VIERASKYNÄN ENNUSTUS TOTEUTUI.KEKSIJÄ RAINER PARTANEN – UUSI OIKEUSMURHAN UHRI ?.TUOMIO NO.1564 12.2.2009

February 14th, 2009

Helsingin Sanomat kirjoitti 29.10.2007 siinä sävyssä, että vaikka otsikossa poliisi
epäilee Rainer Partasen syylliseksi törkeään petokseen, koko artikkelin sisältö,
poliisin suorittamat toimenpiteet (törkeän johdattelevat puhelut osakkaille) ja Rainer Partasen viikkoja jatkunut tutkintavankeus viittaavat sen jo todistaneen keksijän syyllisyyden ilman oikeudenkäyntiä.
Herää myös kysymys, kuinka poliisin salaiseksi julistamien asiakirjojen tiedot ovat päätyneet julkisuuteen tuomiten jo ennakkoon Rainer Partasen rikolliseksi. Mitä jos
keksijä olisi paljastanut poliisikuulustelussa keksinnön oleellisen sisällön, minne ne salaisuudet olisivat joutuneet.

Euroopan neuvoston ihmisoikeuksia koskevan yleissopimuksen (EIS:n) 6.2. artiklan perusteella jokaista on pidettävä syyttömänä, kunnes toisin todistetaan.
Samoin on olemassa ennakkotapaus, jossa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT)
katsoi EIS:n 6 artiklan loukkaukseksi sen, että syylliseksi epäillyn nimi julkistettiin syyllistävästi ennen rikosoikeudellisen prosessin saattamista päätökseen tuomioistuimessa.

EUROPOSITRONIN RAHOITUKSEN HANKINTA

Erilaisten rahoitushankintamuotojen epäonnistuttua Rainer Partanen ryhtyi myymään osakkeita lehti-ilmoituksilla antaen selvästi kaikkien vastaajien ymmärtää, että rahoitus tarvitaan prototyypin valmistamiseen ja patentointiin. Jokainen sijoittaja ymmärsi, että tässä on kysymys riskirahoituksesta.
Hyvin monella sijoittajalla oli lisäksi idealooginen peruste tulla mukaan rahoittajaksi, kun
he oivalsivat mahdollisuuden sähköauton käytön yleistymiseen ja näin ollen sen välillisen vaikutuksen maailman ilmaston muutokseen.

Epäillään, että rikosilmoituksen taustavoimana on taho, joka on jo aikaisemmin yrittänyt välimiesoikeudessa saada 1 osakkeen (1500 E) sijoituksensa takaisin vetoamalla vähemmistöosakkaan oikeuksiin ja hävinnyt juttunsa.
Tästä suivaantuneena hän lähetti Rainer Partaselle telefaxin vaatien perusteettomasti maksamaan 8000 Euroa, muuten hän aikoo nostaa oikeusjuttuja häntä ja yhtiötä vastaan kaikista mahdollisista aiheista.
Tähän saakka hän on nostanut kanteet yhden osakeannin laillisuudesta (yhtiölle aiheutui 102000 Euron osakekauppojen menetys, kun yhtiö joutui peruuttamaan annin), tilintarkastajien valinnasta (yhtiökokous joutui valitsemaan kahteen kertaan uudet tilintarkastajat, vaikkakin kantaja hävisi juttunsa) ja kunnianloukkauksesta (kantaja hävisi).
Tämä taho on myös lähestynyt ruotsalaisia osakkaita tulemaan mukaan rikosilmoitukseen siinä onnistumatta., sillä johtuen erilaisesta sijoituskulttuurista sijoittajat muista maista ovat täysin Rainer Partasen puolella; Suomessa poliisi ehkä onnistuu säikyttämään joitakin lisää esittämään vaateitaan.
POLIISIN ”ASIANTUNTIJAT”

Suomessa ei ole ollut akkuteollisuutta vuosikymmeniin ja sekin on ollut ikivanhaa
lyijy/happo akkujen valmistusta. Täällä on muutama vuosi sitten yritetty kehitellä jotain uutta akkuteknikkaa, johon on uponnut miljoonia Euroja veronmaksajien varoja, mutta vuosikausien työ ja kustannukset eivät ole johtanut mihinkään merkittävään tulokseen. Halveksimatta mitenkään poliisin ”asiantuntijoita” lienee ainakin syytä moittia heitä visioiden puutteesta; sitä mitä ei voi lukea kirjoista tai julkaisuista ei ole olemassakaan. Joka tapauksessa yli 90 % sijoittajista antaa jokseenkin vähän painoarvoa suomalaisen ”asiantuntijan” lausunnolle.

