Perustuslain mukaan Suomen virallinen raha yksikkö on Markka edelleen, sekä EU jäsenyys ei ole lainmukainen koska liittyminen ei tapahtunut perustuslain mukaan, vaan tapahtui valtiopetos, josta vastuulliset tulee saattaa tuomiolle.
Lainattua 22.08.2016
tiistai 2. helmikuuta 2010
Miten Suomi luopui markasta?
SALAISEN EMU-PÖYTÄKIRJAN ASIANOSAISET
Kysymyksessä on EU-ministeriryhmän kokouksen 20.12.1993 pöytäkirja 16/93.
KYSYMYS AHON HALLITUKSEN MINISTEREILLE
Satakunnan Kansa uutisoi salaisen EMU-pöytäkirjan vapauttamisesta 10.5.2001 ja toistamiseen 16.5. 2001. Helsingin toimituksen toimittaja Maarit Raunio haastatteli Tuomiojaa ja kysyi:
” -EU-ministeriryhmä totesi 20.12.1993 mm. että kansalliset päätökset osallistumisesta Emun kolmanteen vaiheeseen tehdään aikanaan eduskunnassa ja hallituksessa. Harhautettiinko tällä “varaumalla” eduskuntaa, kuten jotkut katsovat?”
Tuomioja vastasi:
”- Sitä pitää kysyä niiltä, jotka ovat tuolloin olleet tätä mahdollista harhautusta tekemässä, edellisen edelliseltä hallitukselta.”
LÄSNÄOLLEET
Kokoukseen osallistuneet ovat pääministeri Esko Aho ja ministerit Pertti Salolainen, Heikki Haavisto, Sirpa Pietikäinen, Ilkka Kanerva, Toimi Kankaanniemi sekä EU-ryhmän ulkopuolisena osallistujana sisäministeri Mauri Pekkarinen.
Mukana olivat myös alivaltiosihteeri Veli Sundbäck, osastopäällikkö Antti Satuli, ylijohtaja Bo Göran Eriksson, apulaisosastopäällikkö Eikka Kosonen, toimistopäällikkö Marita Eerikäinen, toimistopäällikkö Antti Kuosmanen, finanssineuvos Lasse Aarnio, lainsäädäntöneuvos Niilo Jääskinen, kaupallinen neuvos Esa Härmälä ja sihteerinä Kare Halonen.
Mukana olivat EU-virkamiesryhmän ulkopuolisina osp Laajava ja eav Huhtaniemi.
TEKAISTU EMU-VARAUMA
Salaista pöytäkirjassa on se, että 6§:n loppuun on kirjoitettu EMU-varaumaan viittaava teksti.
6 §:n teksti:
“Todettiin, että talous- ja rahaliiton osalta Suomi ilmoittaa ko. neuvotteluluvun olevan suljettavissa. Siinä yhteydessä muistutetaan, että kansalliset päätökset, joita Suomen osallistuminen EMU:n kolmanteen vaiheeseen edellyttää, tehdään aikanaan eduskunnassa ja hallituksessa.”
Merkittävää on, että ”EMU-varauma” olikin vain 5. ministeritason tapaamisessa Brysselissä 21.12.1993 luettava muistutusvirke, jonka tekstiä Perustuslakivaliokunnassa asiantuntijalausuntona käyttäen markka saatiin hävitettyä perustuslaista ilman lakiesitystä.
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO
Perustuslakivaliokunta (pj Sauli Niinistö) perusti EU-liittymislakia koskevan lausuntonsa erään perustualakivaliokunnna jäsenen mukaan asiatuntijoina toimineiden Esko Ahon ja Sundbäckin antamiin EMU-varauman luonteisiin lausumiin.
PeVL 14/1994 vp:n teksti kuluu: “Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen puolelta on jäsenyydestä neuvoteltaessa todettu, että talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen siirtyminen edellyttää valtiosäännön mukaan eduskunnan myötävaikutusta.
Tähän viitaten perustuslakivaliokunta katsoo, että liittymissopimus ei vielä voi merkitä sitoutumista osallistua talous- rahaliiton kolmanteen vaiheeseen.”
