkoitus hankkia proto-ohjelmaa varten. Vuokrasopimus oli ns. allekirjoittamista vaille valmis. Proto-ohjelma on ollut vireillä.
192. Kirjeitä sijoitusasiakkaille 22.5.2006, 23.5.2006, 20.6.2006 ja 24.8.2006, liiteptk 3, s. 70-73
Teemat 4, 5 ja 6
Kirjeissä kerrotaan sijoitusasiakkaille, että prototyyppi ohjelma on alkanut. Proto-ohjelma oli alkanut.
193. Tilintarkastuskertomus 18.4.2006 tilikaudelta 1.1-31.12.2005 ja tilintarkastuspöytäkirja 20.4.2006 tilivuodelta 2005, liiteptk 2, s. 313-314
Teema 6
Partanen ei ole pyrkinyt lainvastaisesti estämään sijoittajia osallistumasta yhtiön hallintoon osakkaille kuuluvin oikeuksin. Partanen on toiminut asiassa vilpittömästi uskoen, ettei osakkaita tarvitse kutsua yhtiön hallintoon, koska Partasen käsityksen mukaan osakkaiden oikeus osallistua yhtiön hallintoon on alkanut vasta äänivallan myötä 1.8.2006.
Partasella on ollut oman vilpittömän käsityksensä mukaan hyväksyttävä syy olla kutsumatta osakkaita yhtiön hallintoon. Kutsumattomuus yhtiön hallintoon ei ole heikentänyt osakkaiden asemaa eikä yhtiön taloudellista tilannetta. Yhtiön tilinpäätökset on hyväksytty eikä tilinpäätöksissä ole todettu varojen käyttöön liittyviä epäselvyyksiä tai väärinkäytöksiä. Päivämäärästä 1.8.2006 lähtien osakkaat on kutsuttu yhtiön hallintoon.
194. Tilintarkastuskertomus 26.12.2007, liite ptk 2, s. 316
Teema 6
Partanen ei ole pyrkinyt lainvastaisesti estämään sijoittajia osallistumasta yhtiön hallintoon osakkaille kuuluvin oikeuksin. Partanen on toiminut asiassa vilpittömästi uskoen, ettei osakkaita tarvitse kutsua yhtiön hallintoon, koska Partasen käsityksen mukaan osakkaiden oikeus osallistua yhtiön hallintoon on alkanut vasta äänivallan myötä 1.8.2006. Partasella on ollut oman vilpittömän käsityksensä mukaan hyväksyttävä syy olla kutsumatta osakkaita yhtiön hallintoon. Kutsumattomuus yhtiön hallintoon ei ole heikentänyt osakkaiden asemaa eikä yhtiön taloudellista tilannetta. Yhtiön tilinpäätökset on hyväksytty eikä tilinpäätöksissä ole todettu varojen käyttöön liittyviä epäselvyyksiä tai väärinkäytöksiä. Päivämäärästä 1.8.2006 lähtien osakkaat on kutsuttu yhtiön hallintoon.
195. Ylimääräisen yhtiökokouksen päätös 27.7.2006 ja hallituksen kokouspöytäkirja 27.7.2006, liiteptk 1, s. 102-103
Teemat 1, 4 ja 6
Ab Europositron Oy on päättänyt hakeutua selvitystilaan laillisin perustein, koska yhtiöön ei ole saatu riittävästi varoja suurista ponnisteluista huolimatta. Asiasta on tiedotettu osakkaille. Osakkaat ovat tämän jälkeen ilmoittaneet, että he uskovat keksintöön ja toivovat, että yhtiö jatkaa toimintaansa ja pyrkii hankkimaan yhtiöön lisää varoja. Ab Europositron Oy on tämän jälkeen peruuttanut selvitystilamenettelyn välittömästi. Selvitystila kesti alle viikon ajanjaksolla 29.9.2006-5.10.2006. Asiasta ei ole aiheutunut osakkaille mitään haittaa eikä tappiota. Partanen ei ole halunnut asiassa itselleen mitään etua.