Kun väitetään, että mitään keksintöä ei ole olemassa, on vaikea kuvitella, että korkeasti koulutetut todelliset asiantuntijat (nykyaikaiseen paristotekniikkaan perehtyneitä tekniikan tohtoreita ja insinöörejä) Englannista, Sveitsistä, Japanista, Ranskasta ja USA:sta ovat tulleet Helsinkiin ja vieläpä tehneet tarjouksia yhteistyön ehdoista. Erään maailmalla hyvin tunnetun paristotekniikan asiantuntijan kanssa oli jo esisopimus, joka sitten raukesi hänen edustamansa yhtiön talousvaikeuksiin.

Maailmalta löytyy satamäärin korkeasti koulutettuja asiantuntijoita ja tiedemiehiä, jotka sanovat että Rainer Partasen keksintö ei tule toimimaan. Sama kokemus oli myös mm. Wright-veljeksillä, joiden keksinnöstä korkeasti oppineet tiedemiehet ja asiantuntijat olivat ehdottomasti sitä mieltä, että ilmaa painavampi esine ei voi lentää; sehän on vastoin fysiikan lakeja.

Rainer Partanen on kokenut samat vastoinkäymiset kuin amerikkalainen sijoittajaehdokas, keksijä, jonka keksinnöstä korkeasti koulutetut ns. ”asiantuntijat” ovat sanoneet jo vuosikausia, että se ei tule toimimaan. Nyt heille on rahoitus järjestynyt, keksintö toimii ja vasta rakennetun 1,2 miljoonaa US $ maksaneen tehtaan tuotanto on jo käynnistynyt.

SYYTÖN, KUNNES TOISIN TODISTETAAN

Sekä yhtiön että Rainer Partasen omaisuudesta on pantu takavarikkoon 1 miljoonan euron verran, vaikka toistaiseksi lehtiartikkelin mukaan on esittänyt vaateitaan vain 6 osakasta (n. 2,2 % osakkaista), jotka eivät ole ymmärtäneet, mitä riskisijoitus merkitsee. Luultavampaa on, että näiden osakkaiden omistus yhteensä vastaa korkeintaan 6:tta osaketta eli 9000 Euroa.

Valtaosa osakkaista (yli 90 %) haluaa pitää sijoituksensa ja nähdä pariston toimivana, joten varsin kevyin perustein ja kyseenalaisin keinoin viranomaiset ovat lähteneet kaatamaan yhtiötä, jonka idea on mahdollista toteuttaa ja rahoitus olisi ollut järjestyksessä amerikkalaisella pääomalla.
Jatko on viranomaisten käsissä ja on ihme, jos Europositronin ulkomaalaiset osakkaat
eivät haasta valtiota vastuuseen asiasta ja samalla maamme maine oikeusvaltiona
saa ansaitsemansa maineen sijoittajilta.

On täysin kohtuutonta, että Rainer Partasen (syytön, kunnes toisin todistetaan) maine on julkisesti mustattu ja joutuu istumaan tutkintavankeudessa tutkintojen ajan, koska joko poliisin resurssipulan tai jutun laajuuden vuoksi asian tutkinta voi viedä kuukausia.
Poliisi on ottanut haltuunsa kaiken aiheeseen liittyvän materiaalin ja koko yhtiön toiminta on pysäytetty, ei ole toistaiseksi mitään poliisin pelkäämää vaaraa muka rikolliseksi väitetyn toiminnan jatkumisesta.

Suuri joukko suomalaisia Europositronin osakkaita.