Asianosaisia ovat kaikki perustuslakivaliokunnan jäsenet, nimittäin kyseinen lausunnon teksti oli Ahon hallitukselle niin merkittävä, että jos sitä ei olisi ollut olemassa, olisi hallituksen EU-liittymislain yhteydessä pitänyt antaa eduskunnalle lakiesitys markan hävittämiseksi hallitusmuodosta.
LIPPOSEN HALLITUKSEN TIEDONTO
Kun Lipposen I hallitus vuonna 1998 ”valitsi menettelytavan” euroon siirtymisestä, ei kyseessä ollutkaan perustuslain muutosesitys markasta luopumisesta.
Satakunnan Kansassa oli 21.2.1998 oikeusministeri Sauli Niinistön haastattelu alaotsikolla ”Tiedonanto on luonteva tapa”:
”Niinistö puolusti jälleen torstaina hallituksen päätöstä tuoda Emu-esityksensä eduskuntaan tiedonantona. Tiedonanto on niitä kaikkein vaikutusvaltaisempia keinoja, keskeisempiä keinoja, jolla hallitus voi eduskuntaa lähestyä. Niinistö on kaiken aikaa tyrmännyt suoralla iskulla lakivaateet. Ei lakiin olisi mitään sisältöä, Niinistö tokaisi.”
Niinpä eduskunta - historialliseksi uutisoidussa EMU-päätöksessä 17.4.1998 - äänesti vain valtioneuvoston tiedonannosta VNT1/1998 vp. Tiedonannoista eduskunta äänestää vain hallituksen luottamuslauseäänestyksenä.
Tiedonannolla ei muuteta perustuslakia. Niinpä markka jäi edelleen Suomen Hallitusmuotoon.
UM:n SALAAMISPÄÄTÖS
Kun kyseistä pöytäkirjaa pyydettiin Ulkoministeriöstä, allekirjoittivat
Ulkoasiainministeriön virkamiehet Pertti Nummela ja Martti Favorin 26.1.2000 Ulkoasiainministeriön salassapitopäätöksen HELT001-4, jossa sanotaan, että pöytäkirja on salassapidettävä viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n 1. mom. 2. kohdan mukaan.
Ks. UM:n salaamispäätös:
http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=poytakirja2
KHO: PÖYTÄKIRJA ON SALASSA PIDETTÄVÄ
Korkein hallinto-oikeus vahvisti 17.10.2000 pöytäkirjan salassapidon ratkaisulla dnro 279/1/00, taltionumero 2608. KHO otti asiakirjojen substanssiin (sisältöön) kantaa muuttamalla salassapitoargumentteja kovemmiksi kuin mitä UM:n päätökseen oli kirjoitettu. KHO:n mielestä pöytäkirja ja liitemuistio 1075 ovat salassapidettävä Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 1. kohdan mukaan, eikä 2. kohdan mukaan kuten ulkoministeriö oli salaamisen tehnyt.
KHO:n mukaan ”kysymyksessä on poliittisten ja taloudellisten suhteiden järjestäminen Suomen ja eräiden toisten valtioiden kesken”.
KHO:n päätös:
http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=paatos
TUOMIOJA VAPAUTTI SALASSAPIDOSTA
Ulkoministeri Tuomioja sai ko. pöytäkirjan salaamisesta kirjallisen kysymyksen, jonka seurauksena Tuomioja päästi pöytäkirjan julkisuuteen.
Ministerin vastaus:
http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=vastaus
TUOMIOJAN HAASTATTELU
Satakunnan Kansa uutisoi pöytäkirjojen vapauttamisesta 10.5.2001 ja toistamiseen 16.5. 2001. Helsingin toimituksen toimittaja Maarit Raunio haastatteli Tuomiojaa ja kysyi:
” -EU-ministeriryhmä totesi 20.12.1993 mm. että kansalliset päätökset osallistumisesta Emun kolmanteen vaiheeseen tehdään aikanaan eduskunnassa ja hallituksessa. Harhautettiinko tällä “varaumalla” eduskuntaa, kuten jotkut katsovat?”