196. Rainer Partasen allekirjoituksella varustettu 14.9.2004 päivätty otsikoimaton kirje, liiteptk s. 71
Teemat 4, 5 ja 6
Kirjeellä ei ole ollut mitään merkitystä. Kirje ei ole vaikuttanut osakkaiden eikä yhtiön asemaan heikentävästä. Kirje ei ole antanut Partaselle mitään etua. Yhtiö ja Partanen eivät ole kirjeen kautta toimineet asiassa mitenkään väärin.
197. Rainer Partasen ohje 17.5.2007 veljelleen hallitustehtävien varalta.
Teemat 4, 5 ja 6, liiteptk 1, s. 138-139
Ohjeella ei ole ollut mitään merkitystä. Ohje ei ole vaikuttanut osakkaiden eikä yhtiön asemaan heikentävästä. Ohje ei ole antanut Partaselle mitään etua. Yhtiö ja Partanen eivät ole ohjeen kautta toimineet asiassa mitenkään väärin.
198. Ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja 11.12.2006 ja sen liite
Teemat: 4, 5 ja 6, liiteptk 1, s. 104-110
Osoittaa, että selvitystila on päättynyt. Selvitystila ja sen päättyminen eivät ole vaikuttanut osakkaiden eivätkä yhtiön asemaan heikentävästä. Ne eivät ole antanut Partaselle mitään etua. Yhtiö ja Partanen eivät ole niiden kautta toimineet asiassa mitenkään väärin.
199. EU:n lehdistötiedote 5.7.2000, eptk, s. 312-314
Teema 3
Lehdistötiedote ei osoita, mitkä ovat patentointikustannukset tapauksessa Ab Europositron Oy. Lehdistötiedote ei sovellu nyt kyseessä olevaan yksittäisluonteiseen tapaukseen. Lehdistötiedotteessa ei tiedetä, mitkä ovat Ab Europositron Oy:n patentointitarpeet ja patentointikustannukset.
200. VTT:n lausunto 11.6.2008, allekirjoittajina palvelupäällikkö Sulo Piepponen ja tutkija Risto Hiukka, lisäptk 5, s. 5-7
Teema 1
VTT/Piepponen ja Hiukka toteavat, että: ”Alumiini-teräsakun saaminen vesipohjaisen elektrolyytin läsnä ollessa myös ladattavaksi, on tämänhetkisen tiedon perusteella ja käsityksemme mukaan erittäin epätodennäköistä”. Partasen keksintö ja innovaatiot ovat täten mahdollisia. Myös Diplomi-insinööri Jaakko Happonen on kuulustelukertomuksessaan 28.3.2008, sivuilla 8 ja 9 kertonut, että 6 akateemisen tason asiantuntijaa on perehtynyt asiaan ja kukaan heistä ei ole väittänyt, että alumiiniakkua olisi mahdotonta ladata vesiliuoksesta.
VTT/Piepponen ja Hiukka toteavat, että heidän hallussaan ollut aineisto ei mahdollista alumiiniakun rakentamista eikä aineistosta selviä, miten akku toimii. VTT:llä/Piepposella ja Hiukalla on ollut hallussaan vain osa materiaalista ja ainoastaan tämän hetkinen tieto, joten on käytännössä mahdotonta, että heille olisi selvinnyt, miten akku rakennetaan tai kuinka akku toimii.
201. Ab Europositron Oy:n ulkomaalaisten kontaktien tapaamiset
Teemat 1, 2 ja 6
Vahvistaa sen, että keksinnöt/innovaatiot ovat todellisia ja toteuttamiskelpoisia, Partasella on riittävästi kokemusta ja ammattitaitoa ja että yhtiö ja Partanen ovat toimineet oikein osakkaisiin nähden. Partanen ja yhtiö ovat kieltäytyneet varojen ottamisesta, jota kieltäytymistä he eivät olisi tehneet, jos Partasella olisi ollut rikolliset aikomukset.