KEKSIJÄ JA SORTO VALTIO SUOMI

January 19th, 2009

Viranomais mielivallan,luvattu paratiisi sadistiselle mielelle

Jossa syyttäjä keksii rikoksia kun tutkinnassa ei sellaisia löydy.
Muualla joutuu vankilaan mielipiteistään, Suomessa toisten mielipiteistä.

Kari Uoti, kiitos kirjastasi KIROTTU SALAISUUS.

January 7th, 2009

Tämä kirja ja aiemmin lukemani maamme oikeudenkäyntejä koskevat lehtiartikkelit saivat minut ymmärtämään, miksi Etelä-Afrikassa perustettiin totuuskomissio ja sen
myötä armahdus kaikille. Tämän kaltaisessa katastrofissa ei ole syyllisiä yksilöitä, vaan vaikka näin suuressa ja vaikeassa asiassa valtionjohto oli alkuperäinen syyllinen, ei heitäkään olisi voinut syyllistää. Myös pienemmät tekijät olisi pitänyt sisällyttää yleiseen armahdukseen. Mitä meidän tästä pitäisi oppia on se että kun palataan päiväjärjestykseen niin valtion hallinto on uusittava ja törkeä syyllistäminen on lopetettava. On otettava käyttöön länsimainen oikeus, jossa kansalainen on syytön kunnes oikeus toteaa todisteiden perusteella syyllisyyden. Todisteiden syyllisyydestä tulee olla riittäviä eikä tuomiota tule langettaa mielivaltaisella ja tulkinnanvaraisella ”todennäköisillä syillä”.
Tämä pieni kirja on niin tiivis sisällöltään, että vähänkin yrityselämässä mukana ollut henkilö älyää Suomen oikeudellisen tilan, joka on diktatuuri muistuttaen sosialististen tasavaltojen liiton puhdasta oikeudellisen kulissin mallia.
Hämmästyttää, ettei Suomi noudata EU:n ihmisoikeussopimuksen artikloja ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä. Nyt olisi poliittisilla puolueilla kiire järjestää oikeushallinto uudestaan, sillä tätä tulee markkinoida kaikille ja uudet kansanedustajat on saatava ymmärtämään asian tärkeys. Miksi tuomita joku, jos hän ei ole tehnyt mitään väärää. Kun Suomessa aletaan tutkia niin syyllisyys on viranomaisen mielestä jo selvyys ja käytös on sen mukainen. Varsinkin talousrikos- tutkinnassa ei ole syyttömiä, mikä on hämmästyttävää! Heti pyritään tuhoamaan epäilty taloudellisesti, henkisesti sekä fyysisesti. Tämä on mitä suuremmassa määrin kidutusta ja Suomessa ei muka kiduteta, tämä on pahempaa kuin kuolemantuomio. Suomen viranomaistoiminta ei eroa USA:n Quantanamon vankileiristä Kuubassa. Suomessa tutkinnassa oleva on kuin Quantanamon vanki ilman ihmisoikeuksia , koska käytetään pakkokeinolain ihmisoikeudet roskalaatikkoon pyyhkäiseviä valtuuksia. Kun opit ymmärtämään, niin huomaat että Suomi on virkamiesdiktatuuri, jossa sana tasavalta ja demokratia on pelkkää sananhelinää. Tämä totuus on syntynyt 15 kk aikana ennen oikeudenkäyntiä, joka ei tule vahvistamaan mitään, sillä ei kerrottu muutu oli oikeuden päätös mikä hyvänsä, sillä tapahtunut on jo tapahtunut viranomaisten toimesta.
Valtion syyttäjällä on tapana ensin hoitaa julkinen mielipide. Tämä tapahtuu vuotamalla rikosepäily medialle esim. STT:lle ja/tai Helsingin sanomille, jotka uutisoivat rikosepäilyn rikoksena. Näin halvaannutetaan jo tuttipulloiässä leimaamista pelkäämään opetettu vastaaja maassa, jossa valtio on tavalla tai toisella liikkeellepanevana voimana. Menetelmää ei ole rajattu pankkioikeudenkäynteihin, vaan sitä käytetään aivan yleisesti myös muuten, kuten tapaus Larissa ja Nikolai Lisitsyn, Alpo Rusi ja Ab Europositrn Oy/ Rainer Partanen hyvin osoittaa.