Tuomioja vastasi:
”- Sitä pitää kysyä niiltä, jotka ovat tuolloin olleet tätä mahdollista harhautusta tekemässä, edellisen edelliseltä hallitukselta.”
Ks. Haastattelu: http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=poytakirja14
Nyt on tullut aika esittää kysymys kokouksessa läsnä olleilta ministereiltä.
TUNNUSTUKSIA
Kansanedustaja Juha Korkeaojan ja silloisen pääministeri Esko Ahon tunnustuksista on uutisointia, jotka helpottavat EMU-kokouksessa mukana olleiden ministerien kielenkantojen avautumista ja antavat myös medialle rohkeutta.
I JUHA KORKEAOJAN TUNNUSTUS
Tämä tunnustus tapahtui Korkeaojan omasta aloitteesta tehdyssä haastattelussa.
Taustaa Korkeaojan tunnustukselle
Kokemäen kaupunginvaltuuston 90-vuotisjuhlakokouksessa 17.9.2001 oli päätettävänä eurotaksoituksia.
Kokouksen tapahtumista ja sitä seuranneista asioista uutisoi kolme kokemäkeläistä lehteä.
SydänSatakunta-lehden päätoimittaja Timo Simula kertoi valtuuston juhlakokouksesta Lehtitalon lehterillä-palstalla: Mikko Laiho oli saanut haltuunsa papereita, jotka saatavat johtaa siihen, ettei euroa tule.
Mikko Laiho teki Jokilaakso-lehden seuraavaan numeroon lähes sivun kokoisen seikkaperäisen selvityksen, jonka saivat valtuutettujen lisäksi lukea kaikki kokemäkeläiset.
SataSeutu-lehti sai kokouksen videonauhan nähtäväkseen ja uutisoi 26.9.2001 seuraavasti:
”Euron tulo maksuvälineeksi kirvoitti väittelemään Kokemäen valtuustossa”
”Kansanedustaja tyrmäsi tylysti rivivaltuutetun”
”-En halua provosoida juhlakokousta, mutta haluan tiedustella, onko Euro laillinen maksuväline Suomessa, sanoi Mikko Laiho (sit).
Kansanedustaja Juha Korkeaoja (kesk) tyrmäsi Laihon toteamalla, että Eurosta päättäminen on kuulunut eduskunnalle eikä Kokemäen valtuustolle. Eduskunta on Korkeaojan mukaan tehnyt Eurosta kansanvaltaisen päätöksen, vaikka hän onkin eduskunnan jäsenenä sitä vastustanut. Korkeaoja piti Laihon mainitsemia papereita loogisesti virheellisinä, vaikka ei ollut niitä nähnytkään.
Myöhemmin kansanedustaja muutti käsitystään ja korjasi vain luulevansa, että Laihon papereissa on virheitä. Valtuusto ei kuitenkaan jaksanut kuunnella Laihon perusteluita, sillä juhlakokouksen minuuttiaikataulu olisi sotkeutunut, jos Laiho olisi puhunut pitkään valtuuston kokouksessa. Valtuutettu Mikko Laiho (sit) ilmoittikin jakavansa puheenvuoronsa kirjallisesti jokaiselle valtuutetulle.”
SataSeudun uutinen löytyy osoitteesta:
http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=193
Korkeoja oli mennyt pitkähkölle ulkomaanmatkalle. Palattuaan kotiin Korkeaoja tutustui paikallislehtien kirjoituksiin ja pyysi juhlakokouksesta yksityiskohtaisimmin kertonutta SataSeutu-lehteä tekemään haastattelun, joka julkaistiin 25.10.2001:
”Suomen markan kohtalo puhuttaa edelleen, Juha Korkeojan haastattelu”
Sitaatti:
”- Itse olisin halunnut eduskunnan käsittelevän erillisen lakiesityksen Suomen markkaa koskevan hallitusmuodon 72 §:n kumoamisesta. Erillistä lakia ei ole annettu.”