202. Akkulaitteen kehityshistoria ja suunnitelma sen toteuttamiseksi
Teemat 1, 2, 3 ja 6
Kyseessä on tavallaan lyhyt historiikki yhtiöstä, joka selventää sitä, kuinka asiassa on toimittu ja että asiassa on toimittu täysin oikein.
203. Helsingin Sanomien, 30.6.2008, artikkeli
Teema:
Syyttömyysolettamaa on rikottu. Partanen on saatettu yleisesti syylliseksi jo ennen oikeudenkäyntiä. Tietojen antamista on käytetty keinona, jolla on vaikutettu yleiseen ja ennen kaikkea asianomistajien mielipiteisiin ennakkokäsityksen saamiseksi. Artikkelissa, joka pohjautuu mm. syyttäjän laatimaan haastehakemukseen ja syyttäjän näkemyksiin todetaan täysin totuuden vastaisesti ja harhaanjohtavasti mm., että:
-Keksintö on mielikuvituksen tuotetta
-Europositron/Partanen on erehdyttänyt sijoittajia
-Liikekumppaneiden syyttämättäjättämispäätösten mukaan osakemyynnin tarkoituksena oli kuitenkin pääasiassa rahan kerääminen sijoittajamarkkinoilta Rainer Partasen omiin tarkoituksiin
-Partasen mukaan vajaa miljoona euroa on uponnut pelkästään osakeannin markkinointiin
-Sen sijaan Partasen kaksi liikekumppania ei joudu leivättömän pöydän ääreen (väitetään siis, että Partanen joutuu leivättömän pöydän ääreen eli vankilaan)
-Syyttäjän mukaan koko projektia ei nimittäin ollut tarkoituskaan toteuttaa tai sitä ei kyetty toteuttamaan ja varoja kerättiin ilman todellista aikomusta projektin toteuttamiseen
-haastehakemuksessa sijoituksiaan vaatii takaisin 276 suomalaista ja muutama ulkomaalainen nimi
On täysin varmaa, että kyseisellä tiedottamisella ja artikkelilla on vaikutettu asianomistajiin ja siihen, kuinka asianomistajat eli yhtiön osakkaat tulevat suhtautumaan Partaseen ja tekemään vaatimuksia Partasta kohtaan.
Samaa vaikuttamista on tehty jo aiemmin mm. poliisin 31.10.2007 päiväämällä kirjeellä osakkeenomistajille, Helsingin sanomien artikkelilla 29.10.2007 (perustuu poliisin antamiin tietoihin), kauppalehden artikkelilla 30.10.2007 ja Vasabladetin artikkelilla 4.11.2007.
204. Agreement on subscription 28.12.2004
Teemat 1, 2 ja 6
Vahvistaa sen, että keksinnöt/innovaatiot ovat todellisia ja toteuttamiskelpoisia, Partasella on riittävästi kokemusta ja ammattitaitoa ja että yhtiö ja Partanen ovat toimineet oikein osakkaisiin nähden. Yhtiöllä on ollut perusteltu syy olettaa yhtiöön kertyvän huomattavasti varoja. Osakkaille ei ole annettu vääriä tietoja. Liittyy myös todistaja Ron Hodkinsonin kuulemiseen.
205. Ab Europositron Oy:n varsinaisen yhtiökokouksen 10.1.2009 pöytäkirja
Teemat 4, 5 ja 6
Yhtiökokous on vahvistanut vuoden 2006 ja 2007 tilinpäätöksen ja myöntänyt vastuuvapauden. Ilman Partasen ja Anneli Laitisen ääniäkin vahvistaminen ja myöntäminen olisi tapahtunut äänin 40 puolesta – 25 vastaan. Yhtiön hallitukseen olisi päässyt (mahdollisuus vaikuttaa enemmän toimintaan), mutta kukaan muu osakas ei sinne halunnut kuin Partanen.