Juuri näin törkeän rikollisesti on keksijä Rainer Partasta kohdeltu, kidutettu ja piinattu 15 kk ilman varsinaista oikeudenkäyntiä. Päätös Helsingin Käräjäoikeuden turvaamistoimiasiassa, jossa keksijän ja yhtiön varat takavarikoitiin, sisälsi kaksi valhetta. Tuomari Leena Pettinen itse keksi pöytäkirjan tekstin, jossa oli jopa epäillyn tunnustus, vaikka mitään sellaista ei ollut oikeudessa puhuttu.
Vaadittaessa oikaisua asiaan, tuomari muutti taas tekstin oman mielipiteen mukaiseksi että tunnustus oli korkeintaan mielikuvituksellista, sitäkään ei ollut puhuttu laisinkaan. Lisäksi tutkinnanjohtaja Harri Saaristola esitti päätöksessä valheellisesti, että keksintö on jo todettu mielikuvituksen tuotteeksi. Pisteenä i:n päälle tuomari muka unohti salassapitomerkinnän pöytäkirjasta ”vahingossa”.
Näin pakkokeinokanslian sallittiin antaa STT:lle ja Helsingin Sanomille valheellinen ja salainen päätös julkaistavaksi. Korjaukset salassapidon ja syyllisyyden osalta tehtiin
päätökseen vasta sen jälkeen kun valheelliset tiedot oli saatettu julkisuuteen. Tämä on tutkinnan tulos, jonka Itä-Uudenmaan syyttäjä Mikael Lhose on tehnyt ja josta on pöytäkirja. Tämäkö on oikeutta Suomessa?
Kun oikeuden tuomari Leena Pettinen osallistuu syylliseksi tekemiseen ja omaisuuksien takavarikointiin valhein ja ”unohduksin” (vieläpä tutkinnan johtaja Harri Saaristola myös vaati salassapitoa), täytyy kansalaisen ihmetellä oikeuslaitoksemme moraalista rappiotilaa. Mikään ei voi pahemmin muistuttaa tuomarin rikollisesta mielivallasta ja syyllistämisestä kuin tämä esitys.
Helsinki 07.01.2009

Vierailijan mietteitä.

December 29th, 2008

On suorastaan masentavaa huomata, että tässä maassa ei vasen käsi
tiedä, mitä oikea tekee. Valtion johto, pääministeri Vanhanen samoinkuin
ympätistöministeri etunenässä haikailevet julkisuudessa sähköauton perään.
Samanaikaisesti on valjastettu Ratan, syyttäjälaitoksen, poliisin, VTT:n,
TKK:n ja ulosottoviraston virkamiehet sekä jopa Pk-oikeusistuimen tuomari
tarkoitukseen tuhota keksijän työ. Yhteyksiä on kulkenut ristiin rastiin,
jokainen selkä on tullut asianmukaisesti rapsutettua.
Tehdyt kantelut viranomais rikoksista keksijän oikeuksia vastaan eivät ole johtaneet mihinkään, “ei korppi korpin silmää noki". Ainoa toivo asiassa on tuomari, jolla on kirkas moraalinen näkemys tapahtuneista viranomais väärinkäytöksistä ja sen mukaan tekee ratkaisunsa. Paine valtion virkamiesten taholta tulee olemaan merkittävä ja se tulee varmasti tekemään vaikutuksensa oikeusistuimen lautamiesjäseniin, jotka voivat perustella paatöksensä em.
“asiantuntijoiden” mielipiteillä.

Ken elää, se näkee.
Terveisin
Martti

Seppo Isotalo kirjoittaa Suur-Tukholma lehteen.

December 24th, 2008

Seppo Isotalo Suur-Tukholma kirjoittaa no.4 verkkoon.

Sähköauton kehittäminen on pysähdyksissä.