Uutisen osoite:
http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=200
II ESKO AHON TUNNUSTUS
AHO HUITTISTEN RISTO RYTI-SALISSA
Sain salaisesta EMU-varaumapöytäkirjasta faksilla lähetetyn otteen 1.12.1999 aamupäivällä. Presidenttiehdokas Esko Aho oli iltapäivällä vaalikiertueella Huittisten komeassa Risto Ryti–salissa, jossa esitin Aholle yleisökysymyksen:
”Mikä on Suomen hallitusmuodonmukainen rahayksikkö tällä hetkellä?”
Hetken hiljaisuuden ja ”vastauksia” -tivaamiseni jälkeen Aho vastasi hiljaisella äänellä:
“Se on markka.”
Esitin Aholle muitakin kysymyksiä ja Aho sai noin 150 hengen yleisön läsnä ollessa kuulla ”neuvoteltaessa todetun EMU-varauman” paljastuneen aamupäivällä saamastani pöytäkirjasta.
Debatistamme tuli niin kiusallinen, että Aho unohti presidentinvaalipäiväkirjastaan ”Kolme kierrosta” käyneensä Risto Ryti-salissa. Seuraavan päivän kohdassa on merkintä: ”Olin umpiväsynyt”.
RADIO-TUBLA
Debattimme päätteeksi Aholta pääsi suusta sanoja, jotka Radio-Tuplan toimittaja Matti Kulonen uutisoi “Kulosen kuulumisissa” heti Ahon vaalitilaisuuden jälkeen.
RadioTuplan referenssinauhakopion mukaan Kulonen kertoi:
“… ja muutamat kyselyt, jotka liittyivät lähinnä EU-liittymisasioihin ja EMU, … EMU-hankkeeseen mukaan menoon, ja tuon arvostelun Aho kuittasi perustuslakiin liittyvänä kikkailuna, - ja oikeastaan tuo asia tuli sillä selväksi".
SATAKUNNAN KANSA
Satakunnan Kansan Huittisten toimituksen esimies Hannu Aaltonen uutisoi Ryti-salin vaalitilaisuuden tapahtumia seuraavana päivänä (2.12.1999) väliotsikolla
”Tuhdimmat aplodit tullessa kuin mennessä”:
”Niin papereitta sujuvasti kuin puhuikin, mikään kansanvillitsijä Aho ei eilenkään ollut. Vähän viileäksi hän väen jätti: aplodit Ryti-saliin marssiessa olivat kosolti tuhdimmat kuin sieltä puolen tunnin puheiden ja muutamiin kysymyksiin vastaamisen jälkeen pois lähtiessä.”
KYSYMYS MINISTEREILLE
Suomen katastrofaalisessa taloustilanteessa pitää tietää, miksi tähän on tultu.
Samoin on mielenkiintoista tietää, miksi Ruotsi sai pitää oman raha- ja talouspolitiikkansa, jolla Ruotsi luo ylivertaisen aseman Suomen vientiteollisuuteen nähden.
On siis aika esittää Tuomiojan haastattelussa ollut Maarit Raunion kysymys kokouksessa läsnä olleille ministereille;
Toimittaja Raunio kysyi:
” -EU-ministeriryhmä totesi 20.12.1993 mm. että kansalliset päätökset osallistumisesta Emun kolmanteen vaiheeseen tehdään aikanaan eduskunnassa ja hallituksessa. Harhautettiinko tällä “varaumalla” eduskuntaa, kuten jotkut katsovat?”
Tuomioja vastasi:
”- Sitä pitää kysyä niiltä, jotka ovat tuolloin olleet tätä mahdollista harhautusta tekemässä, edellisen edelliseltä hallitukselta.”
Lisätietoa salaiseen pöytäkirjaan on osoitteessa:
http://www.promerit.net/UM.salainen.poytakirja.htm
Jorma Jaakkola, Kokemäki
Yksi salaisen pöytäkirjan asianosaisista
jorjaa(a) suomi24.fi
klo 4.33
Emerituskeksijä
This entry was posted on 22 Aug 2016 at 08:58 by rainer and is filed under Uutiset.