206. Helsingin Sanomien, 12.1.2009, artikkeli
Teema:
Artikkeli on julkaistu samana päivänä kun oikeudenkäynti on alkanut, ennen oikeudenkäynnin alkua. Syyttömyysolettamaa on rikottu. Partanen on saatettu yleisesti syylliseksi jo ennen oikeudenkäyntiä. Tietojen antamista on käytetty keinona, jolla on vaikutettu yleiseen ja ennen kaikkea asianomistajien mielipiteisiin ennakkokäsityksen saamiseksi. Artikkelissa, joka pohjautuu mm. syyttäjän laatimaan haastehakemukseen, todetaan täysin totuuden vastaisesti ja harhaanjohtavasti mm., että:
-Osakemyynnistä saadut rahat (1,3 miljoonaa euroa) taas menivät tutkimus- ja kehitystyön sijaan enimmäkseen Partasen henkilökohtaiseen toimeentuloon ja muuhun toimintaan
-Syyttäjä on haastanut todistajiksi asiantuntijoita, joiden mukaan kuvaillun keksinnön prototyyppi olisi voitu rakentaa todennäköisesti 10.000-100.000 eurolla. Partasen mukaan rahaa pitää olla jopa kahdeksan miljoonaa euroa.
-Yhtiön tilintarkastaja huomautteli toistuvasti Partasen väärästä toiminnasta Europositronissa. Hermostunut Partanen päättikin hakea yhtiön selvitystilaan kesällä 2007. Hän myös päätti yhtiön varojen jakamisesta niin, että hän saisi niistä 90 prosenttia ja vähemmistöomistajat 10 prosenttia. Partanen ei kuitenkaan ehtinyt purkaa yhtiötä, sillä poliisi pidätti ja oikeus vangitsi hänet yli kuukaudeksi syksyllä 2007.
On täysin varmaa, että kyseisellä tiedottamisella ja artikkelilla on vaikutettu asianomistajiin ja siihen, kuinka asianomistajat eli yhtiön osakkaat tulevat suhtautumaan Partaseen ja tekemään vaatimuksia Partasta kohtaan.
Samaa vaikuttamista on tehty jo aiemmin mm. poliisin 31.10.2007 päiväämällä kirjeellä osakkeenomistajille, Helsingin sanomien artikkelilla 29.10.2007 (perustuu poliisin antamiin tietoihin), Helsingin Sanomien artikkelilla 30.6.2008 (perustuu haastehakemukseen), Kauppalehden artikkelilla 30.10.2007 ja Vasabladetin artikkelilla 4.11.2007.
207. Patentti- ja rekisterihallituksen vastaanottoilmoitus 7.1.2009
Teemat: 1 ja 6
Partanen on jättänyt Ab Europositron Oy:öön liittyen patenttihakemuksen otsakkeella ”Menetelmä muuntaa molekyylejä sekä tuottaa vapaita radikaalimolekyylejä sähkökemian liuokseen ja siihen soveltuvat aineet”.
208. Patentti- ja rekisterihallituksen vastaanottoilmoitus 1.4.2008
Teemat: 1 ja 6
Partanen on jättänyt Ab Europositron Oy:öön liittyen patenttihakemuksen otsakkeella ”Menetelmä, hydraattikideaineyhdisteen teko sähköaktiiviseksi liuokseksi”.
209. Helsingin hovioikeuden tuomio Nro 82
Teemat 4 ja 6
Mahdolliset muotovirheet yhtiökokouksiin kutsumisissa tai siinä, ettei osakkaita ole kutsuttu kokouksiin ennen päivämäärää 1.8.2006 eivät ole vaikuttaneet osakkeenomistajien oikeuksiin eivätkä päätöksien sisältöön eikä muotovirheillä on ollut asiallista merkitystä päätöksien muodostumiseen. Hovioikeuden tuomion sivulla 5 todetaan yleisesti :”Päätöksen pätemättömyys edellyttää kuitenkin, että muotovirhe on voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön tai osakkeenomistajan oikeuteen (KKO:1981:136). Menettelyvirhe on moiteperuste vain silloin, jos sillä on voinut olla asiallista merkitystä päätöksen muodostumiseen”.