Suomessa on kaasun toimittajat teollisuusryhmä. Kaasulla toimiva auto on jo olemassa. Sen kilpailija on sähköparistolla kulkeva auto. Rainer Partanen on keksijä, joka jo 20 vuoden ajan on kehittänyt alumiiniparistoa, joka painoonsa nähden antaa kaksikymmentä kertaa enemmän sähköä kuin lyijyparisto.

Tämän vuosituhannen alussa Partanen oli päässyt niin pitkälle, että prototyyppiä voitiin ryhtyä rakentamaan, mutta siihen tarvittiin rahoitus. Rahoituksen hankkiminen keksinnölle, jonka prototyypiksi saattaminen maksaisi noin 50 miljoonaa kruunua, oli ongelmallista. Partanen perusti yhtiön Europositronin ja alkoi kaupata sen osakkeita. Samalla hän haki patentteja niille keksinnöille, joihin akku perustuu. Salassa pitäminen oli kuitenkin suuri ongelma.

Osakkeet menivät hyvin kaupaksi mm Ruotsissa, missä käytiin myyntikierroksella. Ensisijassa haluttiin lähestyä suomalaisia, mutta pääasiassa osakkaat ovat kuitenkin ruotsalaisia. Heitä on tänä syksynä odottanut ikävä yllätys, kun Ruotsin poliisi on komentanut kuulusteluun. Syynä on, että Partanen on haastettu oikeuteen. Haasteen varsinainen asia selviää yhdestä rivistä syyttäjän paperia:

”Osakemarkkinoinnin perustana oleva akkukeksintö ei myöskään ole ollut todellinen ja toteuttamiskelpoinen.”

Osakkeen omistajia ei tämä väitös hätkähdytä. He ovat kaikki lähteneet isoa rahaa hakemaan. Keksintö, joka mullistaa koko autotuotannon ja paljon muuta, maksaa moninkertaisesti alkupääoman. Osakkeiden osto on ollut riskisijoitus, jotka ovat olleet muodissa viime vuosina.

Kukaan ei voi olla varma, että alumiiniakun teko ylipäätään on mahdollista.
Syyttäjän ongelmana onkin löytää näyttö mahdottomuudesta. Hän on kuin ateisti, joka yrittää todistaa, että jumalaa ei ole.

Tehtävä sellaisenaan on siis mahdoton. Syyttäjä yrittääkin nyt löytää osakkeenomistajia, jotka ovat katuneet kauppojaan ja uskovat Partasen valehdelleen. Siis ei riitä, että Partanen ei pystyisi tekemään mitä on luvannut, vaan että hän on tietoisesti johtanut harhaan ja saanut ihmisiltä rahaa omaa elämäänsä varten. Syyttäjä on nähnyt paljon vaivaa selvittäessään, mihin varoja on käytetty. Tämä asia ei syyttäjälle kuulu, siitä päättää yhtiön vuosikokous.

Ruotsissa asuvia osakkeen omistajia on nyt lähestytty kahdella tavalla. Suuri asia on, että poliisi kutsuu osakkeen omistajia kuulusteluun. Heitähän voidaan epäillä Partasen rikostoveriksi. Ehkä he ovat selvillä Partasen petollisuudesta, mutta käyttävät sitä hyväkseen myymällä alumiiniakun osakkeita huikeasta hinnasta edelleen.

Tähän on olemassa hyvät edellytykset. Partaselle myönnettiin 2005 kansainvälinen palkinto vuoden keksinnöstä. Amerikkalainen yhtiö on sitoutunut kustantamaan prototyypin rakentamisen.

Osakkeiden omistajat ovat saaneet myös Helsingin käräjäoikeuden puheenjohtajalta virallisen kirjeen, jossa toistetaan syyttäjän väitteet ja pyydetään osakkeiden omistajia vaatimaan rahojaan takaisin.

Suomen viranomaisten toimet ovat omiaan kylvämään epäluuloja alumiiniakkuun luottavien henkilöiden keskuudessa. Ehkä näin saadaan joku todistamaan, että Partanen on häntä pettänyt, mutta vielä ei tällaista henkilöä ole löytynyt.

Oikeudenkäynti Helsingissä alkaa 2009-01-12.

Helsinki 24.12.2008