210. Rainer Partasen kirje 13.10.2006
Teemat 4 ja 6
Partanen on ilmoittanut heti 29.9.2006 jälkeen selvitystilasta osakkeenomistajille, jotka ovat ilmoittaneet, että he haluavat, että yhtiö jatkaa toimintaansa ja varojen keräämistä. Partanen ja yhtiö ovat päättäneet 5.10.2006 lopettaa selvitystilan, koska osakkeenomistaja ovat antaneet voimakkaan tukensa Partaselle ja yhtiölle.
211. Rainer Partasen sähköposti 19.10.2006
Teemat 4 ja 6
Zelg Oy:n/asianomistaja Pólonin haastehakemus on saatu tiedoksi vasta 19.10.2006, Zelg Oy:n/Pólonin haastehakemuksella ei ole ollut vaikutusta selvitystilan lopettamiseen.
Partanen on ilmoittanut heti 29.9.2006 jälkeen selvitystilasta osakkeenomistajille, jotka ovat ilmoittaneet, että he haluavat, että yhtiö jatkaa toimintaansa ja varojen keräämistä. Partanen ja yhtiö ovat päättäneet 5.10.2006 lopettaa selvitystilan, koska osakkeenomistaja ovat antaneet voimakkaan tukensa Partaselle ja yhtiölle.
212. Helsingin käräjäoikeuden 18.10.2006 päivätty ilmoitus moitekanteesta
Teemat 4 ja 6
Zelg Oy:n/asianomistaja Pólonin haastehakemus on saatu tiedoksi vasta 19.10.2006, Zelg Oy:n/Pólonin haastehakemuksella ei ole ollut vaikutusta selvitystilan lopettamiseen.
213. Memorandum of Understanding, päivätty 12.12.2003
Teemat 1, 2 ja 6
Vahvistaa sen, että keksinnöt/innovaatiot ovat todellisia ja toteuttamiskelpoisia, Partasella on riittävästi kokemusta ja ammattitaitoa ja että yhtiö ja Partanen ovat toimineet oikein osakkaisiin nähden. Yhtiöllä on ollut perusteltu syy olettaa yhtiöön kertyvän huomattavasti varoja. Osakkaille ei ole annettu vääriä tietoja. Liittyy myös todistaja Ron Hodkinsonin kuulemiseen.
214. Tietotili Audit Oy:n/Patentti ja rekisterihallituksen sähköpostit 6.6.2007
Teema:
Tietotili Audit Oy/Urpo Salo eivät ole tiedustelleen Patentti- ja rekisterihallitukselta, onko Ab Europositron Oy:llä patenttihakemuksia. He ovat tiedustelleet ainoastaan patenteista, hyödyllisyysmalleista ja sillensäjätöistä. Sillensäjättö on aivan eri asia kuin patenttihakemus. Salon käsitykset asiasta ovat lähteneet alkujuuriltaan väärille urille
215. Handbook of Batteries/David Linden 1995, 1.8, Principles of Operation
Teemat 1, 2 ja 6
Aineiden energia-arvoja. Alumiiniakusta saatava teoreettinen arvo voi olla jopa noin 5 kwh/kg eli liki neljä kertaa suurempi, kuin AB Europositron Oy on ilmoittanut mahdollisesti valmistuvasta omasta akustaan (1,3 kwh/kg). Mainittakoon, että Alumiinin tuottamiseen tarvitaan energiaa noin 14-16 kwh/kg, josta seikasta todistajilla Vuorilehto ja Piepponen ei ollut mitään käsitystä ja näkemystä, joka seikka tekee osin ymmärrettäväksi heidän väärät käsityksensä.
216. Marleyn kirje Laitiselle 2.3.2005, lisäptk 2, s. 160
Kirje ja Marleyn mielipiteet Frost & Sullivanista eivät poista niitä tosiasioita, että Frost & Sullivan on arvostettu kansainvälinen yritys. Frost & Sullivan on tutkinut Ab Europositronin toimintaa ja tullut vakuuttuneeksi siitä, että Ab Europositron Oy ansaitsee palkinnon vuoden 2005 teknologiainnovaatiosta. Frost & Sullivan on ilmoittanut, että palkinto on vain tunnustus saavutuksesta ja että palkinnon saamiseen ei liity maksua. Osoittaa, että Partasen keksinnöt/innovaatiot ovat mahdollisia ja että Ab Europositron Oy ja Partanen ovat toimineet asiassa täysin oikein.
217. Partasen Sähköpostiviesti osakkeenomistajalle ja todistaja Jouni Torviselle 6.10.2006 aikaisin aamulla
Teema: 6
Partanen on toiminut selvitystilan aloittamisessa ja lopettamisessa oikein. Selvitystilan lopettaminen ei johtunut Zelg Oy:n (Polon) nostamista kanteista eikä KHT Salon väittämistä seikoista vaan kyseessä oli Partasen oma päätös, kun hän oli selvinnyt burn-outista ja kuullut osakkeenomistajilta, että asiaa/yhtiön toimintaa jatketaan ja varoja yritetään kerätä niin kauan kuin yhtiössä on rahaa jäljellä tai on saavutettu vaadittu 2,4 miljoonan euron minimitavoite. Partanen ei ole halunnut selvitystilassa itselleen varoja vaan selvitystilaan hakeutumisen syyt ovat olleet yhtiötä vastaan nostetut kanteet, 3. annin epäonnistuminen, työuupumus, vastoinkäymiset ja Partasen Burn-out. Sähköpostin ajankohta todistaa, että selvitystilan lopettamisen syyt ovat ne, mitkä Partanen on johdonmukaisesti koko ajan kertonut.
OIKEUDESSA KUULLUT HENKILÖTODISTAJAT
1. Rainer Partanen todistelutarkoituksessa
Teemat 1, 2, 3, 4, 5 ja 6 sekä yhtiön ja Partasen toiminta ja tapahtuneet seikat
2. Jukka Kivitie, puh. 040-758 32 34
Leitzinger Oy, Tammisaarenkatu 1 A, 00180 Helsinki
Varatuomari Kivitie toimii patenttilakimiehenä Leitzinger Oy:ssä ja hän on entinen Suomen Patenttiasiamiesyhdistyksen puheenjohtaja. Hänellä on laaja kokemus työnsä ja yhdistystoiminnan kautta patentoinnista ja siihen liittyvistä kysymyksistä. Asiantunteva todistaja.
Teemat 1, 3, 5 ja 6
3. Kenneth Bergenheim, puh. 040-502 9636
Kreab Oy, Eteläesplanadi 18, 7 krs., 00130 Helsinki
Bergenheim toimii Senior Partnerina viestintätoimisto Kreab Oy:ssä. Hänellä on erittäin laaja kokemus antitoiminnasta ja siihen liittyvistä kysymyksistä. Kirjalliset todisteet 2, 203 ja 206, Helsingin Sanomien artikkelien vaikutus asianomistajiin/osakkeenomistajiin eli kuinka asianomistajat eli yhtiön osakkaat tulevat suhtautumaan Partaseen ja tekemään vaatimuksia Partasta kohtaan, syyttömyysolettaman rikkominen. Asiantunteva todistaja.
Teemat 4 ja 5
4. Tom Turja, puh. 0400-414 167
Tilintarkastusrengas Oy, Paasivuorenkatu 2 C, 00530 Helsinki
Turja on KHT ja toimii Tilintarkastusrengas Oy:ssä. Turja on Ab Europositron Oy:n vuoden 2006, 2007 ja 2008 tilintarkastaja. Asiantunteva todistaja
Teemat 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja syyttäjän nimeän todistajan Urpo Salon todistusteemojen/todistelun näyttäminen merkityksettömäksi
5. Yrjö Rinta-Jouppi, puh. 09-2780 0002
Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE ry, Radiokatu 20, 00240 Helsinki
Kauppatieteiden tohtori ja tekniikan lisensiaatti Yrjö Rinta-Jouppi on Suomen Keksijäin Keskusliiton KEKE ry:n puheenjohtaja. Hän tietää kyseiseen akkuasiaan liittyvistä seikoista. Asiantunteva todistaja
Teemat 1, 2, 3, 4, 5 ja 6
6. Kari Kyrö, puh. 050-463 4707
Läksyrinne 27-29 i9, 00760 Helsinki
Insinööri, keksintökonsultti ja keksijä Kari Kyrö on toiminut aikanaan myös Keksintösäätiössä projekti-insinöörinä, jolloin (vuodesta 1989 lähtien) ja jonka jälkeen hän on ollut tekemisissä kyseisen akkuasian kanssa. Hän tietää kyseiseen akkuasiaan liittyvistä seikoista. Asiantunteva todistaja
Teemat 1, 2, 3, 5 ja 6
7. Herkko Ylitalo, puh. 050-406 0567
Harmontie 2 D 31, 01200 Vantaa
Ylitalolla on metallialan koulutus ja hän on toiminut viimeiset 20 vuotta yrittäjänä mm. ruostumattomaan teräkseen ja sen esivalmistukseen teollisuudelle liittyvissä kysymyksissä ja mm. koe-elektrodien valmistuksessa. Hän on myös Ab Europositron Oy:n osakkeenomistaja. Hän on ollut tekemisissä kyseisen akkuasian kanssa mm. liittyen konstruktio mallilaitteeseen ja erikoishitsauskokeisiin. Asiantunteva todistaja
Teemat 1, 2, 4, 5 ja 6
8. Jussi Hyvärinen, puh. 0400-503 288
Heinäpurontie 36 A 7, 80110 Joensuu
Hyvärinen on arkkitehti, suunnittelija, yritysjohtaja ja keksijä. Hänellä on suunnitelmat projektiin liittyvään puhdastilaratkaisuun. Asiantunteva todistaja
Teemat 1, 2, 3, 4, 5 ja 6
9 David Marley, puh. +44-1494-874413
50 Hillside Close, Chalfont St Peter, Gerrards Cross, Bucks SL9 OHN, U.K. davidmarley@mac.com
Marley on Ab Europositron Oy:n osakkeenomistaja, liikemies ja keksijä. Hän tuntee lukuisia professoreja ja tiedemiehiä, jotka ovat valmiita tukemaan Partasen akkuasiaan liittyviä ajatuksia. Hän tietää kyseiseen akkuasiaan liittyvistä seikoista. Asiantunteva todistaja
Teemat 1, 2, 3, 4, 5 ja 6
10. Ron Hodkinson
Fuel Cell Control Ltd, Unit 7, Spring Copse Business Park, Slinfold, Nr Horsham
Hodkinson on elektroniikan ja kemian insinööri, toimitusjohtaja ja keksijä. Hän omistaa useita patentteja koskien polttokennojen säätölaitteita ja vedyn varastointia, kuljetusta ja valmistusta. Hän on lisäksi maailmalla tunnettu sähköautoalan expertti. Hän on kirjoittanut lukuisia kirjoituksia alan lehtiin, pitänyt esitelmiä sähköautoista ja niiden voimanlähteistä. Hän on lisäksi kirjoittanut kirjan ”Lightweight Electrict/Hybrid Vehicle Design”, jossa käsitellään mm. nyt esillä olevaa akkuasiaa. Hän tietää kyseiseen akkuasiaan liittyvistä seikoista ja hän on aikanaan tehnyt esisopimuksen yhteistyöstä Ab Europositron Oy:n kanssa. Asiantunteva todistaja
Teemat 1, 2, 4 ja 6
11. Dennis Palmer, puh. +1-435-239-8077
Millenium Technology, 816 North Main, Brigham City, Ut 84302, USA
Palmer on hakenut patentteja keksimäänsä, uudenlaiseen tekniikkaan perustuvaan sähkömoottorikonstruktioon. Palmerin yritys Millenium Technology on tehnyt Ab Europositron Oy:n kanssa voimassa olevan esisopimuksen 4,5 miljoonan euron sijoituksesta. Palmer tietää kyseiseen akkuasiaan liittyvistä seikoista. Asiantunteva todistaja
Teemat 1, 2 ja 6
12. Per-Olof Partanen, puh. 050-62628
Vantaanmäki 5 C 97, 01730 Vantaa
Per-Olof Partanen on Rainer Partasen veli ja hän on avustanut Rainer Partasta oman työnsä ohella asiaan liittyen n. 20 vuoden ajan yleisellä tasolla sekä anneissa ajalla 2001 ja siitä eteenpäin. Per-Olof Partanen on seurannut sivusta akkuasian kehitystä. Hän on hoitanut Tietometalli
Oy:n kautta, että kaikki Ab Europositrin Oy:n käytännön asiat ovat kunnossa.
Teemat 2, 4 ja 5
13. Edesmennyt Martti Laitinen
Laitinen on ollut mukana asiassa n. 12 vuotta mm. rahoituksen hankintaan ulkomailta liittyen.
Teemat 1, 2, 3, 4, 5 ja 6
14. Ilkka Pekanheimo, puh. 0400-221 421
Brahenkatu 12, 20100 Turku
Pekanheimo on Ab Europositron Oy:n osakkeenomistaja, valaistussuunnittelija ja erikoishammaslääkäri ja hänellä on koulutusta fysiikasta ja kemiasta.
Teemat 1, 2, 3, 4, 5 ja 6
15. Janne Aaltonen, puh. 040-762 0834
Haapatie 22, 24260 Salo
Aaltonen on Ab Europositron Oy:n osakkeenomistaja.
Teemat 1, 4, 5 ja 6
16. Harri Järvinen, puh. 050-326 2718
Utiskantie 26, 24130 Salo
Järvinen on Ab Europositron Oy:n osakkeenomistaja.
Teemat 1, 4, 5 ja 6
17. Jouni Helminen, puh. 050-373 7378
Tölönkaari 6 A 4, 30420 Forssa
Helminen on Ab Europositron Oy:n osakkeenomistaja.
Teemat 1, 4, 5 ja 6
18. Kari Ervasti, puh. 044-262 6771
Välikujantie 45, 31640 Humppila
Ervasti on Ab Europositron Oy:n osakkeenomistaja.
Teemat 1, 4, 5 ja 6
19. Aimo Jänkälä, puh. 050-501 1313
Ilomäenkatu 1 A, 24100 Salo
Jänkälä on Ab Europositron Oy:n osakkeenomistaja.
Teemat 1, 4, 5 ja 6
20. Hanna Sairanen, puh. 040-510 8618
Ruonantie 79, 31520 Pitkäjärvi
Sairanen on Ab Europositron Oy:n osakkeenomistaja.
Teemat 1, 4, 5 ja 6
21. Ilkka Laakso, puh. 02-731 4841
Horninkatu 13 A 7, 24100 Salo
Laakso on Ab Europositron Oy:n osakkeenomistaja.
Teemat 1, 4, 5 ja 6
22. Jouni Torvinen, puh. 00-359-886-867-322
Kroatiassa
Torvinen on Ab Europositron Oy:n osakkeenomistaja.
Teemat 1, 4, 5 ja 6
23. Gerdie Lingstrom, puh. 001-909-949-7066
Yhdysvalloissa
Lingstrom on Ab Europositron Oy:n osakkeenomistaja.
Teemat 1, 4, 5 ja 6
Helsingissä 13. päivänä marraskuuta 2010
Rainer Partanen
Helsinki
Laati:
Tero Puha
asianajaja, varatuomari, Helsinki
This entry was posted on 15 Jan 2018 at 09:46 by rainer and is filed under Uutiset.